Analyysi: Koronatartuntoja jäljittävä sovellus ei ole hopealuoti, joka vapauttaa meidät karanteenista

Jotta tartuntaketjuja jäljittävät sovellukset olisivat hyödyllisiä, tarvitaan riittävästi terveydenhuollon henkilökuntaa ja testauskapasiteettia.

koronavirus
Kuvassa on norjalainen koronavirusapplikaatio.
Norjan terveysviranomaiset julkaisivat perjantaina Smittestopp-nimisen jäljityssovelluksen, joka määrittää altistumistilanteita Bluetooth- ja GPS-signaalien avulla. Huhtikuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan noin puolet norjalaisista harkitsee sovelluksen käyttöönottamista.Heiko Junge / EPA

Koronaviruspandemia on synnyttänyt sovellusmarkkinoille uuden tuoteryhmän – koronasovellukset. Kännykkäsovelluksia on tarjolla lukuisia niin oireiden seurantaan kuin tartuntaketjujen jäljittämiseen.

Tällä hetkellä suurimmat odotukset kohdistuvat tartuntaketjuja jäljittäviin sovelluksiin. Aasiassa tällaisia sovelluksia on jo käytössä, ja muualla niitä koodataan täyttä häkää, myös täällä Suomessa.

Tartuntaketjuja jäljittävän sovelluksen katsotaan olevan erittäin tärkeä siinä vaiheessa, kun yhteiskunnan rajoituksia aletaan höllentää ja ihmiset alkavat taas liikkua vapaammin. Puhelin saa tehtäväkseen pitää kirjaa siitä, kenen kanssa ihmiset ovat lähikontaktissa.

Teknisesti tämä on mahdollista, ja hienovaraisesti hoidettuna myös ihmisten yksityisyys säilyy ainakin melko hyvin turvattuna. Ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta, jos tartuntojen jäljittäminen ulkoistetaan mobiilisovellukselle.

Luotatko Bluetoothiin?

Suurin osa käytössä tai kehitteillä olevista seurantasovelluksista hyödyntää Bluetooth-tekniikkaa. Kyseessä on lyhyen kantaman yhteys, jonka avulla esimerkiksi langattomat kuulokkeet voi yhdistää puhelimeen.

Lue tästä, miten toimii tartuntaketjujen jäljittämiseen kehitetty koronasovellus.

Seurantasovelluksissa puhelimen Bluetooth-signaali kartoittaa tietoja toisista lähistöllä olevista puhelimista. Ajatuksena on, että sovellus päättelee signaalin voimakkuuden perusteella, mikä on käyttäjien välinen etäisyys. Jos tämä etäisyys jää alle määritellyn raja-arvon, sovellukset vaihtavat tunnisteita ja kohtaamisesta tallentuu merkintä puhelimiin.

Tässä on mobiiliseurannan ensimmäinen ongelma. Bluetooth-signaalin avulla on hankalaa määrittää lähikontakti. Teoriassa Bluetooth-signaali kykenee kulkemaan jopa sata metriä. Se liikkuu seinien läpi, jolloin vaarana on, että sovellus tulkitsee seinän toisella puolella puhelinta näpräävän naapurin lähikontaktiksi.

Liian herkälle säädettyinä sovellukset voivat tuottaa paljon vääriä altistumistilanteita. On myös mahdollista, että hakkerit nappaavat (siirryt toiseen palveluun) avoimen Bluetooth-signaalin ja ohjaavat sen toisaalla, mikä vääristää lähikontaktien määrää.

Osa lähikontakteista saattaa puolestaan jäädä havaitsematta, sillä puhelin ei välttämättä ole jatkuvasti käyttäjänsä ulottuvilla. Jotkut esimerkiksi jättävät puhelimensa kotiin viedessään roskat ulos. Kuulemma.

Eikä luotettavuus ole ensimmäinen asia, joka Bluetoothista tulee mieleen. Jokainen joskus Bluetoothia käyttänyt tietää, että sen avulla yhteyden muodostaminen on usein vaikeaa. Jos laitteiden parittaminen onnistuu, ei yhteyden pysymisestä ole mitään takeita. Koko Applen viimeaikainen menestys voidaan selittää sillä, että yhtiö onnistui luomaan langattomat kuulokkeet, jotka saa ilman itkua yhdistettyä puhelimeen.

Aiotko ladata koronasovelluksen?

Toinen ongelma jäljityssovellusissa on, että niiden käyttö on vapaaehtoista. Länsimaissa ihmisiä ei voida pakottaa lataamaan sovellusta puhelimeensa. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on toistuvasti painottanut, että Suomessa sovellus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen.

Vapaaehtoisuus kuitenkin tarkoittaa sitä, että harva lopulta lataa sovelluksen puhelimeensa. Tämä on nähty Singaporessa, jossa vain noin 12 prosenttia kansalaisista on ladannut hallituksen kehittämän TraceTogether-sovelluksen.

On useita syitä, miksi sovellus jätetään lataamatta. Osa ihmisistä pelkää yksityisyytensä puolesta. Yhdet eivät osaa, toiset eivät luota viranomaisiin. Ja suurin osa ei vain vaivaudu lataamaan sovellusta.

Harakan mukaan jäljityssovellus tarvitsee Suomessa kolme miljoonaa käyttäjää, jotta se olisi hyödyllinen. Tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen tarjoama, avunpyynnön ja sijainnin välittämiseen tarkoitettu 112-sovellus on ladattu vajaalle 1,6 miljoonalle laitteelle.

Mutta ei tavoite ole mahdoton.

Piilaakson jättiläiset rientävät apuun

Viime viikolla Apple ja Google ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä helpottaakseen seurantasovellusten kehittämistä. Kyse on merkittävästä päätöksestä, sillä yhtiöt hallitsevat mobiililaitteiden käyttöjärjestelmämarkkinoita. Päätöksen merkittävyyttä lisää se, että Euroopassa yhteisen jäljitysjärjestelmän luominen on takkuillut (siirryt toiseen palveluun).

Applen ja Googlen suunnitelmasta ei ole annettu tarkkoja tietoja. Se tiedetään, että kyseessä ei ole sovellus vaan käyttöjärjestelmän tasolla tehtävä lisäys. Tämä tarkoittaa, että jäljitysominaisuus ilmestyy käytännössä kaikkien älypuhelimiin jossain vaiheessa, ehkä jo tässä kuussa.

Kun ominaisuus on valmis, käyttäjä voi antaa luvan kontaktien jäljittämiseen puhelimen käyttöjärjestelmän asetuksista. Päivityksen yhteydessä puhelin kenties kysyy käyttäjältä tähän lupaa. Kontaktien seuranta ei yhtiöiden mukaan mene automaattisesti päälle.

Kun käyttäjä on antanut luvan, järjestelmä alkaa kerätä tietoja lähikontakteista. Nämä tiedot puhelin jakaa terveysviranomaisten kehittämän sovelluksen kanssa, kun käyttäjä tällaisen lataa puhelimelleen. Tarvittaessa puhelimen käyttöjärjestelmä kehottaa käyttäjää lataamaan jäljityssovelluksen.

Järjestelmä ei kerää sijaintitietoja. Yhtiöt ovat myös luvanneet sammuttavansa järjestelmän, kun pandemiasta on selvitty.

Applen ja Googlen ratkaisu varmasti laajentaa jäljityksen kattavuutta, mutta se ei poista Bluetooth-teknologian rajoituksia.

Ihminen voittaa algoritmin riskiarvionnissa

Cambridgen yliopiston turvallisuustekniikan professori Ross Anderson ei ole vakuuttunut koronasovellusten hyödyllisyydestä. Blogikirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) hän toteaa, että sovelluksia rakennetaan, koska jotain nyt vain pitää tehdä.

Sen sijaan tartuntaketjujen selvittämiseen tarvitaan ihmisiä ja testaamista. Ja molempia tarvitaan paljon, Anderson huomauttaa.

Samaa mieltä on Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.

– Kyse ei ole pelkästään siitä, että me tunnistamme, kuka on ollut kontaktissa ja kuinka monen kanssa. Niiden tietojen lisäksi tarvitaan yksilöllinen riskiarviointi siitä, minkälainen altistumistilanne on ollut eli kuinka todennäköinen tartunta siinä tilanteessa on ollut. Minun näkemykseni on, että tähän vaaditaan koulutettu ihminen. Tämän tilanteen määrittävän algoritmin tekeminen tuntuu aika vaikealta, Nuorti sanoo.

Professori ei tyrmää mobiilisovellusten hyötyjä. Ne paljastavat altistumisia, jotka jäisivät muuten huomaamatta. Ne antavat neuvoja, miten altistumisen jälkeen on toimittava, ja ne auttavat oireiden tarkkailussa.

Ollakseen hyödyllisiä sovellukset kuitenkin vaativat, että terveydenhuollon kapasiteetit ovat riittävät. Ilmoitus altistumisesta ei auta, jos testeihin ei pääse. Tartuntaketjun jäljittäminen ei onnistu, jos henkilökunnasta on pulaa, kuten nyt on Suomessa.

– Jäljittäminen vaatii koulutettua henkilökuntaa, joka ymmärtää tähän virukseen liittyvät peruskäsitteet sekä torjuntakeinot ja joka osaa toteuttaa epäiltyjen tartuntojen kartoitukseen ja jäljitykseen liittyvät toimenpiteet, Nuorti kertoo.

Tässä työssä mobiilisovellukset eivät kykene tarjoamaan apua jäljittäjille. Ne ovat yksityisyyden suojan vuoksi suljettuja järjestelmiä, joista ei tarkkoja tietoja saa ulos. Käyttäjä saa vain tiedon, että kahden viikon sisällä on tapahtunut altistuminen. Mitään muuta kerrottavaa sovelluksella ei ole.

– Ideaalimaailmassa näiden sovellusten kehittämisessä olisi mukana asiantuntijoita, jotka käytännössä tekevät jäljitystyötä. He tietävät, miten sovellus voi auttaa tässä, Nuorti pohtii.

Tasapainottelu yksityisyyden suojan ja tehokkuuden välillä on jäljityssovelluksen kehityksen ytimessä. Koronaviruspandemian myötä monet yksityisyyden suojan puolustajat ovat lieventäneet vaatimuksiaan, mutta tämä ei poista selkeän rajanvedon tärkeyttä. Jotta tämä raja voidaan vetää, pitää tietää, mitä liennytyksiä vastaan saadaan.

Lue myös:

Kuinka lähellä olit ja kuinka kauan – altistuitko? Näin toimii virallinen koronasovellus, jollainen voi kohta olla sinunkin puhelimessasi

Euroopassa tehdään yhteistyötä tartuntaketjuja jäljittävän mobiilisovelluksen kehittämiseksi, mutta lopulta Suomi luo oman sovelluksensa

Koronavirus teki puhelimesta vahdin ja varoittajan – Pandemia on nostanut ihmisten valvonnan uudelle tasolle

Kuolleiden määrä riippuu nyt ihmisten käyttäytymisestä – Siksi Saksa mittaa koronarajoitusten noudattamista kännyköiden paikkatietojen avulla

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus