Suomessa työskentelevä virolaislääkäri Karmen Vilde ei ole nähnyt lapsiaan seitsemään viikkoon – "Eivät he apuani tarvitse, mutta ikävä on kova"

Koronapandemia jakaa perheitä Suomenlahden eri puolille.

Viro
Suomessa työskentelee satoja virolaislääkäreitä. Monella on perhe Virossa. Koronapandemian aikana he ovat joutuneet tekemään valinnan työn ja perheen välillä.
Suomessa työskentelee satoja virolaislääkäreitä, joista monilla on perhe Virossa. Koronapandemian aikana he ovat joutuneet valitsemaan työn ja perheen välillä.Derrick Frilund / Yle

TallinnaJoka ilta Parikkalan terveyskeskuksen lääkäri Karmen Vilde soittaa perheelleen Etelä-Viroon.

Linjan toisessa päässä ovat aviomies, 15-vuotias poika ja 11-vuotias tytär.

– Juttelemme siitä, mitä päivän aikana on tapahtunut. Kysyn, ovatko lapset siivonneet huoneensa. Jos eivät, pidän heille kannustuspuheen. Välillä suosittelen heille elokuvia tai lähetän kiinnostavia artikkeleita, Vilde kertoo sähköpostin välityksellä.

Puhelut kestävät usein koko illan.

– En ehdi olla yksinäinen. En ole myöskään huolissani lasten pärjäämisestä. Etäkoulu vaikuttaa sujuvan hyvin. Eivät he minun apuani tarvitse. Mutta koti-ikävä on kova.

Karmen Vilde työskentelee Parikkalassa, yli kuudensadan kilometrin päässä Etelä-Virossa asuvasta perheestään.
Karmen Vilde työskentelee Parikkalassa, yli kuudensadan kilometrin päässä Etelä-Virossa asuvasta perheestään.Karmen Vilde

Tavallisesti Vilden elämä jakautuu tasan Suomen ja Viron välille: kaksi viikkoa Suomessa, kaksi viikkoa Virossa.

Nyt Suomessa on kuitenkin vierähtänyt jo seitsemän viikkoa putkeen eikä loppua näy.

Hidastaakseen koronaviruksen leviämistä Suomi sulki rajansa 19.3., mikä muutti maiden välisen työmatkaliikenteen käytännössä mahdottomaksi.

Tuhansille Suomessa työskenteleville virolaisille tämä tarkoitti valintaa Suomessa olevan työn ja Virossa olevan perheen välillä.

Pääsiäisviikonloppuna viimeinenkin mahdollisuus maiden väliseen pendelöintiin katosi, kun matkustajaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivillä laivoilla lopetettiin kokonaan.

"Onneksi olemme tottuneet kaukosuhteeseen"

Karmen Vilden päätös jäädä rajojen sulkeuduttua Suomeen syntyi melko helposti, sillä työ Parikkalan terveyskeskuksen vuodeosastolla on hänen päätyönsä. Toinen työ Etelä-Viron sairaalan sisätautien osastolla on satunnaisempi ja joustavampi.

Suomeen on päättänyt jäädä myös Helsingin yliopistollisessa silmäsairaalassa työskentelevä virolainen silmälääkäri Maarjaliis Paavo.

Paavo on työskennellyt Helsingissä viisi vuotta. Tavallisesti hän jakaa arkensa Helsingin ja toisen kotikaupunkinsa Tarton välillä, jossa tekee tohtoriopintoja.

Sitten tuli koronakriisi ja siirsi opinnot nettiin.

– Päätin jäädä Helsinkiin, koska työni on täällä. Teen opintoja koneella iltaisin töiden jälkeen, Paavo kertoo puhelimitse.

Maarjaliis Paavon pankkialalla työskentelevä avomies, joka myös pendelöi tavallisesti Helsingin ja Tarton väliä, valitsi toisin.

– Miehen työpaikka on Tartossa, joten hän jäi rajojen sulkeuduttua sinne. Onneksi meillä on kokemusta kaukosuhteessa elämisestä. Asuin puolitoista vuotta Yhdysvalloissa, ja sinä aikana totuimme pitämään yhteyttä videopuheluiden ja viestien kautta, Paavo kertoo.

Videopuhelut eivät hänen mukaansa silti korvaa oikeaa kohtaamista.

– Raskainta on se, kun ei tiedä, kauanko tämä tilanne kestää, Paavo sanoo.

Miehen lisäksi Maarjaliis Paavoa ikävöivät Tartossa vanhemmat, jotka molemmat kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään ja ovat siksi karanteenissa. Paavon mies hoitaa nyt heidän ruokaostoksensa.

Maarjaliis Paavo työskentelee silmälääkärinä Helsingissä ja tekee tohtoriopintoja Tarton yliopistossa.
Maarjaliis Paavo työskentelee silmälääkärinä Helsingissä ja tekee tohtoriopintoja Tarton yliopistossa.Petteri Sopanen / Yle

Suomessa on satoja virolaislääkäreitä

Suomessa työskentelevien virolaislääkäreiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta heitä arvioidaan olevan useita satoja.

Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne kertoo sähköpostitse, että tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2016, jolloin Suomessa asui 425 viroa äidinkielenään puhuvaa työikäistä lääkäriä, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia.

Tilastossa huomioidaan ainoastaan Suomessa virallisesti asuvat lääkärit. Niitä, jotka ovat kirjoilla Virossa ja tekevät satunnaisia keikkatöitä Suomessa, on todennäköisesti enemmän.

Lääkäreiden lisäksi Suomessa työskentelee virolaisia hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, kätilöitä ja muita terveydenhoitoalan ammattilasia.

Yksi virolaislääkäreiden suurimmista työllistäjistä Suomessa on yksityinen lääkärikeskus Terveystalo, jonka palveluksessa on yhteensä kolmesataa virolaista lääkäriä ja hammaslääkäriä.

Terveystalon viestinnän asiantuntija Krista Lamminen kertoo puhelimitse, että heidän virolaislääkäreistään suurin osa työskentelee Suomenlahden molemmin puolin.

– Jotkut tekevät Suomessa vain lyhyitä työpätkiä kuten viikonloppupäivystyksiä. Osa käy Suomessa erikoistumassa ja palaa sitten Viroon, Lamminen sanoo.

Lammisen arvion mukaan koronakriisin puhjettua noin puolet Terveystalon virolaisista lääkäreistä on päättänyt palata Viroon.

Rakennustyöntekijöistä suurin osa jäi Suomeen

Yhteensä Suomi työllistää eri arvioiden mukaan jopa 50 000 – 100 000 virolaista.

Ylivoimaisesti suurin virolaisten työllistäjä on rakennusala. Uudellamaalla rakennusalan työntekijöistä noin 30 prosenttia tulee ulkomailta, heistä valtaosa nimenomaan Virosta.

Virolainen työvoima ei ole kaikonnut Suomesta koronapandemian vuoksi, vaan suurin osa on jatkanut työtään Suomessa tavalliseen tapaan, kertoo Suomen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi puhelimitse.

– Työmaat ovat toistaiseksi Suomessa jatkaneet toimintaansa. Pikkuhiljaa työt ovat kuitenkin loppumassa eikä uusia rakennusprojekteja ei enää ala, Harjuniemi kertoo.

Suomeen jumiin jääneen ulkomaisen työvoiman tilanne huolestuttaa Harjuniemeä, sillä rakennusalan työntekijät ovat useimmiten komennusmiehiä, jotka asuvat ahtaasti väliaikaisiksi tarkoitetuissa majoitustiloissa.

– Pienessä kaksiossa voi asua viisikin rakennustyöntekijää kerrallaan. Kun oleskellaan sellaisissa tiloissa kuukausia putkeen, tartuntariski kasvaa korkeaksi. Ei tämä heille hauska tilanne ole.

Tallink Megastar
Lauttojen henkilöliikenne Tallinnan ja Helsingin välillä on loppunut. Laivat kuljettavat Suomenlahden yli kuitenkin yhä rahtia.Meyer Turku / Lehtikuva

Helppoa ei ole kotimaahan palanneillakaan. Moni Suomesta Viroon lähteneistä on jäänyt väliaikaisesti työttömäksi ja joutuu turvautumaan työttömyystukiin.

Viron sisäministeriöstä ja työttömyyskassasta kerrotaan, että työttömyyskorvauksia on yleensä haettava siinä maassa, jossa henkilö viimeksi työskenteli.

Rajat ylittävän työvoiman kohdalla voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia. Suomessa työskennellyt virolainen voi siis valita, rekisteröidäänkö hänet työttömäksi Virossa vai Suomessa.

"Ehdimme tavata sitten kun riski on pienempi"

Vaikka rajojen sulkeminen on vaikeuttanut sekä Maarjaliis Paavon että Karmen Vilden elämää, he pitävät Suomen ja Viron valtioiden tiukkoja koronatoimia hyvinä.

– Minulle on nyt tärkeintä, että läheiseni pysyvät terveinä. Ehdimme kyllä tavata sitten, kun koronavirusriski on laskenut, Paavo sanoo.

Hän toivoo pääsevänsä Tarttoon viimeistään kesälomalla – jos ei laivalla, niin sitten lentokoneella.

Karmen Vilde haluaisi perheensä luokse Viroon jo ennen koulujen lukukauden loppumista.

Vanhemmalla lapsella piti olla tänä keväänä peruskoulun päättökokeet, mutta ne peruttiin koronatilanteen vuoksi. Lukion pääsykokeiden kohtalosta ei ole vielä tietoa.

– Jos pääsykokeet pidetään, haluan ehdottomasti olla niiden aikaan paikalla ja tukena, Vilde sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Viro sulki rajansa – Monika Jakobson pelkää työntekijöidensä jäävän jumiin: "Rakennusalalla etätyö ei ole mahdollista"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus