Metsäteollisuuden selvitys: Hakkuita voidaan kasvattaa ja hiilinielut turvata samanaikaisesti – Vaatisi isot panostukset metsänhoitoon

Esimerkiksi talousmetsien lannoitus pitäisi viisinkertaistaa nykyisestä, arvioi Luonnonvarakeskus.

metsäteollisuus
Greenpeace / metsähakkuut / avohakkuu/ Kirkkonummi 27.02.2020
Metsähakkuiden määrän odotetaan laskevan viime vuosien ennätystasolta. Kuvassa on metsä Kirkkonummella.Jouni Immonen / Yle

Tehokkaalla metsänhoidolla voitaisiin kasvattaa Suomen metsien hiilivarastoa, vaikka hakkuumäärät nousisivat selvästi nykyisestä. Näin toteaa Metsäteollisuus ry tuoreen selvityksen perusteella.

Metsäyritysten etujärjestö pyysi Luonnonvarakeskusta (Luke) selvittämään, miten tehokas metsänhoito vaikuttaa puuston määrään ja hiilivarastoon.

Luke laski selvitystä varten tehostetun metsänhoidon skenaarion. Luke painottaa, että kyseessä on mahdollinen tulevaisuudenkuva, ei ennuste.

Skenaarion mukaan puuston kokonaistilavuus voisi nousta tehokkaan metsänhoidon avulla nykyisestä noin 2,5 miljardista kuutiometristä yli kolmeen miljardiin vuoteen 2045 mennessä.

Kasvua olisi siis noin viidenneksen verran, vaikka hakkuita lisättäisiin nykyisestä 72,5 miljoonasta kuutiosta 89,5 miljoonaan samalla ajanjaksolla.

Skenaariossa puusto sitoisi ilmakehästä vuoden 2045 tienoilla noin 25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

– Jos kasvua lisäävät keinot otetaan laajamittaisesti heti käyttöön, puuston hiilinielu säilyy lisääntyvistä hakkuista huolimatta, totesi tuloksia esitellyt Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen verkkolähetyksessä perjantaina.

Toisaalta Luke muistuttaa, että mikäli hakkuut kasvaisivat ja metsänhoitotoimet jatkuisivat nykyisellään, puuston hiilinielu putoaisi noin viiteen miljoonaan tonniin per vuosi.

Selvitys ei ottanut kantaa siihen, mitä skenaariot tarkoittaisivat metsämaahan sitoutuneen hiilen kannalta.

Iso muutos talousmetsissä

Suurten hakkuumäärien ja hiilinielun samanaikainen säilyttäminen edellyttäisi selvityksen mukaan metsänhoidon tuntuvaa tehostumista nykytasolta.

Käytännössä se tarkoittaisi, että:

  • taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa ja lannoitusta lisätään selvästi
  • jatkuvan kasvatuksen osuus kaksinkertaistetaan
  • rakenteeltaan tasaikäiset metsät uudistetaan nykyistä nopeammin käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia
  • metsitystä lisätään merkittävästi.
  • soiden kunnostusojitusten määrää vähennetään
  • turvemailla metsien kasvua tuetaan lisäämällä tuhkalannoitusta

Skenaarion oletuksena on, että yllä kuvattuja toimia alettaisiin soveltaa heti koko maassa ja kaikissa talousmetsissä, jotka vastaavat 80:a prosenttia Suomen metsäpinta-alasta.

Kaikki mahdolliset metsänomistajat tulisi saada innostettua mukaan, vaikka metsien hoidon kustannukset samalla nousisivat.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoikin verkkolähetyksessä, että metsänomistajien tukia tulee lisätä taimikoiden ja nuorten metsien hoidon sekä turvemaiden lannoituksen varmistamiseksi.

Luke toteaa selvityksessä, että hiilen sitominen puustoon metsänhoitoa tehostamalla on selvästi halvempaa kuin päästöjen vähentäminen esimerkiksi teollisuudessa.

Yhden vähennetyn hiilitonnin hinnaksi tulisi noin viisi euroa, kun EU:n päästöoikeuksien hinnat liikkuvat 20 euron tienoilla per tonni.

Selvitys liittyi metsäteollisuuden ilmastotiekarttaan, jonka myötä ala valmistautuu Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035.

Lue myös:

Selvitys: Metsäteollisuus saa tehtaiden hiilidioksidipäästöt liki nollaan 2035 mennessä – Maakaasun ja turpeen tilalle sähköä ja bioenergiaa