Pitäisikö kauppaan mennä maski kasvoilla – kenen ohjeita suomalaisten tulisi nyt uskoa?

Euroopassa kasvomaskin käyttö yleistyy. Suomessa terveysviranomaiset kiistelevät yhä maskin hyödystä.

koronavirus
Asiakkaita kaupassa.
Suomessa kasvomaskeja ei vielä paljon kaupoissa näe.Henrietta Hassinen / Yle

Länsimaalaiset ovat vuosia ihmetelleet aasialaisia matkailijoita, jotka liikkuvat lentokentillä ja kaupungeissa maski kasvoillaan. Enää ei ihmetellä.

Pitäisikö meidänkin? Ohjeita ja suosituksia kasvosuojien käytöstä on koronaepidemian aikana riittänyt.

Ensin tulivat sosiaali- ja terveysministeriön muuttuvat ohjeet kasvomaskien käytöstä vanhusten hoidossa.

Viimeksi hämmensi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtajan (siirryt toiseen palveluun)suositus kankaisen maskin käytöstä julkisissa tiloissa.

Taulukko erilaisten hengityssuojainten ominaisuuksista.
Hengityksen suojaimia on tarjolla useita erilaisia malleja, joissa on eritasoista teknologiaa. Se vaikuttaa suojaimen tehoon. Grafiikan tiedot on tarkistanut Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. Alkuperäinen kuva on lääkäri Anni Saukkolan, josta on otettu mallia tähän.Laura Merikalla/Yle

THL:n pääjohtaja käänsi kurssia

Pääjohtaja Markku Tervahauta perusteli ohjettaan sillä, että näin myös oireettomat taudinkantajat suojaavat muita tartunnoilta.

– Kun lähdetään kauppa-asioille, liikennevälineisiin tai muualle, jossa väistämättä tulee kohtaamisia toisten kanssa, suojusta käyttämällä voimme vähentää tarttumisriskiä meistä muihin, Tervahauta sanoi Ylelle.

Tervahaudan suositus koski vain kangasmaskeja, joko itse tehtyjä tai ostettuja. Hengityssuojaimet ja kirurgiset suu-nenäsuojat tulisi yhä varata ammattilaisten käyttöön.

Pääjohtajan avaus oli vastoin sitä, mitä THL on ohjeistanut. Kasvomaskin yleistä käyttöä ei ole suositeltu koronan torjunnassa.

Pääjohtaja myönsi, että kasvomaskien käytöstä on erilaisia näkemyksiä myös THL:n sisällä.

– Aiheesta kertyneiden tietojen perusteella olen päätynyt suosittamaan kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla, Tervahauta sanoi.

Pääjohtajan suositus leimattiin julkisuudessa yksityisajatteluksi. Eikä THL ole ainakaan vielä antanut nettisivuillaan uusia ohjeita kasvomaskin käytöstä.

Asia lienee nyt kuuma peruna THL:ssa, sillä pääjohtaja eikä kukaan muukaan THL:sta kommentoinut kasvomaskien käyttöä tähän juttuun.

Maskiepisodi kertoo myös, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alainen THL eivät vedä täysin yhtä köyttä koronan torjunnassa.

 THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta THL:n infotilaisuudessa koronaviruksesta.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta THL:n tiedotustilaisuudessa koronaviruksesta 13. maaliskuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

Ministeriöllä ja THL:lla kitkaa koronan hoidossa?

Sosiaali- ja terveysministeriö tyrmäsi THL:n pääjohtajan avauksen suoralta kädeltä Ylen A-studiossa 14. huhtikuuta.

Ministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan kasvomaskin käyttö luo tartuntariskin, koska maskia kosketellaan herkästi.

– Saattaa olla niin päin, että saat herkemmin tartunnan (kun käytät maskia), jos on virusta käsissä, Varhila sanoi.

Kansliapäällikkö huomautti myös, että kangassuojan käyttö voi pahentaa joidenkin hengitys-, astma- tai sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien tilannetta.

Samaan aikaan ministeriön oman ohjeen mukaan kotihoidossa kankaisia maskeja voidaan kuitenkin käyttää kirurgisten nenä-suusuojusten ohella.

Kasvomaskeilla pyritään estämään, että hoidettavat eivät saisi tartuntaa oireettomilta hoitajilta.

Kangasmaski on sallittu, koska kirurgisia suu- ja nenäsuojuksia ei ole ollut riittävästi.

Ministeriön ohje kangasmaskin käytöstä on herättänyt myös vastustusta terveydenhuollon kentällä.

– Huivin käyttäminen ei täytä hygieniavaatimuksia, Kymenlaakson johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoi aiemmin Ylelle.

Tähän juttuun Yle ei tavoittanut kansliapäällikkö Kirsi Varhilaa haastateltavaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi VarhilaEleni Paspatis / Yle

Annetaanko suomalaisille pian uusia ohjeita?

THL:n pääjohtajan ja ministeriön kansliapäällikön ristiriitaisten suositusten jälkeen kansalaiset jäivät taas epätietoisuuden tilaan.

Ketä terveysviranomaista pitäisi uskoa?

Samaan aikaan uutiset monista Euroopan maista näyttävät, että kansalaiset käyttävät kasvomaskeja. Esimerkiksi Itävalta aikoo (siirryt toiseen palveluun) vaatia hengityssuojien käyttöä supermarketeissa.

Kiinan tartuntatautiviraston johtaja George Gao pitää kasvomaskin väheksymistä eurooppalaisten ja amerikkalaisten suurena virheenä.

– Virus leviää pisaroiden ja lähikontaktin kautta. Pisaroilla on hyvin tärkeä rooli. Maskia on käytettävä, sillä pisaroita tulee ulos suusta puhuessa, Gao sanoi Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Myös Maailman terveysjärjestö WHO suhtautuu (siirryt toiseen palveluun) maskien käyttöön nyt entistä suopeammin.

Annetaanko suomalaisillekin pian taas uusia ohjeita?

Tämä ei ole ensimmäinen kerta koronaepidemian aikana, kun terveysviranomaisten maskiohjeet ovat hämmentäneet.

Aasian maissa kasvosuojaimet ovat yleisiä.
Kiinan tartuntatautiviraston johtajan mielestä länsimaat ovat tehneet ison virheen väheksyessään kasvomaskeja.Yle Kuvapalvelu

Vanhustenhoito ei pysynyt ministeriön ohjeiden perässä

Ensin epätietoisuuden valtaan joutui vanhustenhoito.

– Kotihoidon henkilöstön tulee asiakaskäynneillä suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) hallituksen tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta.

Moni kansalainen huokaisi varmasti helpotuksesta, että asia on nyt selvä ja kunnossa.

Asia koskee suurta joukkoa suomalaisia. THL:n mukaan kotihoidossa oli lähes 75000 ja ikääntyneiden laitos- ja asumispalveluiden piirissä yli 50000 suomalaista vuonna 2018.

Ohjeiden perillemeno ei ole ollut ainakaan niiden määrästä kiinni. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut (siirryt toiseen palveluun) kasvosuojien käytöstä ainakin viidessä eri tiedotteessa maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa.

Ministeriön ohjeet muuttuivat ja täsmentyivät kuitenkin sitä vauhtia, että kentän oli vaikea pysyä perässä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista KiuruPetteri Sopanen / Yle

Aluksi maskia ei tarvinnut käyttää, sitten piti

Aluksi kasvosuojia ei ollut ohjeen mukaan tarpeen jatkuvasti käyttää hoivakodeissa ja kotihoidossa.

Hoiva- ja hoitotyössä on käytettävä kirurgista nenä- ja suumaskia, jos asiakkaalla on hengitystieinfektio. Muita asiakkaita hoidettaessa riittää hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen, ministeriö ohjeisti (siirryt toiseen palveluun)24. maaliskuuta. (siirryt toiseen palveluun)

Viikon päästä tuli ohje, että suojia on käytettävä jatkuvasti – asiakkaan suojaamiseksi.

Kotihoidossa on käytettävä hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilökunnan kantamalta taudilta, ministeriö tiedotti (siirryt toiseen palveluun) 31. maaliskuuta.

Ministeriö oli havahtunut siihen, että kaupalliset kasvosuojat eivät riitä, koska nyt sallittiin myös huivien käyttö.

Ministeriö ohjeisti, että terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai kertakäyttöistä kankaista suojainta, esimerkiksi huivia.

1. huhtikuuta ministeriö täsmensi (siirryt toiseen palveluun), että hengitystieinfektioon sairastunutta potilasta hoidettaessa on käytettävä kirurgista suu-nenäsuojusta, suojakäsineitä sekä suojatakkia tai esiliinaa.

Ministeriö on toistanut samansisältöisiä ohjeita vielä 9. huhtikuuta ja 15. huhtikuuta.

Nainen asettaa hengitysmaskia kasvoilleen
Hengityssuojaimista ja kasvomaskeista on ollut pulaa muun muassa vanhusten hoivakodeissa ja kotihoidossa.Derrick Frilund / Yle

Kasvomaskeja säästettiin “pahan päivän varalle”

Ministeriön ohjeita on ollut tarpeen täsmentää ja toistaa, koska ne ovat herättäneet paljon hämmennystä ja kysymyksiä etenkin hoivakodeissa ja kotihoidossa.

Syntyi kaksi todellisuutta: ministeriön ohjeiden ja käytännön todellisuus.

Ne kansalaiset, jotka eivät olleet asian kanssa henkilökohtaisesti tekemisissä, saattoivat uskoa ministeriön todellisuuteen. Ohjeet on annettu, ja niitä noudatetaan.

Käytännössä kasvosuojia ei ainakaan hoivakodeissa ja kotihoidossa yleisesti käytetty, koska niitä ei ollut riittävästi.

Sairaanhoitopiireissä ja kunnissa annettiin niiden käytöstä omia ohjeita, jotka olivat ristiriidassa ministeriön ohjeiden kanssa.

Kentällä puhuttiin, että kasvomaskeja säästetään “pahan päivän varalle”.

Aino-Kaisa Pekonen hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi 16. huhtikuuta eduskunnassa, että Suomessa on riittävästi suojavarusteita hoitohenkilökunnalle ja niitä lähetetään lisää tarvitseville.Petteri Bülow / Yle

Superin puheenjohtaja: Suojien puute vaikuttanut koronakuolemiin

Sudenkuoppa oli siinä, että korona leviää salakavalasti. Sitä levittävät ilmeisesti myös oireettomat ja vähäoireiset. Mitään silmin nähden riehuvaa epidemiaa ei tarvita.

Asiaan ei suhtauduttu kentällä välinpitämättömästi.

Lähi- ja perushoitajien liitto Super kertoi, että kentältä tulee päivittäin jopa sata yhteydenottoa maskien ja suojavarusteiden puutteesta hoitolaitoksissa.

Asia tuli viimeistään silmille, kun alettiin raportoida vanhusten koronakuolemista hoivakodeissa.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi, että koronakuolemat johtuvat osaltaan suojavarusteiden puutteesta. Tarkkaa tietoa asiasta ei vielä ole.

Statsminister Sanna Marin har sträckt upp handen och ber om ordet i riksdagens frågestund
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on arvostellut kuntia huonosta varautumisesta pandemiaan.Riksdagen/Kimmo Brandt/Compic-Photos Oy

Helsingin pormestari: Ministeri antaa väärää tietoa maskien riittävyydestä

Kentällä koettiin, että ministeriö oli antanut katteettoman ohjeen. Suojia ei yksinkertaisesti riittänyt niin valtavaan kulutukseen, mitä jatkuva päivittäinen käyttö tarkoittaa.

Hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat vierittäneet syytä kuntien niskaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että kunnat etsivät valtiosta syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa.

Keskustelu maskiohjeista ja maskien riittävyydestä hautautui väliaikaisesti Huoltovarmuuskeskuksen skandaalinkäryisen suojaintilauksen alle.

Ongelma ei ole kuitenkaan hävinnyt.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) twiittasi (siirryt toiseen palveluun) torstaina 16. huhtikuuta, että maskien käyttö ei ole mahdollista kaikissa kohtaamissa hoivakodeissa ja kotihoidossa, koska maskeja ei edelleenkään ole riittävästi.

Pormestarin twiitti oli kommentti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) lausuntoon eduskunnassa (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Suomessa on riittävästi suojavälineitä hoitohenkilöstölle ja niitä lähetetään lisää tarvitseville.

Hengityssuojaimet ovat loppu apteekeista.
Apteekit ovat säännöstelleet suusuojusten myyntiä. Jenni Joensuu / Yle

Eikö maskeja riitä vai eikö niistä ole hyötyä?

Keskustelu kasvomaskien käytöstä julkisissa tiloissa on myös kiertynyt maskien riittävyyteen.

–Jos niitä otettaisiin laajasti käyttöön kauppareissulla, ne oikeasti loppuvat, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee sanoi Helsingin Sanomissa 2. huhtikuuta.

Huhtikuun 14. ministeriö vetosi taas terveydellisiin syihin, kun puhuttiin kangasmaskien käytöstä.

Kansliapäälikkö Kirsi Varhila sanoi A-studiossa, että kasvomaskit voivat luoda tartuntariskin sekä pahentaa astmaatikkojen ja sydän- ja verisuonitauteja potevien tilaa.

Maskikeskusteluun on tuonut uutta puhtia myös tuore suomalaistutkimus (siirryt toiseen palveluun) koronaviruksen kulkeutumisesta ja leviämisestä ilmassa.

Asiakkaita kaupassa.
Virushiukkasten kulkeutumista mallinnettiin suomalaistutkimuksessa kaupan kaltaisissa olosuhteissa.Henrietta Hassinen / Yle

Tutkimus virushiukkasista voi puoltaa maskin käyttöä

Tulosten mukaan hengitysteistä kulkeutuvat, virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää.

Asiaa tutkivat Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto.

Tutkijat mallinsivat tilannetta, jossa ihminen yskäisee päivittäistavarakaupoille tyypillisellä, hyllyjen rajoittamalla käytävällä

–Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja lähelle samaa paikkaa saapuu toinen ihminen, ilmassa leijuvat äärimmäisen pienet koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän toisen ihmisen hengitysteihin, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen sanoo.

Vuorisen mukaan (siirryt toiseen palveluun) pariin kertaan taiteltu huivi voi olla viruspartikkeleiden torjunnassa yhtä tehokas kuin kaupallinen maski.

THL ei muuttanut suosituksiaan tutkimuksen perusteella. Laitos suosittelee pysyttelemään kotona sairaana ja kaikille fyysisen etäisyyden ottamista. THL neuvoo myös yskimään hihaan tai nenäliinaan sekä huolehtimaan käsihygieniasta.

Kiistatonta tieteellistä näyttöä maskien hyödyistä ja haitoista ei ole, eikä sitä ole tähän hätään saatavissa.

Kasvomaskin käyttö jää ainakin toistaiseksi kansalaisten omaan harkintaan.

Toinen juttu on, mistä maskeja saa.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus