1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kouluruoka

Kouluruokailun järjestämisessä isoja eroja: yksille rahaa, toisille eineksiä, osalle ei mitään – Opetusministeri vetoaa kuntiin tilanteen korjaamiseksi

Opetusministeri Li Andersson patistaa kaikkia kuntia järjestämään ruokailun.

kouluruoka
lapsi hakee kouluruokaa noutopisteestä Heinolassa maaliskuussa 2020
Heinolassa eväspaketteja jaettiin koululaisille jo maaliskuun lopussa.Juha-Petri Koponen / Yle

Poikkeusolot ovat romuttaneet suomalaisten lasten tasavertaisuutta ainakin yhdessä perustavanlaatuisessa asiassa: kouluruokailusta pääsee nauttimaan vain osa koululaisista ja opiskelijoista.

Noin puolet kunnista järjestää kouluruokailua myös etäopetuksessa oleville.

Yli puolessa kunnista kouluruokailua ei järjestetä joko lainkaan tai sitä tarjotaan vain osalle etäopetuksen oppilaista esimerkiksi sosiaalisin perustein.

Yle selvitti kuntien kirjavia käytäntöjä ruokailun järjestämisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on aiemmin linjannut, että kouluruokailu on järjestettävä myös etäopetuksessa oleville “siinä laajuudessa kuin se on olosuhteisiin nähden mahdollista”.

Nyt opetusministeri Li Andersson (vas.) kommentoi tilannetta Ylelle tiukemmin sanakääntein.

– Kouluruoan jakelu on tärkeää saada käyntiin sitä tarvitseville etäopetukseen osallistuville lapsille ja nuorille myös niissä kunnissa, joissa näin ei vielä tällä hetkellä toimita. Yksikään lapsi tai nuori ei saa jäädä nälkäiseksi koronaepidemian takia, Andersson sanoo sähköpostitse.

Opetusministerin mukaan kouluruoan tarjoamainen ei voi perustua tarveharkintaan.

– Ruokailun järjestämistä voidaan rajoittaa vain, jos se on perusteltua koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi, ei muista syistä. Myöskään vanhempien tulotietojen kysyminen ei ole asiallinen tapa selvittää ruuan tarvetta, eikä sille ole myöskään lain tuomia edellytyksiä.

Einesruoka-annoksia pöydällä
Joensuun ensimmäisessä kouluruokajakelussa yhden oppilaan viikon kassi sisälsi kuusi einesannosta, kurkun ja sämpyläpussin.Laura Kosonen / Yle

Kouluruoan tarjoaminen kaikille halukkaille on keskimääräistä yleisempää suurimmissa kunnissa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston tekemä kuntakysely.

Ylen selvityksen mukaan Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingissä, Tampereella ja Porissa ei ole vielä järjestetty kouluruuan jakelua ulos kouluilta. Helsingissä ja Tampereella se on alkamassa.

Muissa suurimmissa kaupungeissa ruuan jakelu koulujen ulkopuolelle toimii jo. Osassa kunnista ruuanjakelu käynnistyi jo maaliskuun puolella, osassa toimintaa käynnistellään nyt.

Kysyntä kouluruualle on ollut suurta ja se on yllättänyt monet kunnat. Tutkimusten mukaan kouluruoka on useimmille lapsille päivän terveellisin ateria.

Keskisuuret kaupungit jakavat kylmäaterioita

Kunnat ovat ratkaisseet kouluruuan jakelun eri tavoilla. Suosituin tapa ovat kylmäateriat, joita jaetaan kouluilta kerran tai pari kertaa viikossa.

Näin toimitaan monissa keskisuurissa kaupungeissa, esimerkiksi Oulussa, Lahdessa, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Seinäjoella ja Rovaniemellä.

Espoossa ruoka-annoksia on jaettu huhtikuun alusta alkaen, ja perheiden täytyy tilata ruuat viikoittain.

Vantaalla etäkoululaisille jaetaan lounaspaketteja kahdesti viikossa. Ne sisältävät esimerkiksi leipää, jogurttia, hedelmiä, kuivamuonaa ja lämmitettäviä valmisaterioita.

Tampere puolestaan alkaa jakaa ruoka-annoksia noin 8 000 lapselle ensi maanantaista alkaen.

Koululounaspaketteja jaetaan kuopiolaisella koululla etäopetuksessa oleville oppilaille.
Kuopiossa kouluruuan jakelu alkoi pääsiäisviikolla.Varpu Mäntymäki / Yle

Turussa kouluruokaa jaetaan kouluilta mukaan päivittäin. Ruokailuun on ilmoittauduttava edellisenä arkipäivänä.

Osassa kunnista jaettava ruoka on teollisuuden valmistamia eineksiä, osassa taas ruoka valmistetaan ja pakataan kouluruokaa normaalistikin valmistavissa keittiöissä.

Lisähaastetta tuo se, että jakelu on järjestettävä ilman turhia lähikontakteja. Joissakin kunnissa on ohjeistettu, että huoltajat noutavat ruuan, toisaalla taas lapset ovat jonottaneet eväitä koulun pihalla turvavälein järjestetyssä jonossa.

Helsingissä ruuan jakoa kotiin vietäväksi vasta valmistellaan. Kaupunki on linjannut, että kouluruokailuun kouluilla voivat osallistua myös etäopetuksessa olevat lapset. Käytännössä ruokailuun on kuitenkin osallistunut vain pieni osa Helsingin etäkoululaisista.

Huhtikuun lopusta perheet voivat myös noutaa oppilaan aterian koululta. Jako tapahtuu kolme kertaa viikossa.

Jyväskylässä ja Kainuussa päädyttiin ruokakassiin

Toiseksi suosituin tapa kunnissa kouluruuan järjestämiseksi on ruokatarvikepakettien jakelu. Ruokakassit eivät sisällä valmiita aterioita vaan peruselintarvikkeita, kuten puurohiutaleita tai säilykkeitä. Tähän ratkaisuun on päätynyt kuntakyselyn mukaan viidennes niistä kunnista, joissa kouluruokailua järjestetään myös etäkoululaisille.

Yleisin tapa on jakaa ruokakassi, jonka arvo on sama kuin koululaisen kuukauden kouluruokien hinta eli noin 40 euroa. Näin on tehty esimerkiksi Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Isommista kaupungeista ruokakassiin on päätynyt ainakin Jyväskylä. Tavarantoimituksista johtuen ruokakassien sisältö on vaihdellut jakelupisteestä ja -päivästä riippuen. Kassi on sisältänyt esimerkiksi leipää, margariinia, mehukeittoa, vihanneksia ja kananmunia. Jyväskylässä kassin arvo on ollut 20 euroa.

Ruokakasseja jaetaan myös kaikissa Kainuun kunnissa. Kajaanissa huoltajat ovat voineet valita ruokakassin kahdesta eri vaihtoehdosta: perusruokavalion mukaisen kassin tai lakto-ovo-vegetaarisen ruokavalion mukaisen paketin.

Ruokakassit ovat olleet haluttuja. Monissa Kainuun kunnissa yli 90 prosenttia perheistä on tilannut kassin.

Ruokapussi jaetaan drive in -pisteessä koulun pihalla
Joensuussa ruoka jaettiin suoraan autoihin drive in -pisteellä.Laura Kosonen / Yle

Pikkukuntien ratkaisu maksusitoumus kauppaan

Kolmas vaihtoehto kouluruokailun järjestämiseen on rahallinen korvaus, esimerkiksi maksusitoumus ruokakauppaan. Tähän ratkaisuun ovat päätyneet erityisesti pienemmät kunnat.

Kuusamossa ruokarahaa maksetaan koululaisille viisi euroa päivää kohden. Maksusitoumuksella voi maksaa ruokaostoksia niissä kuusamolaisissa elintarvikeliikkeissä, jotka ovat tehneet asiasta Kuusamon kaupungin kanssa sopimuksen. Ensimmäiset maksusitoumukset lähetetään perheille huhti-toukokuun vaihteessa.

Virolahdella Kymenlaaksossa ruokaraha on neljä euroa päivältä. Sillä ei voi ostaa esimerkiksi virvoitusjuomia, makeisia, sipsejä, alkoholia tai tupakkatuotteita.

Ruokarahaan on päädytty myös Varkaudessa ja Lieksassa sekä monissa Lapin kunnista, esimerkiksi Enontekiöllä, Kolarissa ja Ranualla.

Uuraisten malli poiki valituksia

Kuntakyselyn mukaan reilu neljäsosa Suomen kunnista ei tarjoa kouluruokaa etäkoululaisille. Näiden kuntien joukossa ei ole Suomen suurimpia kaupunkeja.

Noin neljänneksessä kunnista on päädytty ratkaisuun, jossa ruokailua ei järjestetä kaikille, vaan siitä päätetään esimerkiksi sosiaalisin perustein. Esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitseva Uurainen edellyttää vanhempien selvittävän tulojaan tai ainakin perustelevan vapaamuotoisesti perheen taloustilannetta.

Myös Hämeenlinnassa ja Riihimäellä ruokaa tarjottiin aluksi vain ”taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville perheille”. Muotoilusta nousi kuitenkin kohu, ja Hämeenlinna muutti linjaansa. Riihimäellä se on edelleen voimassa.

Kouluruokailun järjestämisestä tarveperustaisesti on tehty kanteluita oikeusasiamiehelle.

kouluruokailu
Kouluruoka on yksi suomalaisille rakkaimmista tasa-arvoisista etuuksista.Marko Väänänen / Yle

Opetushallitus ei ota suoraan kantaa ruokailun järjestämiseen, mutta muistuttaa, että oikeus ruokailuun määritellään perusopetuslaissa.

– Se ei ole tarveharkintainen etuus. Kouluruokailun merkitys lapsen hyvinvoinnissa on tutkitusti suuri ja entisestään korostunut, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Mannisen mukaan eri tavoissa järjestää poikkeusajan ruokailu on kussakin hyvät ja huonot puolensa. Valmisateriat tuovat helpostusta etäkoululaisten ja heidän perheidensä arkeen. Ongelmana on, että niissä ei voida huomioida kaikkia erityisruokavalioita. Sama ongelma on myös ruokakasseissa.

Maksusitoumus antaa perheille eniten vapauksia, mutta se ei välttämättä helpota lasten tilannetta perheissä, joissa on suuria arjen hallinnan ongelmia. Maksusitoumus ei myöskään takaa terveellisen ruokavalion toteutumista, mikä on yksi kouluruokailun keskeisistä tavoitteista.

Millainen merkitys kouluruokajakelulla on sinun perheellesi? Osallistu keskusteluun aiheesta. Keskustelu suljetaan 18.4. klo 23.

Lue myös:

Kysely: Lähes puolet kunnista järjestää kouluruokailua kaikille – yleisin muoto kylmä ateria

Nyt kunnat tarjoavat noutoruokaa myös etäoppilaille – tarve yllätti pikkukaupungin: "Kertoo siitä, että perheet ovat kovilla"

Lue seuraavaksi