Alkaako puolison naama ärsyttää? Pakotettu yhdessäolo kiristää parisuhdetta – asiantuntija: "Välttäisin nyt isoja ihmissuhdepäätöksiä"

Kun perusturvallisuuden tunne järkkyy, ei seksikään ole ensimmäisenä mielessä.

parisuhde
Kaisa Tsupari rakennustyömaalla, etualalla hänen miehensä Teemu.
Seksuaaliterapeutti Kaisa Tsupari rakentaa puolisonsa Teemu Tsuparin kanssa taloa Kirkkonummella.Jussi Koivunoro / Yle

– Meistä jokainen on nyt vähän helisemässä.

Näin ytimekkäästi kuvailee koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilannetta psykoterapeutti ja pariterapeutti Antti Ervasti.

Hänen mukaansa kaikissa ihmissuhteissa ollaan uuden äärellä. Arviolta miljoona suomalaista tekee nyt etätöitä, ja on yhteydessä työtovereihin vain virtuaalisesti. Lähes kaikki harrastukset ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat tauolla. Kehotus välttää sosiaalisia kontakteja on lisännyt yksinäisyyttä varsinkin yksin asuvilla ja koteihinsa karanteeniin määrätyillä yli 70-vuotiailla.

Monessa parisuhteessa tilanne on päinvastainen: yksin ei saa olla hetkeäkään. Joillekin lisääntynyt yhteinen aika on tervetullutta, ja suhde saattaa kukoistaa aiempaa paremmin. Moni kuitenkin kipuilee pakotettua yhdessäoloa.

Ehkä suhteen osapuolet tekevät etätyötä tai opiskelevat saman pöydän ääressä päivästä toiseen. Tai ehkä työt tehdään yhä työpaikalla, mutta vapaa-aika kuluu tiiviisti yhdessä koska muut vapaa-ajanviettomahdollisuudet on peruttu.

Poikkeustilanteen pitkittyessä tunnelma kotona saattaa kiristyä ja purkautua ärtyisyytenä kumppania kohtaan.

– Stressaantuneet yksilöt poukkoilevat nyt neljän seinän sisällä toisiaan vasten. Kärjistäen sanottuna toisen ei tarvitse kuin hengittää, niin toinen kivahtaa, että "miten sä voit olla noin rasittava", kuvailee seksuaaliterapeutti Kaisa Tsupari.

Parisuhde vaatii erillisyyttä

Pariterapeuttina monenlaisten pari- ja moniskuntien kanssa työtä tehnyt Antti Ervasti muistuttaa, että erillisyyden tarve kuuluu ihmissuhteisiin myös normaaliaikana. Mukavankin puolison naama alkaa välillä ärsyttää, eikä se sinällään ole merkki parisuhteen toimimattomuudesta.

– Parisuhteen kaikkein yleisimpiä haasteita on löytää tasapaino yhteyden ja oman erillisen elämän välille. Mitä pidempi suhde, sitä enemmän sen kanssa tasapainotellaan.

Pakotettu yhdessäolo voi ahdistaa sekä fyysisesti, kun kotoa loppuu rauhallinen työ- tai haaveilutila, että henkisesti. Antti Ervastin mukaan koronapoikkeustilanteessa yksi ydinkysymyksistä onkin, miten otetaan omaa henkistä tilaa saman katon alla. Ajoittainen vetäytyminen omiin oloihin ei ole epäkohteliaisuutta vaan viisautta.

– Nyt voi opetella hyvällä tavalla röyhkeästi ottamaan omaa aikaa.

Omaa aikaa ja tilaa voi ottaa sopimalla pelisääntöjä kotona. Pienimmillään oman henkisen ja fyysisen tilan voi järjestää vaikka istumalla nojatuoliin, laittamalla podcastin kuulokkeisiin ja pyytämällä puoli tuntia häiriötöntä aikaa.

Antti Ervasti on psykoterapeutti helsingissä.
Psykoterapeutti ja pariterapeutti Antti Ervasti haluaa luoda toivoa parisuhteiden ongelmista selviytymiseen.Markku Rantala / Yle

Stressi huonontaa empatiakykyä

Tuskin vahvinkaan meistä selviää kriisin yli välillä väsymättä, sillä poikkeustilanne horjuttaa jokaisen ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. Perusturvallisuus koostuu muun muassa toimeentulosta, terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista. Koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitukset uhkaavat jossain määrin näitä kaikkia.

– Elämästä puuttuu ennakoitavuus. Se voi olla oikeasti tosi pelottavaa, Kaisa Tsupari kuvailee.

Stressi ja huoli saavat ihmisen käpertymään itseensä. Samalla kyky tuntea empatiaa toisia kohtaan huononee. Lopputuloksena on paradoksi: kaipaamme empatiaa itsellemme, mutta emme osaa antaa sitä toisille.

– Poikkeustilanne herättää isoja tunteita. On tärkeää opetella nimeämään niitä ja opetella taitoja, miten niitä voi kohdata, Ervasti sanoo.

Kumppanille omista tunteista pitäisi puhua neutraalisti, syyllistämättä tai välittömiä ratkaisuja vaatimatta.

– Voi olla vaikea sanoa, että minua pelottaa ja minulla on turvaton olo. On helpompi syyttää toista ärsyttämisestä, sanoo Tsupari.

Myös seksuaalisuus on poikkeustilassa

Poikkeustilan alkaessa reilu kuukausi sitten moni iloitsi, että kotikaranteenissa on vihdoinkin aikaa seksille. Vitsailtiin yhdeksän kuukauden päästä syntyvillä koronavauvojen buumilla. Seksilelujen nettikauppa kasvoi.

Todellisuus karanteenimakuuhuoneissa voi olla paljon kuviteltua hiljaisempi. Seksuaalisuus tarvitsee syttyäkseen turvallisuutta. Pelkkä yhteinen aika ei useinkaan riitä saamaan lempeä roihahtamaan.

– Nyt ei ehkä ole paras aika lähteä suinpäin tilailemaan leluja ja kokeilemaan kaikkea uutta. Sen sijaan voisi keskittyä siihen, miten pystyisimme olemaan lähellä toisiamme ilman, että siitä tulee lisäpainetta, arvioi seksuaaliterapeutti Kaisa Tsupari.

Ihmissuhteet ovat seksin suhteen hyvin erilaisia. Toisille yhteinen aika avaa mahdollisuuden seksuaalisuuden tutkiskeluun. Joillakin stressi voi jopa lisätä haluja.

Toisaalta jos seksi tai siitä kommunikointi on ollut suhteessa ongelma aiemmin, saattavat poikkeusolot pahentaa niitä. Tärkeintä olisi tässäkin asiassa kuunnella itseään ja suhteen muita osapuolia. Tarvittaessa suhteen ongelmiin, seksi mukaanluettuna, saa apua muun muassa Väestöliiton (siirryt toiseen palveluun) tai Sexpon nettipalvelujen (siirryt toiseen palveluun) kautta.

Vältä isoja ihmissuhdesuhdepäätöksiä poikkeusaikana

Psykoterapeutti Antti Ervasti korostaa, että vaikka emme tiedä kuinka kauan poikkeustilanne jatkuu, me voimme vaikuttaa moneen hyvinvointiimme vaikuttavaan asiaan itse.

– Arkirutiinit ovat tärkeitä. Kannattaa pitää unirytmi kutakuinkin normaalina, liikkua, nähdä muita ihmisiä vaikka videoyhteydellä. Hyvää tekevät rutiinit vakauttavat oloa.

Kriisistä selvitään parhaiten hyväksymällä tämän hetken hankaluudet ja vaalimalla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Ervasti rohkaisee myös päästämään irti täydellisyyden tavoittelusta.

– Nyt ei ole aika pitää rimaa 110 prosentin tasolla. Kun olemme henkisesti kuormittuneita, meidän pitää pystyä tunnistamaan mikä on ok minimitaso nyt.

Seksuaaliterapeutti Kaisa Tsupari neuvoo myös ottamaan rauhallisesti. Vaikka kumppanin kotikaranteeninaama ärsyttäisi kuinka paljon, suuret ihmisuhdepäätökset kannattaa lykätä odottamaan tilanteen normalisoitumista.

– Älä tee suuria päätöksiä kolmeen kuukauteen, Tsupari kiteyttää.

Poikkeuksena ovat parisuhteet, joissa koronatilanne on lisännyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Silloin apua kannattaa hakea mahdollisimman pian. Apua löytyy muun muassa Ensi- ja turvakotien liiton nettisivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus