1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. huumori

Muistitko nauraa tänään? Poikkeusaikana pää täyttyy voimakkaista tunteista – uutispaasto kannattaa, neuvoo psykoterapeutti

Korona-aiheisille vitseille saa nauraa, sillä huumori on ihmisen selviytymiskeino, toteaa psykoterapeutti Leena Boltar.

huumori
Zaani istuu Olun torilla tuolilla.
Katso Perjantai-dokkari: Ei paljon naurata klikkaamalla kuvaa.

Poikkeusaika kuormittaa monen mielenterveyttä. Epävarmat tulevaisuuden näkymät voivat pelottaa, ja sosiaalinen eristäytyminen aiheuttaa ahdistusta. Psykoterapeutti ja psykologi Leena Boltar muistuttaa, että huumori on oiva tapa ottaa etäisyyttä pahaan oloon.

– Kymmenen minuutin nauru vastaa pitkää syvärentoutusta. Eli huumori on nopea tapa tehdä rentoutus, jonka avulla saa luovan ajattelun ja mielikuvituksen käyttöön.

Pandemian kärjistyttyä sosiaalinen media täyttyi korona-aiheisista meemeistä, vessapaperivitseistä ja hassutteluvideoista. Boltar kertoo yllättyneensä positiivisesti ihmisten tavasta löytää tilanteesta myös huumoria.

– Tällaisina aikoina hauskuus on hyvästä. Se luo yhteisyyttä, ja jaettu ilohan on kaksinkertainen ilo.

Leena Boltar hymyilee videohaastattelussa.
Leena Boltarin mukaan poikkeusaikana mielikuvituksen käyttö ja uusien luovien ratkaisujen keksiminen on erityisen tärkeää.Kari Manninen / Yle

“Ei koronavirus sinällään ketään naurata”

Poikkeusaikana myös stand up -koomikot ovat löytäneet ihmisten hauskuuttamiselle uusia tapoja, kun ovet keikkalavoille on laitettu säppiin. Oulussa asuva Jean-Eric “Zaani” Chaument on tehnyt korona-aiheisia huumorivideoita Instagramiin.

– Minusta on mahtavaa, että vaikka olisi kuinka kurja tilanne, niin ihmiset pystyvät nauramaan sille.

Internetissä korona-aiheiset vitsit ovat jakaneet mielipiteitä. Leena Boltarin mukaan hauskojen kuvien jakamisesta ja vitsien kertomisesta ei kuitenkaan tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, vaikka aihe olisikin vakava.

Sen sijaan mielen keventäminen kannattaa psykologin mukaan ottaa osaksi arkea. Erityisesti sitä tarvitaan henkisesti raskaina aikoina, mitä poikkeustilanne monelle on.

– Olen varma, ettei koronavirus sinällään ketään naurata. Vitsailun avulla on mahdollista poistaa epävarmaan tilanteeseen liittyvää pelkoa ja helpottaa ahdistusta.

Laita hauskat jutut jakoon

Miten mielen keventäminen sitten onnistuu, kun koronavirusuutisointi vyöryy ovista ja ikkunoista? Boltar neuvookin ensimmäiseksi olemaan uutispaastossa.

– Synkkiä uutisia ei kannata katsoa aamusta iltaan. Kukaan ei kestä sitä, jos päässään pyörittelee vain rankkoja asioita. Suomessa ihminen pysyy ajan tasalla tilanteesta, vaikkei käyttäisi uutisten seuraamiseen hirveästi aikaa.

Boltarin toinen vinkki on olla yhteydessä hauskoihin ihmisiin vaikka soittamalla kavereille videopuheluita.

Vitsailu on vaikeaa, kun tilanne on päällä ja itseäkin pelottaa.

Koomikko Saana Peltola

Hyvä mieli tarttuu, sillä ihminen reagoi toisen ihmisen tunnetiloihin peilisolujen avulla. Peilisoluteorian mukaan aivot peilaavat tapahtumia, joita ihminen havaitsee tai kuvittelee.

– Yksinään on hirveän vaikea loputtomiin naureskella. Nyt vaaditaan ehkä järeämpiä keinoja, että iloa saadaan pintaan. Sen takia olisi tärkeää, että esimerkiksi televisiossa näytettäisiin myös kevyitä ja hauskoja ohjelmia.

“Älä niistä käteen, vedä käteen”

Huumorin rajat ovat jokaisella ihmisellä yksilölliset. Koomikko Saana Peltolan mielestä naurattaminen on sitä vaikeampaa, mitä kipeämpi aihe on.

– Oman lapsen menettäminen olisi itselleni aihe, josta en pystyisi tai edes haluaisi vitsailla. En myöskään halua tehdä pilaa tai nauraa itseäni heikommassa asemassa oleville.

Saana Peltola istuu ikkunalaudalla.
Koomikko Saana Peltolan mukaan lähes kaikesta voi vitsailla, jos sen osaa tehdä hauskasti.Aleksi Nuotio

Maaliskuun alussa Peltola palasi Espanjasta ja joutui viettämään kaksi viikkoa pakkokaranteenissa kotonaan Suomenlinnassa. Eristäytyminen ja peruuntuneet työt ahdistivat Peltolaa, mutta hän löysi tilanteesta myös huumoria. Karanteenissa Peltola muun muassa suunnitteli paidan tekstillä: “Älä niistä käteen, vedä käteen.”

– Vitsailu on vaikeaa, kun tilanne on päällä ja itseäkin pelottaa. Luulen, että nauraminen on helpompaa, kun tämä on ohitse.

Myös psykoterapeutti Leena Boltar muistuttaa, että huumori on hienotunteisuutta vaativa laji. Surun keskellä olevaa ihmistä ei luultavasti naurata samat asiat kuin henkilöä, jolle kriisistä on ehtinyt kulua aikaa.

Vitsailu helpotti kuoleman kohtaamisessa

Kriisin keskellä muillakin tunteilla on paikkansa. Boltarin mukaan hauskalle ihmiselle jää helposti päälle rooli, jossa hän kokee olevansa vastuussa koko suvun pitämisestä hyväntuulisena.

– Kaikki tunteet on hyvä tunnistaa. Jos itkettää, niin antaa itselleen luvan itkeä.

Tamperelaiselle koomikko Anitta Ahoselle huumorista on ollut apua elämän kriisitilanteissa. Hän ehti kertoa vanha äiti -vitsejä keikoilla 15 vuoden ajan.

– Nythän äiti sitten otti ja kuoli. Eihän kenenkään kuolemaan voi oikeasti valmistautua, mutta tavallaan tein jo etukäteen jonkinnäköistä saattohoitoa lavalla.

Anitta Ahonen istuu tuolilla.
Vanha äiti -vitsien lisäksi koomikko Anitta Ahonen on vitsaillut keikkalavoilla omasta syövästään. Kari Manninen / Yle

Joskus huumori voi olla selviytymiskeino myös äkillisen kriisin äärellä. Näin kävi koomikko Jean-Eric “Zaani” Chaumentille, kun hänen ystävänsä menehtyi yllättäen viime syksynä.

Chaument kuuli suru-uutisen ystävältään, joka ilmoitti asiasta kaveriporukan yhteisessä Whatsapp-keskustelussa.

– Saman tien kirjoitin meidän viestiryhmään todella härskin ja hauskan inside-läpän, josta tuli elävä legenda. Toivon, että minusta tehtäisiin joku hirveä roustaus, jos minulle kävisi samalla tavalla. Se helpottaisi ihmisten surua.

Perjantai-dokkari: Ei paljon naurata nyt Areenassa.

Lue lisää:

Tutkimus: Nauraminen tekee hyvää aivoille ja lisää yhteenkuuluvuutta

Laura Hallamaan kolumni: Nauru on poikkeusoloissa tärkeämpää kuin koskaan

Ali Show: Heli Sutela: "Nauru helpottaa"

Lue seuraavaksi