1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirjeenvaihtajan mielestä Suomen ja Ruotsin korona-uutisoinnissa on eroja: "Ruotsin media on suhtautunut virukseen yhtä optimistisesti kuin viranomaisetkin"

Yle Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Krista Taubert ja Helsingin Sanomien Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli keskustelivat ulkomaantoimittajan työstä Ylen aamun Viimeisessä sanassa lauantaina.

koronavirus
Miten suomalaisen median koronauutisointi eroaa muista?
Miten suomalaisen median koronauutisointi eroaa muista?

Kun koronapandemia tammikuussa alkoi, eturintamassa olivat medioiden ulkomaantoimitukset.

Ensimmäinen Ylen koronaa käsittelevä juttu julkaistiin tammikuun 11. päivä. Silloin puhuttiin vielä tuntemattomasta SARSia muistuttavasta, Kiinan Wuhanissa löydetystä hengitystieviruksesta.

Viisi päivää myöhemmin, tammikuun 16. päivänä, virus oli levinnyt myös Japaniin. Tuolloin THL:n edustaja sanoi, että vakavan epidemian riski on hyvin pieni. Eräänlainen käänne Ylen korona-uutisoinnissa näyttää tapahtuneen tammikuun 20. päivä, jonka jälkeen koronasta on kirjoitettu päivittäin ja koko ajan enemmän.

Yle Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Krista Taubert sanoi Ylen aamun Viimeinen sana -ohjelmassa lauantaina, että koronaviruksen vaikuttavuus alkoi hahmottua kunnolla helmikuun alussa. Uuden Pekingin-kirjeenvaihtajan Kirsi Crowleyn piti palata Suomeen, vaikka hän ei ollut ehtinyt kunnolla vielä edes asettua uuteen asemapaikkaansa.

– Toimintaolosuhteet ja -mahdollisuudet näyttivät siellä huomattavan rajatuilta ja vaikeilta. Päätimme, että hänen oli parempi palata Suomeen. Paluulentojenkin järjestäminen oli vaikeaa. Silloin tuli ensimmäinen oivallus, että tässä on kysymys paljon muustakin kuin siitä, mitä tapahtuu Kiinassa.

Voit katsoa Viimeinen sana -keskustelun klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Helsingin Sanomien Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli kertoo, että hänen ensimmäinen koronaa käsitellyt juttunsa (siirryt toiseen palveluun)julkaistiin tammikuun 30. päivä. Juttu oli reportaasi Euroopan tautiehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:stä, joka sijaitsee Tukholman ulkopuolella.

Pellin haastattelemat tutkijat olivat huolissaan ja vakavia, mutta samaan aikaan viesti julkisuuteen oli kuitenkin se, että Euroopan terveydenhuoltojärjestelmät ovat niin kehittyneitä, että tautiketjut pystytään jäljittämään.

– Muistan, että halusin itse uskoa sitä, mutta samaan aikaan maalaisjärki sanoi, että jos se niin helposti leviää ihmisestä toiseen, niin eikö se sitten tule tännekin. Luulen, että tässä on suuri vaara, että näyttelemme kaikki nyt vähän viisaampia kuin mitä silloin olimme. Totuus on kuitenkin se, että olen vielä maaliskuun alussa käynyt kuntosalilla ja niin kävi moni muukin, Pelli kertoo.

"Varsinkin broadcast-lähetyksissä läsnäolo korostuu"

Poikkeuksellinen maailmantilanne on aiheuttanut myös sen, että moni ulkomaankirjeenvaihtaja työskentelee normaalista poikkeavissa oloissa.

Pelli palasi Helsinkiin noin kuukausi sitten. Hän sanoo, että kun valtioiden rajoja alettiin sulkea, kunkin kirjeenvaihtajan tuli tehdä henkilökohtainen päätös siitä, mihin maahan toistaiseksi asettuu. Moni ulkomaankirjeenvaihtaja työskenteleekin Pellin lailla nyt Suomessa.

Taubert kertoo, että Ylen kirjeenvaihtajista Suomessa on tällä hetkellä vain Pekingin kirjeenvaihtaja. Taubert korostaa, ettei kenenkään ole ollut pakko jäädä maailmalle poikkeusaikana ja että ulkomailla työskentelevien turvallisuuteen kiinnitetään erityisen paljon huomiota.

– Radiossa ja varsinkin televiossa läsnäolo korostuu. Se, että on oikeasti paikan päällä ja voi havainnoida, mitä ympärillä tapahtuu. Sillä, että he ovat siellä paikan päällä, on valtava arvo suomalaiselle yleisölle, Taubert sanoo.

"Myönteiset välitilinpäätökset antaisivat motivaatiota"

Suomen ja Ruotsin koronastrategiat erovat selvästi toisistaan. Suomessa tiukat rajoitustoimet otettiin varhaisessa vaiheessa käyttöön. Ruotsin linja on ollut huomattavasti kevyempi. Myös maiden tavoissa uutisoida koronasta on Pellin mukaan eroja.

– Media on suhtautunut koronaan yhtä optimistisesti kuin viranomaisetkin, hän summaa.

Hän kertoo, että on aiemmin omassa työssään kokenut, että ruotsalaiset ovat todella turvallisuushakuista kansaa. Pelli kertoo esimerkin näkemästään aamutelevision keskustelusta, jossa osoitettiin huoli siitä, etteivät ihmiset käytä turvavöitä linja-autoissa, vaikka tästä johtuvien kuolemien lukumäärä jää vuosittain hyvin pieneksi.

– Nyt tilanne on se, että Ruotsissa on kuollut yli 1 400 ihmistä tähän tautiin, eikä siellä ole sellaista tunnelmaa mediassa, että vaadittaisiin tiukasti päättäjiä vastuuseen.

Toinen koronauutisointia värittävä kansallinen erityispiirre on Pellin mukaan se, että muissa maissa poliittiset johtajat ovat asettuneet kansakunnan tueksi. Toisin on länsinaapurissa. Siellä johtohahmoksi on noussut valtionepidemiologi Anders Tegnell.

– Häneen turvaudutaan ja häntä kuunnellaan. Ruotsissa poliitikot ovat jättäytyneet taustalle ja sanoneet, että luotamme tieteeseen ja viranomaisiin.

Viimeinen sana ohjelman Petja Pelli ja Krista Taubert
Helsingin Sanomien Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli ja Yle Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Krista Taubert kiteyttivät ulkomaantoimittajan roolin muutamaan sanaan.Yle / Lena Nelskylä

Suomalaisen median koronauutisoinnille Pelli antaa kehut kriittisyydestä ja vallanpitäjien vahtimisesta, jota täällä on tehty naapuria ärhäkämmin.

Ruotsista voitaisiin Pellin mukaan ottaa oppia siinä, että siellä mediassa on tehty myös juttuja asioista, joissa ollaan onnistuttu. Kirjeenvaihtaja kertoo, että Ruotsin asukasmäärään suhteutettuna suurista kuolinluvuista huolimatta valtionepidemiologi Tegnell sanoi mediassa, ettei Ruotsi kulje kuitenkaan Italian tai Espanjan käyrällä ja kansalaisten pitäisi olla ylpeitä siitä, että teimme tämän yhdessä.

– Suomessakin on jo onnistuttu monessa. Teho-osastot olisivat täysiä, jos emme olisi tehneet näitä toimia ja jos iso osa ihmisistä ei olisi ottanut niitä näin vakavasti. Tilanne ei ole ohi, mutta tällaiset myönteiset välitilinpäätökset olisivat hyviä ja antaisivat motivaatiota, Pelli tuumaa.

– Kaipaan journalismiin toivoa! Toivon sanoma on tärkeä. On tärkeää kertoa parantuneista ja on kertoa siitä kehityksestä mikä liittyy rokotteiden ja lääkkeiden kehittämiseen. Ihan yksittäiset toivon ja lohdunkipinää antavat tarinat ovat arvokkaita, Taubert lisää.

Katso viimeisen sanan kaikki jaksot täältä.

Korjattu klo 13.55: Aiemmin jutussa todettiin, että Ylen kirjeenvaihtajista ja ulkomaanavustajista ainoa Suomessa työskentelevä on Kiinan-kirjeenvaihtaja. Hän onkin ainoa kirjeenvaihtaja, mutta myös yksi ulkomaanavustaja on palannut Suomeen.

Lue seuraavaksi