1. yle.fi
  2. Uutiset

Laurila–Tornio -radan sähköistyksen suunnittelua jatketaan jo tulevana kesänä

Laurila–Tornio-radan sähköistyksen suunnittelu ei suinkaan pääty, vaikka hanke osoitetaankin tuoreessa selvityksessä yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaksi.

rautatieliikenne
Suomen ja Ruotsin välinen rautatiesilta
Tornionjoen ylittävän rautatiesillan kunto tarkastetaan sekin ensi kesänä perusteellisesti. Antti Ullakko / Yle

Väyläviraston teettämän selvityksen mukaan Laurila–Tornio -radan sähköistämisen hyöty-kustannussuhde on nolla eli se on yhteiskunnallisesti kannattamaton hanke.

Selvityksessä todetaan muun muassa, että sähköistyksen ei arvioida hyödyttävän tavarakuljetuksia eikä myöskään Haaparannan ja Oulun välistä henkilöliikennettä. Kustannustehokkainta olisi hoitaa ne dieselkäyttöisillä päivystysvetureilla ja kiskobusseilla.

Matkustajaliikenne tarvitsisi selvityksen mukaan myös valtiolta rahallista tukea.

Väyläviraston mukaan nyt tehty hyöty-kustannustarkastelu on yksi kokonaisuus hankkeen suunnittelussa eikä ainakaan tässä vaiheessa tarkoita hankkeen hautaamista suoralta kädeltä. Toki se on yksi kriteeri, joka huomioidaan tulevaisuuden hankkeista päätettäessä.

Jo ensi kesänä suunnittelutyö jatkuu mittauksilla ja ratasuunnitelman tekemisellä. Myös Tornionjoen ratasillan kuntoa tutkitaan.

– Suunnitelmia ja mittauksia jatketaan, mehän olemme hakeneet EU-tukea suunnittelulle Oulusta Haaparantaan saakka. Kaikissa merkittävissä rata- ja infrahankkeissa tehdään yhteiskuntateknillinen ja -taloudellinen tarkastelu ja siinä tietyn sapluunan mukaan arvioidaan kustannuksia ja hyötyjä, sanoo Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen.

"Toteuttamiseen emme ota kantaa"

Laurila–Tornio -radan sähköistäminen on mainittu hallitusohjelmassa, mutta rahoituksesta ei ole annettu varmoja takeita.

– Toteuttamiseen me emme Väylävirastossa ota kantaa, se riippuu sitten päätöksistä, miten hankkeille myönnetään rahoitusta, Jarno Viljakainen sanoo.

Hän tähdentää, että rautatiehankkeita tarkasteltaessa on yleisestikin hyvin vaikea saada hyöty-kustannusuhdetta yli ykkösen.

Hyöty-kustannussuhteeseen lasketaan muun muassa valtion saamat verotulot. Esimerkiksi tiehankkeissa liikenteen lisääntyminen kasvattaa polttoainekulutusta ja sitä myötä polttoaineverotulot katsotaan hyödyksi.

– Ratahankkeissa, jos ajoneuvoliikenne vähenee, saamatta jääneet polttoaineverotulot laskevat hyöty-kustannussuhdetta.

Jarno Viljakaisen mukaan nyt tehdyssä selvityksessä ei ole mukana Torniosta Kolariin menevän radan liikennettä eikä tulevien investointien vaikutusta Laurila–Tornio-radan sähköistyksen kannattavuuteen ole tässä yhteydessä punnittu.

Lue seuraavaksi