"Siinä hullunmyllyssä ei osattu hakea apua" – 35-vuotias suurperheen äiti kertoo, kuinka perheen talous romahti

Koronan myötä lapsiperheiden ruokalaskut ovat kasvaneet entisestään. Yle seuraa vähävaraisen lapsiperheen elämää kuukauden ajan.

köyhyys
Alarivillä: Minea 5v, Aako 8v, Antti 34v, Aava 8v. Ylärivillä: Jiri 9v, Jasu 10v ja Jaro 17v.
Alarivillä vasemmalta: Jaana Nyrkkö, 5-vuotias Minea Nyrkkö, 8-vuotias Aako Nyrkkö, Jaanan mies Antti Nyrkkö sekä 8-vuotias Aava Nyrkkö. Ylärivillä: 9-vuotias Jiri Nyrkkö, 10-vuotias Jasu Nyrkkö ja 17-vuotias Jaro Mikkonen.Antro Valo / Yle

Ruokalasku kasvaa, luottotiedot ovat menneet eikä yllättäviin kuluihin ole ylimääräistä rahaa. Koronaepidemian aiheuttama poikkeustila ei olisi voinut huonompaan saumaan tulla.

35-vuotias suurperheen äiti Jaana Nyrkkö kertoo, että muutenkin toimeentulonsa kanssa kamppailevan perheen ruokakulut ovat jo nyt kasvaneet sadoilla euroilla kuukaudessa.

– Lapset ovat nyt enemmän kotona ja syövät enemmän kotona, Nyrkkö sanoo.

Nyt Jaana Nyrkön tilanne on huonontunut entisestään, sillä hän jäi työttömäksi huhtikuussa.

Köyhien perheiden tilanne huonontunut

Jaana Nyrkkö asuu Kouvolassa omakotitalossa miehensä ja kuuden lapsensa kanssa. Seitsemäs lapsi on muuttanut pois kotoa.

Suomessa noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli vajaa 14 prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista elää pienituloisissa perheissä. THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvosen mukaan tämä tuorein tieto on vuodelta 2018.

Marttaliiton kodin talouteen ja raha-asioihin erikoistunut hankekoordinaattori Erkki Ukkola kertoo, että koronatilanne on lisännyt pienituloisten perheiden ahdinkoa entisestään.

– Ruokalasku on aika monessa taloudessa kasvanut. Sen huomaa omassakin taloudessa.

Vuoden 2019 tutkimuksen mukaan suomalaisista reilu 40 prosenttia (siirryt toiseen palveluun)ei ole varautunut pahan päivän varalle. Eniten säästössä on vanhemmilla ikäpolvilla, kun taas lapsiperheissä koronaepidemia on aiheuttanut lisää ongelmia talouteen.

– Kun lapsiperheissä on nyt isommat menot, tietynlainen kädestä suuhun eläminen on ollut vahva jo aikaisemmin. Ei ole ollut säästöjä, kun tulot ovat tippuneetkin, Ukkola sanoo.

Jaana Nyrkkö ja Aava kotipihallaan.
Jaana Nyrkkö ja tytär Aava Nyrkkö kotipihallaan. Antro Valo / Yle

Työtön lähihoitajaopiskelija

Jaana Nyrkkö on tällä hetkellä työtön, mutta lähihoitajan opinnot ovat loppusuoralla. Hän työskenteli puoli vuotta määräaikaisena lähihoitajana.

Nyrkön saamat tulot vaihtelevat kuukausittain. Maaliskuussa käteen jäävä osuus oli 2 300 euroa, kun Nyrkkö sai vielä täyden palkan. Huhtikuussa tulot olivat 1 700 euroa, kun hän sai osittaisen palkan. Tulot sisältävät palkan, lapsilisät, vammaistuen sekä hoitorahan.

Toukokuun tulot tippuvat, koska Nyrkkö jäi juuri työttömäksi.

– En ole saanut säästettyä. Nyt on vielä tässä kuussa tullut palkka, mutta ensi kuu tulee olemaan todella tiukka, kun olen täysin tukien varassa.

Kaiken kaikkiaan perheellä menee kuukaudessa rahaa vähintään yli 2 500 euroa juokseviin, pakollisiin kuluihin ja ruokakustannuksiin.

Nyrkön 34-vuotias mies Antti Nyrkköon ollut sairaslomalla viime vuoden tammikuusta lähtien työtapaturman takia. Mies on vaihtamassa alaa ja saa työttömyyspäivärahaa liitosta.

– Hän ajoi yhdistelmärekkaa ja ei pysty enää sitä tekemään, kun tuli työtapaturma.

Asuntolainan lyhennys on alle 300 euroa kuukaudessa.

– Lyhennämme lainaa yhdessä. Se maksaa, kumman tilillä on rahaa.

Nyrkkö kertoo, että hän jakaa muutenkin kulut yhdessä miehensä kanssa.

Jaana Nyrkön luottotiedot menivät vuonna 2004, kun Nyrkön elämää kohtasi suuri suru.

Luottotiedot menivät aikaisemmin

Jaana Nyrkkö ei edes tiedä, paljonko velkaa ulosotossa tällä hetkellä on.

– Alamäki alkoi oikeastaan silloin, kun esikoiseni isä menehtyi vuonna 2004. En oikein saanut mitään hoidettua.

Nykyisen miehensä ja viiden lapsen isän kanssa Jaana Nyrkkö on ollut 11 vuotta.

Kun Nyrkkö sai raha-asioita takaisin kuosiin ja asiat alkoivat näyttää paremmalta, tuli uusi käänne vuonna 2010. Nyrkön ulkosynnyttimistä löytyi pahanlaatuinen kasvain.

– Silloin meidän taloutemme romahti. Siinä hullunmyllyssä ei edes oikein osattu hakea taloudellista apua.

Tuolloin Nyrköllä oli paljon lääkärikäyntejä ja iso leikkaus, josta toipuminen vei aikaa. Nyrkkö toipui hoidoista ja kasvaimesta.

Jaana Nyrkkö kotipihallaan.
– Onneksi mies, minun vanhemmat sekä ystävät olivat tukena. En tiedä kuinka olisin selvinnyt ilman heitä, kertoo Jaana Nyrkkö vaikeista ajoistaan. Antro Valo / Yle

Luottotietojen menetys vaikuttaa nyt elämään hyvin kokonaisvaltaisesti.

Lapsille ei tule ostettua vaatteita ja pienistäkin herkuista luovutaan. Nyrkön mukaan lapset haluaisivat pelikonsolit ja uudet puhelimet, mutta ovat joutuneet tyytymään käytettyihin.

– Joskus lapset kysyvät, voivatko hakea seinästä rahaa.

Marttaliiton Erkki Ukkolan mukaan apua kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jos alkaa velkaantua tai on vaarassa menettää luottotiedot. Pikavippejä ei pidä ottaa.

– Suomalaisilla on taipumus mennä talousasioissa sisulla läpi harmaan kiven. Helpommin turvaudutaan pikavippeihin kuin haetaan apua. Selvästi huomaa, että vippien markkinointi on taas lähtenyt kierrokselle, kun ihmisillä on taloudellisesti vaikeaa.

Jos laskuja ei voi maksaa, Ukkolan mukaan kannattaa soittaa yrityksiin ja yrittää neuvotella maksuaikatauluista. Kaupunkien velkaneuvonnat ja Takuusäätiö tarjoavat tukea velkaantuneille.

100 euroa tuntemattomalta naiselta

Nyrkkö oli haastattelussa Ylelle aikaisemmin. Jutun myötä tuntematon nainen halusi lahjoittaa hänelle 100 euron arvoisen raha-avustuksen.

– Se tuli todella tarpeeseen ja olen todella kiitollinen tälle naiselle.

Jaana Nyrkkö vuolemassa puuta. Jiri ja Aako katsomassa.
Jaana Nyrkkö vuolemassa puuta. Lapset Jiri Nyrkkö ja Aako Nyrkkö katsomassa. Antro Valo / Yle

Nyrkkö sanoo, että he eivät ole ottaneet kaikille kouluruokia, koska ruokailua on vaikeaa järjestää koko perheen kesken.

– Osa lapsista siis söisi kouluruokaa ja osa lapsista ja vanhemmat kotiruokaa, joten siitä varmasti tulisi kiukuttelua. Erityislapset ovat muutenkin ruuan suhteen on haastavia, koska heillä on aistiherkkyyttä.

Yle seuraa Jaana Nyrkön perheen arkea kuukauden

Jaana Nyrkkö kertoo, että raha-asiat pyörivät päässä erityisesti yöaikaan.

– Kun talo hiljenee ja lapset menevät nukkumaan, on aikaa miettiä ja silloin asiat pyörivät päässä. Onneksi olen saanut nukuttua.

Tulevaisuuden tavoitteena Nyrköllä on työllistyä lähihoitajana tai aloittaa omaa yritystoimintaa.

Nyt Nyrkkö on kuitenkin stressaantunut. Raha-asiat ovat mielessä päivittäin.

– Mietin, miten rahat riittävät. Sitten tulee kiukuteltua puolisolle.

Nyrkkö haluaa ajatella asioista kuitenkin positiivisesti. Hän uskoo, että asiat järjestyvät.

Marttaliiton Erkki Ukkola sanoo, että koronan myötä on hyvä pysähtyä miettimään omia prioriteetteja taloudessa. Jos on stressaantunut, kannattaa raha-asiat ottaa puheeksi toisen kanssa.

– Jos niistä ei puhuta, stressiä tulee enemmän. Sitten tulee parisuhderiitoja rahasta ja se taas heijastuu lapsiin. Näistä asioista muodostuu noidankehä.

Yle seuraa kuukauden ajan, millaisia ratkaisuja Jaana Nyrkön perheessä joudutaan tekemään tiukentuneen rahatilanteen johdosta ja heikkeneekö tilanne entisestään.

Voit keskustella aiheesta 28.4. kello 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Kymenlaaksossa

Poikkeusolot lisäävät lapsiperheiden köyhyyttä – Kymenlaaksossa alkoi keräys perheiden auttamiseksi

Moni lomautettu saa nyt vain tonnin käteen kuussa – kaksi naista kertoo, miten perheet keksivät yhä uusia säästökohteita selvitäkseen

"Ihmisten hätä on vain kasvanut" – Jopa 150 000 suomalaislasta elää köyhyydessä, ja tämä espoolaisäiti tietää, mitä vähävaraisuus todella on