Kuinka kauan tämä vielä kestää? Mitä tiedetään immuniteetista? Katso HUSin ylilääkärin vastaukset kiinnostavimpiin koronakysymyksiin

Asko Järvinen sanoo, että pitkästä eristäytymisestä voi seurata esimerkiksi psyykkisiä ongelmia.

koronavirus
Asko Järvinen
Asko Järvinen

HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen vieraili Ylen Ykkösaamussa lauantaina ja vastaili katsojien lähettämiin koronakysymyksiin. Kokosimme tähän juttuun mielenkiintoisimmat kysymykset ja vastaukset.

Viranomaisten suositukset ja kannat suojavarusteiden käytöstä vaihtelevat. Mitä te sanotte, tarvitseeko tavallinen ihminen suu- ja nenäsuojaa ja jos tarvitsee, niin missä tilanteessa?

– Yleisesti ottaen aika harvoin varmasti tavallinen ihminen niitä tarvitsisi. Lähikontakteissa, esimerkiksi ruuhkabusseissa, niistä voisi olla hyötyä.

– Ongelma on se, että ihmiset kokevat, että silloin ollaan suojassa, mutta tehokkaimmat suojatoimenpiteet tulevat käyttäytymisestä, ja helposti saattaa olla, että suojain antaa väärää turvallisuudentunnetta. Se on käsien pesua, se on etäisyyksien pitämistä, ehkä turhan liikkumisen ja väkijoukkoon menemisen välttämistä.

Takanani on sairastettu tauti, verestäni löytyy vasta-aineita. Milloin on turvallista vierailla ikääntyneiden vanhempien luona?

– Uskomme, että tartuntariski olisi viimeistään kahden viikon jälkeen käytännössä poissa. Tällainen ihminen varmaan voisi käydä tapaamassa vanhuksia ja hoitamassa asioita.

– Vaikka viruksen perimää nähdään vielä myöhemminkin osalla henkilöistä, niin todennäköisemmin virus ei enää ole tartuttava. Minä päästäisin kyllä tällaisen vanhempiensa luokse.

Miten oireettomat kantajat levittävät koronaa, kun he eivät yski eivätkä pärski pisaroita?

– Juuri näistä syistä he levittävät varmaan vähemmän kuin oireiset ihmiset, mutta ilmeisesti joillakin oireettomilla ihmisillä virusta voi levittyä kohtalaisen paljon. Yksi tämän uuden koronavirusinfektion vähän kummallinne piirre on se, että viruseritys on voimakkaimmillaan siinä aivan taudin oireiden tullessa tai jopa vähän ennen.

Miksi koronataudin oireet vaihtelevat eri ihmisillä niin paljon?

– Ei oikein tiedetä. Onko kysymys siitä, että joillakin virus pääsee lisääntymään keuhkoissa enemmän? Silloin siellä on jokin tekijä joko virukseen liittyen tai todennäköisesti siihen, että henkilöllä on esimerkiksi viruksen tartuntareseptoreita, joita kautta virus menee soluihin sisälle enemmän. Vai onko kyse immuunijärjestelmän toiminnasta, eli elimistön oma puolustusvaste on niin voimakas? Todennäköisesti saattaa olla kyse näistä molemmista.

On syntynyt kuva, että miehet sairastaisivat rajummin oirein kuin naiset, onko näin? Mistä se johtuu?

– Näin se näyttää olevan. Oikeastaan kaikissa tutkimuksissa, joita minä tiedän, vaikeasti sairastuneissa on miehiä selvä yliedustus, eli jostain syystä tämä iskee miehiin voimakkaammin. Kunpa tiedettäisiin, mistä se johtuu.

– On spekuloitu sillä, että naisen hormonitoiminta vaikuttaisi. Voi olla, että miehillä olisi tiettyjä riskitekijöitä enemmän, mutta tuskin se täysin sitä selittää. Miehet ehkä muutenkin sairastavat naisia enemmän.

Kuinka kauan tämä vielä kestää? Mikä on arvio siitä, milloin virus ja sen aiheuttama tauti on voitettu?

– Kukaan ei tiedä. Meillä on virus, joka on levinnyt käytännössä koko maailmaan. Varmaan emme voi estää, etteikö se kävisi lävitse tietyn osan maailman ja Suomen väestöstä. Kaikki eivät koskaan sairastu.

– Tietysti on pieni mahdollisuus ja toive siihen, että tauti kokonaan hiipuisi, mutta pitäisin sitä hyvin epätodennäköisenä. On mahdollista, että jos saadaan tauti rajaamistoimenpiteillä hetkeksi katoamaan, jossain välissä tulee niin sanottu toinen aalto.

Mitä se tarkoittaa, jos epidemian toinen aalto tulee? Miten se vaikuttaa meihin?

– Silloin ollaan tavallaan uudestaan samassa tilanteessa kuin nyt. Toivottavasti siinä vaiheessa taudin jo sairastaneet eivät sairastaisi tautia joko lainkaan tai sairastaisivat sen lievempänä ja ainakin toivottavasti levittäisivät tautia vähemmän. Silloin toinen aalto ei välttämättä olisi niin raju.

– Joissain taudeissa se toinen aalto saattaa itse asiassa olla jopa hankalampi. Ihmiset eivät enää samalla tavalla pelkää, näin nähtiin sikainfluenssan osalta.

Mitä tiedetään immuniteetista?

– Tiedämme, että muodostuu vasta-aineita, mutta emme tiedä, miten hyvin vasta-aineet suojaavat ja miten pitkään. Tieto voi kertyä vasta, kun on seurattu riittävän pitkään. Oletus on kuitenkin, että vasta-aineet antaisivat suojaa ainakin jonkin aikaa. Puhutaan varasti ainakin kuukausista, ehkä pidemmästäkin ajasta.

– Tavallisista koronaviruksista tiedetään, että perusterveet aikuiset eivät niihin sairastu kovinkaan vakavasti. Toivottavasti tämäkin muuttuisi sellaiseksi, mutta tämä on toive, ei tietoa.

Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan fyysisten kontaktien rajoittamista voitaisiin tarvita jopa vuoteen 2022 saakka, jos toimivaa lääkettä tai rokotetta ei saada ennen sitä. Mitä seurauksia näin pitkästä sosiaalisesta eristäytymisestä voi olla?

– Varmasti tulee paljon kaikenlaisia ongelmia. Tulee psyykkisiä ongelmia, joista raportoidaan jo nyt, tietyt perheongelmat ovat lisääntyneet, vanhusten tilanne tulee entistä hankalammaksi, monet taudit jäävät myös hoitamatta.

– Sillä on monenlaisia seurauksia, jos tätä eristäytymistä joudutaan kovin paljon jatkamaan. Varmasti päättäjät joutuvat nyt pohtimaan, mikä on se pienimmän haitan ja riskin tie.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Uskallanko ilmoittautua jumpparyhmään syksyksi? Saako lapsiaan hoitava yrittäjä työttömyysturvaa? Tässä vastaukset yli 130 koronakysymykseen

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus