Vaikka jokainen työtehtävä on riski saada korona, ensihoitaja Sirkku Lähteenmäki tietää mistä löytyy suurin apu jaksamiselle

Oman työn turvallisuus mietityttää ambulanssissa entistä enemmän, kun jo useampi pelastustyöntekijä on sairastunut Etelä-Suomessa.

ensihoito
Ensihoitaja Sirkku Lähteenmäki suojavarustuksessaan.
Ensihoitaja Sirkku Lähteenmäki suojavarustuksessaan.Markku Lähdetluoma / Yle

Ensihoitaja Sirkku Lähteenmäki esittelee suojavarusteitaan Niemen pelastusasemalla Lahdessa.

– Me käytetään kirurgista kasvosuojaa, hanskoja, pitkillä hihoilla varustettua suojaessua ja mahdollisesti myöskin hiussuojaa. Aiemmin näin perinpohjaista suojautumista ei ole ollut.

Koronapandemia on tuonut haasteita jokaisen työhön, mutta ennen kaikkea niiden, jotka eivät voi vetäytyä etätöihin kodin suojaavien seinien sisäpuolelle.

Ensihoitajat kyyditsevät ambulansseilla ihmisiä, joilla voi olla mahdollinen koronavirustartunta. Tämä huomioidaan jo hälytyskeskuksessa tilausta välitettäessä.

– Jos potilaalla on vaikkapa hengitystieoireita, hengitysvaikeutta, korkeaa kuumetta tai epäselviä vatsaoireita, niin meidät on ohjeistettu suojautumaan.

Tämä tietää lisää ennakkotyötä, valmistautumista ja tehtävän jälkeistä auton käytettyjen laitteiden ja kosketuspintojen desinfiointia.

Aikaa on varattava enemmän, tosin pikaisiin hälytyksiin lähdetään yhtä vauhdikkaasti kuin aiemminkin.

Tehtävän jälkeen ajoneuvo on desinfioitava huolella.
Tehtävän jälkeen ajoneuvo on desinfioitava huolella.Markku Lähdetluoma / Yle

Sirkku Lähteenmäki myöntää, että työpaine on kasvanut, kun samalla kannetaan huolta myös läheisistä ja omaisista. Monella voi olla perheessä riskiryhmään kuuluvia henkilöitä.

– Oleellista olisi, että kaikki pysyisivät työkuntoisina tässä tärkeässä tehtävässä.

Henkisestä puolesta ja jaksamisesta on kannettava huolta. Työnantaja tarjoaakin erilaisia tapoja työasioiden käsittelyyn, joista osa voi olla hyvinkin traumaattisia. Tällaisia ovat aina esimerkiksi lasten kuolemat.

Etelä-Suomessa useita tartuntoja työvuoroissa

Pelastustoimen työntekijöille avautui viime viikolla uusi verkkopohjainen vertaistuki.

Siellä voi käydä keskustelua omasta jaksamisestaan ja mieltä askarruttavista kysymyksistä oman alan ammattilaisen kanssa.

Verkkopohjainen vertaistuki on osa pelastustoimen MentalFireFit - hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa.

Hankkeen projektipäällikkö on Saku Sutelainen Suomen Palopäällystöliitosta.

– Etelä-Suomessa on työvuoroja, missä useampi on saanut tartunnan. Me haluamme lisätä nyt vertaistukea. Samaa työtä tekevä kuuntelee ja ymmärtää paremmin toista kollegaa, Sutelainen sanoo.

Saku Sutelainen on MentalFireFit -hankkeen vetäjä ja myös vuoden 2019 palomies.
Saku Sutelainen on MentalFireFit -hankkeen vetäjä ja myös vuoden 2019 palomies.Viljo Sutelainen

Työyhteisöstä voimaa

Lahdessa työskentelevällä ensihoitaja Sirkku Lähteenmäellä on kokemusta monenlaisesta työnantajan tarjoamasta henkisestä avusta.

Muun muassa työterveyslaitoksen palvelut ovat käytettävissä työpsykologia myöten. Työpaikalla on vieraillut myös työyhteisöpappi keskustelemassa. Nyt keskustelut käydään verkon välityksellä.

Suurin apu jaksamiselle löytyy kuitenkin läheltä.

– Kyllä se kaikkein tärkein tuki tulee siltä työyhteisöltä. Työyhteisön yhteishenki on se korvaamaton voimavara mikä meillä on, Lähteenmäki kertoo.

Työyhteisö on suurin voimavara koronankin keskellä sanoo ensihoitaja Sirkku Lähteenmäki.
Työyhteisö on suurin voimavara koronankin keskellä sanoo ensihoitaja Sirkku Lähteenmäki.Markku Lähdetluoma / Yle

Lue lisää: Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara

Uusimmat tiedot koronaviruksesta koko Suomessa

Katso maakuntasi koronavirustilanne