Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla, kenelle lasku lankeaa? Kolme mallia velkataakan keventämiseksi

Koronakriisin myötä julkinen velka lähtee taas kovaan nousuun, valtiovarainministeriö ennustaa.

valtionvelka
Kauppakeskus Ainoa Espoon Tapiolassa.
Hurjimpien arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa seuraavina vuosina kymmenillä miljardeilla euroilla.Henrietta Hassinen / Yle

Ympäri maailmaa koronakriisin aiheuttamaan taloudelliseen shokkiin vastataan nyt elvytyspolitiikan keinoin. Yrityksille ja kotitalouksille myönnetään tukia ja niiden maksuvelvoitteista joustetaan.

Näin myös Suomessa. Rahaa ei synny tyhjästä, ja elvytyspolitiikalla on luonnollisesti hintalappunsa. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan Suomen valtiontalouden alijäämä kasvaa yli 13 miljardin euron tämän vuoden aikana.

Valtio ottaa suuren määrän lisää velkaa. Hurjimpien arvioiden mukaan julkinen velka kasvaa seuraavina vuosina kymmenillä miljardeilla euroilla.

Kenelle lasku lopulta lankeaa ja miten hallitus lähtee sopeuttamaan kansantaloutta takaisin kohti normaaleja aikoja?

1. Johtaako velkaantuminen veronkorotuksiin?

Valtiovarainministeriön ennusteen (siirryt toiseen palveluun)mukaan Suomen julkisyhteisöjen eli valtion ja kuntien velka ylittää neljän vuoden päästä 200 miljardin euron rajan.

Velkamäärä pysyi varsin tasaisena 1990-luvun laman jälkeen ja 2000-luvulla, mutta lähti nousuun vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena.

Viime vuosina velan kasvu on saatu pysähtymään, mutta koronakriisin myötä velka lähtee taas kovaan nousuun, valtiovarainministeriö ennustaa.

Julkisyhteisöjen velka 1991–2024
Samuli Huttunen / Yle

Valtio saa tuloja keräämällä kansalaisilta ja yrityksiltä veroja. Moni suomalainen miettiikin varmasti, joutuuko valtio nostamaan veroja, jotta se saa maksettua kasvanutta velkataakkaansa.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei tähän usko, eikä tätä myöskään toivo.

– Verotuottojen kasvattaminen nostamalla veroja on hyvin vaikeaa, koska verojen nostaminen vaikuttaa negatiivisesti kasvuun ja työllisyyteen, hän sanoo.

Lehtisen mukaan mahdollisuudet veronkiristyksiin ovat tässä tilanteessa, Suomen talouden pudotessa rajusti, aika rajalliset.

– Kaikki verot ovat jo aika korkealla. En usko, että sellaista verolähdettä löytyy, jota ei olisi aiemmin jo hoksattu verottaa, Lehtinen pohtii.

Teemu Lehtinen, Veronmaksajien keskusliitto.
Teemu Lehtinen, Veronmaksajien keskusliitto.Janne Lindroos / Yle

Painetta on pikemminkin toiseen suuntaan. Keskuskauppakamari esittää, että ansioveroja tulisi koronan johdosta alentaa noin kahdella miljardilla eurolla.

Ajatuksena on, että veronalennukset ovat toimivaa ja nopeaa elvytyspolitiikkaa. Kun ihmisille jää enemmän käteen palkasta, ohjautuu raha kulutukseen ja hyödyntää näin talouskasvua.

– Veronalennusten myötä palkansaajille jäisi tulotasosta riippuen jonkun verran alle 100 euroa kuukaudessa käteen, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Esimerkiksi 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevalle palkansaajalle ehdotettu veronalennus merkitsisi 60 euroa lisää käteen jäävää tuloa kuukaudessa.

Veronalennukset toisivat lisäloven valtion jo valmiiksi alijäämäiseen kassaan, mutta Keskuskauppakamarin mukaan juuri nyt tällaista suhdanteita tasaavaa elvytystä tarvitaan talouden saamiseksi takaisin nousuun.

2. Hoidetaanko velkataakkaa vähentämällä julkisia menoja?

Aivan kuten velkakierteeseen ajautunut yksityishenkilökin, valtion yksi keino selvitä tilanteesta on leikata menojaan.

Tällainen niin sanottu vyönkiristyspolitiikka ei kuitenkaan juuri nyt ole kovassa suosiossa, kun valtiot tukevat koronan takia ahdinkoon joutuneita kansalaisiaan.

– Taantuman pohjalla ei ole järkevää kiristää finanssipolitiikkaa, se vaan pitkittää taantumaa, Veronmaksajien keskusliiton Lehtinen muistuttaa.

Sadan euron seteleitä
Jyrki Lyytikkä / Yle

Sen sijaan Lehtinen toivoo, että hallitus miettisi menoja kasvattavien uudistuksien tarpeellisuutta ja lykkäämistä tulevaisuuteen.

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus lupaa ohjelmassaan (siirryt toiseen palveluun) muun muassa pidentää oppivelvollisuutta, lisätä hoitajamitoitusta sekä tehdä Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä.

Budjettikuri on sisäänrakennettu myös euroalueen sääntöihin, joita Suomi on mallioppilaan lailla noudattanut vuodesta toiseen. Yksi näistä säännöistä on, että valtiontalouden alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt tämä vaatimus on heitetty romukoppaan ja budjetit saavat olla reilusti alijäämäisiä koronakriisin hoitamiseksi.

– Kyllä Marinin hallituksesta on nyt tullut koronahallitus, enkä usko, että se pyrkii tasapainottamaan valtiontaloutta tällä vaalikaudella. Nyt kaikki resurssit laitetaan koronakriisistä selviämiseen, ja samalla hillitään muiden menojen kasvua, Lehtinen uskoo.

3. Kasvu ja työllisyys tuovat tuloja valtion kassaan

Veronmaksajien keskusliiton Teemu Lehtinen ja Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäki ovat samoilla linjoilla siitä, mikä on järkevin ratkaisu Suomen velkaantumiseen koronan johdosta: palaaminen takaisin talouskasvun ja työllisyyden parantamisen tielle.

– Tämä kasvattaa verotuottoja kaikkein tehokkaimmin, Lehtinen uskoo.

Kun talous kasvaa, yrityksillä ja kotitalouksilla menee hyvin ja ne maksavat enemmän veroja. Kun työllisyys kasvaa, kasvaa samalla veroja maksavien ihmisten määrä suhteessa tuen tarpeessa eläviin.

– Kyllä se vaan niin on, että lopulta kaikki valtion tulot ovat tavalla tai toisella johdettavissa palkansaajien kukkarolle, Kotamäki sanoo.

Bkt:n volyymin muutos vuosineljänneksittäin ja Etlan ennuste vuodelle 2020
Samuli Huttunen / Yle

Se miten paljon talouden pitäisi kasvaa ja työllisyyden nousta, jotta kasvavaa velkataakkaa voitaisiin keventää, onkin sitten eri asia.

Yksi Marinin hallituksen päätavoitteista on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Työllisyysaste tarkoittaa yksinkertaistettuna työssä käyvien 15–64-vuotiaiden osuutta kaikista samanikäisistä Suomessa.

Ennen koronaa, vuonna 2019, työllisyysaste oli Suomessa 72,5 prosenttia, mutta tulee laskemaan lomautusten ja irtisanomisten myötä tuntuvasti.

– Uskon, että 75 prosentin työllisyystavoite palaa ja sitä jopa nostetaan, koska se on kestävä tapa huolehtia myös julkisesta taloudesta. Se vaatii rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla. Ne eivät ole helppoja, Veronmaksajien keskusliiton Teemu Lehtinen toteaa.

Talous kasvoi Suomessa viime vuonna hieman alle parin prosentin verran vuoden takaiseen verrattuna, mutta koronakriisin myötä valtiovarainministeriö ennustaa talouden hiipuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia.

Pahimmissa ennusteissa (siirryt toiseen palveluun) talouden arvioidaan hiipuvan vielä reilusti enemmän, jopa 10 prosenttia.

Hallituksen odotetaan esittävän talouden pidemmän aikavälin tavoitteitaan ja toimenpideohjelmaansa elokuun budjettiriihessä. Sen jälkeen tiedetään tarkemmin, millaisilla toimilla Marinin hallitus aikoo tasapainottaa julkista taloutta, ja miten paljon se aikoo ottaa lisää velkaa.

Lehtinen ymmärtää ihmisten huolen Suomen julkisen velan kasvusta. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei valtion velkaa voi verrata yksityishenkilön velkaan.

– Ihmiset ottavat velkaa niin, että ne saa maksettua kokonaan pois elinaikana. Valtio sen sijaan on olemassa pysyvästi ja sillä voi olla myös velkaa pysyvästi, hän toteaa.

Valtionvelalla on kuitenkin hintansa ja valtiot eivät Lehtisen mukaan voi velkaantua rajattomasti.

Aiheesta voi keskustella huomiseen klo 22:00 asti.

Lue myös:

VM arvioi talouden supistuvan 5,5 prosenttia – rajoitukset kestänevät kolme kuukautta, sitten palautuminen on nopeaa

Jaetaanko veronmaksajien rahoittamia tukia koronan runtelemille yrityksille nyt liian vähän, tarpeeksi vai liikaa? Riippuu täysin, keneltä kysytään

Valtiovarainministeriön kaksi näkymää Suomelle ulos koronasta: Syvempi kuoppa nostaisi maamme velkasuhteen lähes 100 prosenttiin