Jättimäisten tuulimyllyjen saama ärhäkkä vastustus Tornionlaaksossa kertoo, mistä pohjimmiltaan on kyse: kodista, rauhasta ja maisemasta – ei vain rahasta

Aiempaa isommat tuulivoimalat herättävät vastustusta, mutta ilmastotavoitteet vaativat uusiutuvan sähköntuotannon lisäämistä.

tuulienergia
Liisa Koivisto, Irja Takavirta ja Mervi Similä
Liisa Koivisto, Irja Takavirta ja Mervi Similä eivät halua kylän lähelle jättimäisiä tuulivoimaloita, sillä nykyistenkin melu häiritsee varsinkin öisin.Laura Valta / Yle

Syrjäinen Mustajärventie Tornion Korpikylässä on yleensä hiljainen, mutta nyt tietä halkoo yli 20 auton äänekäs letka torvia soittaen. Kyläläiset Torniossa ja naapuripitäjässä Ylitorniolla ovat vajaassa puolessa vuorokaudessa järjestäneet automielenosoituksen – korona-ajan turvavälit pitäen – jotta Suomi saisi tietää mitä mieltä uusimmista tuulivoimasuunnitelmista ollaan.

Liisa Koivisto tiivistää autoletkalaisten tunnot.

– Pelkään, että ei voida asua enää täällä meluhaitan takia. Jos me joudutaan lähtemään niin meillä jää tänne talo tyhjilleen ja paljon lainaa. En usko, että kukaan tänne sitten muuttaa.

Mielenosoittajat vastustavat Tornion ja Ylitornion rajalle Karhakkamaahan suunniteltua tuulivoimapuistoa. Sinne halutaan rakentaa jopa lähes 50 kappaletta ennennäkemättömän isoa, jopa 300 metriin yltävää tuulivoimalaa.

Tilanne on kinkkinen: Karhakkamaan vaikutuspiirissä ihmiset puolustavat kotiaan, maaseudun rauhaa ja paikallisten vaalimaa kulttuurimaisemaa. Samalla muun muassa hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellyttävät uusiutuvan energiantuotannon, kuten tuulivoiman lisäämistä.

– Jos pyritään hiilineutraaliin energiaan niin vähän haastavaksihan se menee, jos tuulimyllyt eivät saa näkyä missään, toteaa hanketta vetävän Tuuliwatti oy:n tuulivoimajohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist.

Karhakkamaan kaltaisia suunnitelmia on Suomessa kymmeniä, ja lähes kaikki niistä ovat säikäyttäneet lähialueen asukkaat vastustamaan hankkeita.

Meluhaitat vievät unet ja romuttavat yrityshaaveet

“Tuulivoima hyvä, paikka ei.”

Lyhyt teksti automielenosoituksen kyltissä tiivistää tornionlaaksolaisten sanoman.

Liisa Koivisto muutti Korpikylän Mustajärvelle maaseudun rauhaan 13 vuotta sitten, perusti sinne oman yrityksen ja pelkää nyt, että melun vuoksi alta menee sekä koti että yritys.

– Nyt kun ihmiset ovat koronan myötä tottuneet etätöihin niin uskon, että tosi moni haluaisi muuttaa maalle ja tehdä etätöitä. Sitten ne mahdollisuudet viedään.

Hän tietää jo millaista elo tuulimyllyjen kupeessa on, sillä Tuuliwatti on rakentanut alueelle viime vuosina kahdeksan myllyä. Lähimmistä on matkaa Koivistojen talolle noin puolitoista kilometriä. Niiden surina kuuluu televisionkin äänen yli.

Nyt suunnitteilla on vajaat 50 myllyä lisää, ja entistäkin suurempia eli jopa 300-metrisiä.

– Tässä on joka puolella ympärillä asutusta. Lähimmät on kahden kilometrin päässä ja meillä on jo nykyisistä myllyistä haittaa. Luulen että tällä kylällä eikä lähiseudullakaan ei paljon enää nukuta, Koivisto toteaa.

Liisa Koivisto osoittaa mieltään Karhakkamaan suunniteltua tuulivoimapuistoa vastaan.

Syntyperäinen mustajärveläinen Mervi Similä on puolestaan joutunut luopumaan tulevaisuuden suunnitelmistaan.

– Olin ajatellut tänne Mustajärveen jotain matkailualaan liittyvää yritystä. Mutta jos nämä tuulimyllyt tulee, joudun unohtamaan ne ajatukset kokonaan. Turistit tulisivat hakemaan sitä luonnonrauhaa ja kauniita maisemia eikä niitä tuulimyllyjä, Similä huokaa.

Se harmittaa myös Similän äitiä Irja Takavirtaa, joka toivoi tyttärestään jatkajaa tilalle ja siellä tehdylle 50 vuoden työlle.

– Viisikymmentä vuotta ollaan oltu täällä. Jos tytär ei tule jatkajaksi, se menee aivan hukkaan, Takavirta murehtii.

Tornion Karhakkamaan myllyt rakennettaisiin alle neljän kilometrin päähän Suomen ja Ruotsin rajasta eli Tornionjoesta, joten ne näkyisivät vaivatta myös naapurimaahan.

Suunnitelmat ovatkin nostattaneet protestin myös Ruotsissa: hanketta vastustavat lähikylien asukkaat, matkailuyrittäjät (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) ja jopa läheisen kunnan johtaja (siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun). (siirryt toiseen palveluun)

Ruotsalaisten mukaan kymmenet isot tuulivoimalat pilaisivat Tornionjokilaakson ainutlaatuisen maiseman ja vaikuttaisi sen myötä myös alueen vetovoimaan ja matkailuun.

– Olemmeko me valmiit maksamaan tämän hinnan? Eivät keskieurooppalaiset matkailijat halua tulla tänne tuulimyllyjä katsomaan, heillä on niitä jo sadoittain, huokaa Ruotsin Korpikylässä matkailualan yritystä pyörittävä Birgit Niva.

Simon tuulivoimapuisto
Mitä korkeampi tuulivoimala, sitä kauemmas se luonnollisesti näkyy. Näiden tuulimyllyjen lavat ulottuvat 243 metrin korkeuteen.Antti Ullakko / Yle

Isot myllyt, iso vastustus

Tuulimyllyjen tehokkuus on kehittynyt vuosien varrella huimasti samalla, kun niiden koko on kasvanut. Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että kaikissa parin viime vuoden aikana aloitetuissa tuulivoimakaavoissa varaudutaan jo 300 metrin kokonaiskorkeuteen.

– Niin korkeita ei ole rakennettu vielä mihinkään. Mutta kaavassa jätetään tekniselle kehitykselle tilaa, Mikkonen sanoo.

Tuulivoimalat tuottavat infraääntä, jota esiintyy toki luonnossa ja esimerkiksi kaupunkiympäristössä muutenkin. Tuoreen tutkimuksen mukaan infraääni ei selitä tuulivoimaan liitettyjä terveysoireita.

Sitä tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, miten myllyjen koon kasvattaminen vaikuttaa infraäänen tasoihin. Myllyjen korottamisella halutaan nostaa roottorit vapaan tuulen vyöhykkeelle, mikä voi vähentää kuultavan melun määrää. Isommissa myllyissä roottorinlavat ovat pitemmät, mikä puolestaan voi vaikuttaa infraäänen määrään ja taajuuteen.

Mikkosen mukaan on luonnollista, että entistä korkeammat tuulivoimalat herättävät myös enemmän vastustusta. Silti korkeuden kasvattamiseen on sähkön tuotannon kannalta hyvät perusteet.

– Mitä korkeampi tuulimylly, sitä parempaan tuuleen se pääsee kiinni ja sitä paremmin se tuottaa sähköä. Mutta kaavahan ei pakota rakentamaan korkeinta sen sallimaa myllyä. Jos mylly on matalampi, tietysti ympäristövaikutuksetkin jäävät kaavassa arvioitua pienemmiksi, Mikkonen huomauttaa.

Tuulipuisto tuo miljoonan verotulot

Lapista löytyy tuore esimerkki tuulivoiman vastustajien voitosta. Kolmen kunnan alueelle Ylitornion, Pellon ja Rovaniemen rajalla suunniteltiin valtavaa, yli sadan tuulivoimalan tuulipuistokokonaisuutta. Aloite tuli alueelta, mutta myös vastustus paikallisten keskuudessa oli jyrkkää.

Se pysähtyi viime vuonna kuntien päätöksillä. Kunnat kävivät vastahankaan, vaikka tuulivoimalat olisivat tuoneet niille kaivattuja tuloja.

Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen viittaa Pohjois-Pohjanmaan liiton arvioihin, joiden mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen toisi 1000 työpaikkaa rakentamisaikana ja 150 työpaikkaa vuodessa käyttöönoton jälkeen.

Jos Tuuliwatin suunnitelmat toteutuisivat aiotusti, kaupunki saisi varovaisen arvion mukaan vuosittain noin miljoonan euron verotulot. Tuulipuistolle vuokrattavista maista tulisi lisäksi vuokratuloja runsaat 100 000 euroa.

– Kyllähän se tietenkin on merkittävä tulo. Täytyy myös muistaa, että Meri-Lapissa on paljon energiavaltaista teollisuutta ja me tavoittelemme hiilineutraaliutta, joten tämä vihreä puoli on tärkeä, Nousiainen sanoo.

Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen
Tornion kaupunginjohtajan Timo Nousiaisen mukaan tuulivoima on tärkeä kaupungille, joka tähtää hiilineutraaliin energiaan.Antti Ullakko / Yle

Karhakkamaan hankkeen yva-menettely on vasta alkuvaiheessa. Suunniteltu yleisötilaisuus jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi, mutta se järjestetään heti kun voidaan.

Yleisötilaisuudet eivät ole lakisääteisiä, mutta yhtiö on pitänyt tärkeänä keskustella suunnitelmista paikallisten kanssa. Tuuliwatti oy:n tuulivoimajohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist vakuuttaa, että heidän huolensa tiedetään ja ymmärretään.

– Ajatukset ja mielipiteet voivat kuitenkin olla niin moninaisia, että on mahdotonta saada kaikki tyytyväiseksi, Candelin-Palmqvist sanoo.

Korjattu klo 13:28: Lähimmät tuulivoimalat sijaitsisivat alle neljän, ei kuuden kilometrin päässä Tornionjoesta. Liisa Koivisto on asunut maaseudulla 13, ei 17 vuotta.

Mihin tuulivoiman lisärakentamista pitäisi mielestäsi keskittää ja miksi? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Ilmastopaneeli: Ilmastotavoitteita pitää kiristää entisestään – vuoden 2035 tavoite vaatii vähentämistahdin triplaamista ja isoja metsänieluja

Tuulivoimaloista kaksi kilometriä lähimpään taloon – Se on Euroopassa harvinaista ja siksi pohjoisen erämaat ovat nyt "hottista"