Miksi on hyvä, että korona iski meihin juuri keväällä? Sään vaikutusta ei kannata aliarvioida, sanovat mielenterveyden asiantuntijat

Aurinkoiset päivät saattavat olla hyödyksi poikkeusloissa jaksamiseen.

kevätsää
Mies seisoo rantakalliolla Aurinkolahden rannalla.
Valo ja lämpötila vaikuttavat tutkitusta mielialaan ja jaksamiseen. Eleni Paspatis / Yle

Onko vaikeuksia löytää koronaviruksesta tai poikkeusoloista mitään positiivista sanottavaa?

Ainakin se tuli Suomeen hyvään vuodenaikaan säiden kannalta.

Moni suomalainen kärsii jonkinlaisista kaamosoireista; ruokahalun muutoksista, unihäiriöistä, masennuksen oireista. Jos korona olisi iskenyt Suomeen keskellä talvea pimeään vuodenaikaan, se olisi ehkä lisännyt näitä oireita, sanoo tutkija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

– Siinä mielessä olemme onnekkaita, että korona tuli Suomeen vasta nyt keväällä.

Säällä voi olla ihmisen terveyteen suurikin merkitys, mutta vaikutukset ovat kovin yksilöllisiä.

Valoisuudella esimerkiksi on tutkitusti vaikutusta ihmisen mielialaan ja jaksamiseen. Aurinkoiset päivät ovatkin hyödyllisiä. Niistä kannattaakin ottaa ilo irti joko ulkoilemalla tai edes istumalla ikkunan vieressä aamun ja aamupäivän aikana, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Se pitää ihmisen sisäisen kellon säännöllisessä rytmissä.

Ihmisen sisäinen kello varmistaa, että vuorokausirytmi pysyy säännöllisenä. Sillä taas on vaikutusta siihen, että nukumme ja jaksamme paremmin, eikä esimerkiksi nälkä iske täydellä voimalla.

Koronavirusepidemia ja rajoitustoimet ovat kohottaneet kaikkialla ihmisten stressitasoja. Tutkija Reiha Ruuhelan mukaan on mahdollista, että sään vaikutukset mielialaan voivat korostua nyt, kun poikkeusolot rasittavat mieltä jo valmiiksi.

Tulppaaneja ikkunalaudalla.
Sisäisen kellon kannalta olisi hyvä istua ikkunan vieressä, jos päiväsaikaan ei ole mahdollista lähteä ulos nauttimaan valon säteistä. Eleni Paspatis / Yle

Myös lämpötilalla voi olla myönteisiä vaikutuksia jaksamiseen. Lämpimästä ja valoisasta kevätsäästä kannattaakin nauttia varsinkin aamu- tai alkuiltapäivän aikana.

– Aurinkoiset päivät voivat olla hyödyksi. Sateisille, pilvisillä päivillä saattaa olla kielteinen vaikutus. Ihmisille, jotka ovat herkkiä valon määrän vaihtelulle – joilla on talvisin kaamosoireita – ne voivat näyttäytyä jo muutamassa päivässä myös muuna aikana vuodesta, sanoo tutkimusprofessori Partonen.

Lämpötila onkin otollinen juuri nyt; kesän helteet taas saattavat tehdä olon tukalaksi, mutta myös lisätä terveydenhoitohenkilökunnan työtaakkaa, kun kuumuus rasittaa nimenomaan riskiryhmiä.

Lumipyry kuin paha takaisku?

Muutama viikko sitten Hattulassa tehtiin kaikkien aikojen huhtikuun 7. päivän lämpöennätys, kun elohopea kipusi yli 17 asteen.

Tällä viikolla saatiin lunta tupaan Etelä-Suomea myöten, ja pääkaupunkiseudulla rikottiin vuoden lumiennätys. Tuntuiko märkä räntä ehkä tavallista kauheammalta koettelemukselta? Et ehkä ole ainoa.

– Suurin osa ihmisistä on nyt valmiiksi kuormittuneita. Jos on väsynyt, pikkuasiat voivat harmittaa. Kun pohjakuormitus on valmiiksi suuri, myös tunnereaktiot voivat olla voimakkaampia, sanoo Psykologiliiton eko- ja ympäristö psykologisen työryhmän puheenjohtaja Marke Koskelin.

Sään kylmeneminen saattoi harmittaa erityisesti myös siksi, että se hetkeksi kavensi mahdollisuuksia tehdä asioita, kun ulkoilu on yksi niistä harvoista huveista, joita ei ole rajoitettu.

– Siinä voi tulla sellainen olo, että säätilakin on kaikkea tekemistä, liikkumista ja olemista vastaan, sanoo Koskelin.

Kaikkea ei kuitenkaan voi laittaa sääolosuhteiden syyksi. Tutkimusprofessori Partonen muistuttaa, että ihminen voi myös psyykkisesti hyvin ja jaksaa paremmin, kun elämäntavat ovat terveelliset.

Toisille kevät on raskainta aikaa – jota korona saattaa pahentaa

Keväällä tehdään eniten itsemurhia. Se todennäköisesti liittyy siihen, että auringonvalo lisääntyy nopeasti pimeän talven jälkeen, selittää tutkija Reija Ruuhela.

Säätyypillä on myös löydetty olevan vaikutus itsemurhayrityksiin; matalapaineen aikana miesten riski on korkeampi, kun taas naisilla korkeapaineen aikaan.

– Koronasta voi tulla lisäahdistusta itsemurhariskissä oleville henkilöille, sanoo tutkija Ruuhela.

Tutkija kertoo, että tämän vuoden alussa alkoi uusi tutkimusprojekti, jossa selvitetään valon vaikutusta mielenterveyteen. Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös selvittämään, miten koronaepidemia näkyy tämän vuoden aikana.

Myllykoski kuohuu Nurmijärvellä.
Kevät on myös hyvää aikaa ulkoilla, sillä luonnossa tapahtuu paljon. Päivät pidentyvät joka päivä muutamilla minuuteilla. Nella Nuora / Yle

Lue seuraavaksi: Leudot talvet tekevät meistä väsyneempiä – näillä keinoilla torjut kaamosoireita

Voit keskustella aiheesta 20.4. klo 23 asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus