Mitä parantuneista tiedetään? Miksi virallinen luku laahaa perässä? Milloin on turvallista palata töihin? Asiantuntijat vastaavat

Koronaa sairastanut katsotaan THL:n mukaan parantuneeksi, jos hänen seurantatietoihinsa ei ole ilmoitettu muutoksista vähintään kahteen viikkoon tartunnan toteamisesta.

koronavirus
Hoitaja ottaa näytettä koronaepäillyltä koronapotilaiden testaamiseen ja hoitoon tarkoitetulla osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
Hoitaja ottaa näytettä koronaepäillyltä koronapotilaiden testaamiseen ja hoitoon tarkoitetulla osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassaRoni Lehti / Lehtikuva

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi torstaina, että Suomessa on todettu kaikkiaan 4 284 laboratoriovarmistettua koronavirustartuntaa. Näytteitä on otettu yli 71 000 kappaletta.

Tartuntojen todellinen määrä on todennäköisesti THL:n raportoimaa lukua selvästi suurempi, koska kaikkia lieväoireisia ei ole tähän asti testattu. Osa koronavirustartunnan saaneista voivat olla oireettomia, eikä heidän määrästään ole tietoa.

Lukuja sairastuneiden ja kuolleiden määrän kehityksestä kerrotaan päivittäin, mutta mitä tiedetään koronavirustartunnan sairastaneista ja sairaudesta jo parantuneista?

Kysyimme asiaa THL:n johtavalta asiantuntijalta Jussi Sanelta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttilalta ja Lapin keskussairaalan infektiolääkäri Markku Broakselta.

Kuinka moni ihminen koronaan sairastuneista on parantunut Suomessa?

Jussi Sane: Valtaosa koronatartunnan saaneista saa lieväoireisen taudin ja paranee. Täsmällistä tietoa siitä, kuinka moni on parantunut ei ole olemassa. Siitä on toki tietoja, kuinka moni on sairaalassa tai saanut laboratoriossa varmennetun tartunnan. Iso osa sairastaa taudin kotona, emmekä me saa suoraan kentältä tietoa, että x-määrä ihmisiä on parantunut.

Olemme tehneet parantuneista arviota eri rekisterien pohjalta samalla tavalla kuin esimerkiksi Tanskassa. Tällä hetkellä meidän arviomme mukaan Suomessa ainakin 2 000 ihmistä, joilla on ollut laboratoriossa varmennettu koronatartunta, on parantunut taudista. Arvio pohjautuu siihen, että on laboratoriovarmistettu tartunta, toteamisesta on vähintään kaksi viikkoa, eikä seurantatietoon ole tullut tämän jälkeen päivitystä tilanteen muuttumisesta. Tällöin ihminen katsotaan parantuneeksi.

Veli-Jukka Anttila: Minulla ei ole mitään selkeää lukua. Lieväoireisista tapauksista, joita on varmaankin 80–90 prosenttia, paranee noin viikossa. Riippuu vähän epidemiatilanteesta. Valtaosa heistä, jotka ovat sairastaneet taudin kohtuullisen lievästi, on parantunut.

Miten koronaviruksesta parantunut määritellään?

Jussi Sane: Jos THL:n rekisteriin ei ole tullut merkintöjä sairastumisen jälkeen, niin sillä menetelmällä pyritään arvioimaan, että ihminen on toipunut tai parantunut. Tällä tavalla tämä yleinen karkea arvio tehdään.

Markku Broas: Lähtökohta on lyhykäisyydessään se, että potilaalla ei ole enää aktiivisia infektion oireita. Jos taudin sairastaa kotona, niin sairastamisaika on keskimäärin yhdestä kahteen viikkoa. Mutta mikään tauti ei ole yksiselitteinen. Se ei ole matematiikkaa. Jollakin tauti voi parantua viikossa, joka on keskimäärin tällaisen hengitystieinfektion kestoaika. Toisella menee parisen viikkoa. Siitä huolimatta osalle voi jäädä oireita, jotka eivät enää ole sen infektion aiheuttamia, esimerkiksi keuhkoputkiston herkkyyttä, mutta se ei ole enää sitä tautia.

Veli-Jukka Anttila: Oireeton pitäisi olla yli vuorokauden. Vähintään seitsemän vuorokautta oireiden alusta, ja ainakin yksi täysin oireeton vuorokausi.

Mikä ero on sairaudesta toipuneella ja parantuneella?

Jussi Sane: Oletus on se, että toipunut on sama asia kuin parantunut. Ihmisen immuunipuolustus on tuolloin aktivoitunut ja hoitanut viruksen pois elimistöstä.

Veli-Jukka Anttila: Esimerkiksi pitkään tehohoitojaksoon liittyy lihasmassan menetystä, laihtumista, heikotusta ja muita oireita. Siitä toipumiseen menee pitkä aika, vaikka siitä infektiosta olisi jo parantunut tai parantumassa.

Valtaosa parantuneista, lievemmän infektion läpikäyneet, on sellaisia, että he ovat palanneet täysin entiselleen.

Miten koronavirus sairastetaan?

Jussi Sane: Meillä kansallinen ohjeistus on se, että jos sairastaa tautia kotona, niin siellä pitää pysytellä vähintään viikko oireiden alusta ja oireettomana vähintään vuorokausi tämän jälkeen. Sen jälkeen ihminen katsotaan toipuneeksi.

Lähtökohtaisesti kotona sairastavasta ei oteta uudelleen koronavirustestiä, mutta tämä on hoitavan lääkärin käsissä. Jos potilas on sairaalahoidossa, niin siellä hänestä voidaan ottaa kontrollinäytteitä.

Markku Broas: Tavalliset tapaukset ovat olleet lieväoireisia. On ollut kurkun karheutta. On voinut mennä maku- tai hajuaisti, mikä on aika tyypillinen oire tälle taudille. Sitten siellä on nuhaa, yskää ja lämpöilyä. Hyvin usein ne oireet eivät ole voimakkaita. Mutta ne voivat kestää yli viikonkin. Oireilu voi jatkua pidempäänkin, mutta se ei välttämättä ole enää suoraan siihen infektioon liittyvää, vaan puhutaan esimerkiksi keuhkoputkiston hyper-reaktiviteetistä, jää limakalvo-oireita, jotka aiheuttavat yskää.

Veli-Jukka Anttila: Jos meillä on normaali hyväkuntoinen ihminen, joka ei tarvitse sairaalahoitoa, niin hän on eristyksissä kotona. Eristyksissä on ihminen, jolla on todettu koronavirus. Karanteenissa on ihminen, joka on altistunut, mutta tartuntaa ei ole todettu.

On sanottu, että pitää olla seitsemän päivää pois ja sitten vielä yksi oireeton vuorokausi. Tarvittaessa ollaan 14 päivää, jos näyttää, että siinä toipumisessa menee aikaa.

Niitä, jotka ovat hyväkuntoisia ja kotona hoidettu, ei ole testattu. He ovat palanneet töihin normaalisti, eikä heistä ole sen jälkeen kuulunut.

Voidaanko olettaa, että kaikki ne, jotka eivät kuole koronavirukseen, paranevat?

Jussi Sane: Jos infektion saa ja sen sairastaa, eikä tautiin kuole niin se tarkoittaa, että on parantunut. Tämä ei ole mitenkään koronaspesifinen asia.

Veli-Jukka Anttila: Tartuttavauus ja paraneminen ovat eri asia. Tartuttavuus voi olla ohi, mutta vakavan keuhkoinfektion jälkeen toipuminen ja kuntoutuminen ottaa aikaa.

Markku Broas: Harvoissa tapauksissa voi jäädä vaurio, joka jättää invaliditeetin ja toimintakyvyn laskun. Voi tulla keuhkovaurio, joka alentaa suorituskykyä jopa loppuelämäksi. Tiedetään myös, että infektioon voi liittyä sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ja ne voivat jättää loppuelämän kestävän haitan. Eli ei voi sanoa, että kaikki, jotka eivät kuole, paranevat täysin.

Miten parantuneet tilastoidaan vai tilastoidaanko?

Jussi Sane: Koronavirus on yksi kymmenistä meille ilmoitettavista tartuntataudeista. Laboratoriot ja tässä tapauksessa myös lääkärit tekevät meille ilmoituksen tartunnasta. Laboratoriot varmistavat tapauksen ja tieto siitä tule meille nopeasti. Sen lisäksi lääkärin lähettämissä tiedoissa on täydentävää tietoa, esimerkiksi oireista, sairaalahoidosta ja onko sairastuneella perussairauksia. Tartuntatautirekisteri on yksi väline, jolla seuraamme epidemian etenemistä.

Meillä on tieto varmistetuista koronavirustartunnoista. Kun seurantatietoihin ei ole tullut vähintään kahteen viikkoon mitään muuta merkintää, katsotaan hänet parantuneeksi.

Onko ihminen parantunut, kun virusta ei löydy enää hänen elimistöstään?

Jussi Sane: Virusta voi löytyä elimistöstä pitkäänkin, joissakin tapauksissa viikkojakin tartunnan toteamisesta, mutta se ei suoraan tarkoita, että ihminen olisi tartuttava vaan viruksen jäämiä on jäänyt ihmisen elimistöön.

Veli-Jukka Anttila: Tartuttavuuskysymys on vähän auki. Meillä ei automaattisesti testata kaikkia, jotka ovat saaneet tartunnan, että häipyykö virus elimistöstä vai ei. Joidenkin kohdalla tehdään sitä ja saatetaan todeta, että virusta ei näy tänään ja ihminen todetaan parantuneeksi. Mutta tiedetään, että sellaista pientä hyppimistä tapahtuu, että kaksi kolme viikkoa infektion jälkeen on yhtenä päivänä positiivinen testitulos, seuraavana päivänä negatiivinen ja sitten taas positiivinen. Testit ovat aika herkkiä, eikä oikein kukaan tiedä, mikä sen merkitys on. Myös muissa viruksissa on tämän tyyppisiä löydöksiä aikaisemmin ollut.

Markku Broas: Se on merkki siitä, että infektio on ohi. Itse virus aktiivisena taudinaiheuttajana on ohi ja mitä ilmeisimmin se on jättänyt jonkinasteisen immuniteetin eli vastustuskyvyn.

Pitää muistaa, että vaikka viruksen geenirakennetta kartoittavassa PCR-testissä löytyisi jotain, niin se ei tarkoita, että se olisi elävää virusta tai tarttuvaa tautia. Testeissä viruksen nukleiinihappoa voi löytyä pitkäänkin. Meillä on ollut potilaita, joilta sitä on löytynyt vielä neljän ja viiden viikon kohdalla. Se ei välttämättä tarkoita, että kyseessä olisi elävää tarttuvaa virusta.

Milloin on turvallista palata töihin sairastamisen jälkeen?

Jussi Sane: Jos on kotona sairastettu tauti, niin vähintään viikko oireiden alusta on oltava kotona ja sen jälkeen on oltava vielä yksi oireeton päivä ennen kuin voi palata takaisin töihin.

Miten eri ikäryhmät paranevat koronaviruksesta?

Jussi Sane: Saamme tästä THL:ään koko ajan enemmän dataa analysoitavaksi. Jos katsotaan tietoa muista maista ja vähän meiltäkin, niin vanhemmissa ikäryhmissä vakavan taudin riski on selvästi suurempi kuin nuoremmilla. Etenkin lapsilla on tartuntoja aika vähän ja heillä ne ovat harvoin vakavia, esimerkiksi sairaalahoitoa vaativia tapauksia. Työikäisissäkin vakavia tapauksia on kohtalaisen harvoin suhteutettuna väestön määrään. Ruotsissakin iäkkäimmistä tautiin sairastuneista valtaosa on parantunut.

Veli-Jukka Anttila: Vanhemmat ihmiset joutuvat sairaalaan enemmän ja toipuvat hitaammin. Tämä riippuu vähän yleiskunnosta. Mitä vanhempi on, sitä rajumpi tauti ja sitä pidempään toipuminen kestää. Ja kuoleman riski liittyy suoraan ikään.

Markku Broas: Lähtökohta tässä kuten muissakin virustaudeissa on, että nuoret ja perusterveet paranevat paremmin ja he yleensä pärjäävät kotona. Jos on iäkkäämpi ja löytyy perussairauksia, niin silloin se toipuminen on hitaampaa ja sairaalaanjoutumisriski on suurempi.

Mitkä asiat edesauttavat paranemista?

Veli-Jukka Anttila: Nuori ikä ja hyvä perusterveys ovat kaksi tärkeintä asiaa. Muista ei oikein tiedetä. Jos on paljon muita sairauksia, etenkin keuhkosairauksia, niin yleensä paraneminen on hitaampaa ja silloin ollaan suuren riskin potilaita. Ikä näyttää jostain syystä olevan tosi tärkeä tässä. Lapsillakin tiedetään tapauksia, mutta ne ovat olleet hyvin lieviä.

Missä vaiheessa oireeton paranee?

Jussi Sane: Tämä on vaikea kysymys, johon en osaa antaa suoraa vastausta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa New Yorkissa on tapauksia, joissa on testattu kaikki sairaalaan synnyttämään tulevat naiset koronan varalta. Näissä testeissä löytyi aika paljon positiivisia tuloksia, mutta harvalla oli mitään oireita. Näyttäisi, että aika iso osa tartunnan saaneista on oireettomia, mutta se on eri asia, miten hyvin he tartuttavat tautia eteenpäin.

Se onkin kinkkisempi kysymys, miten oireettoman paraneminen määritellään. Jos ihmisen elimistöstä löytyy virusta, niin hän on saanut infektion, mutta oireeton ei sairasta tautia. Jos ei sairasta, niin ei myöskään varmaan parane.

Veli-Jukka Anttila: Oireeton ei ole sairastunut. Jos olet oireeton, niin et voi tietää sitä. Oireettomat saadaan kiinni, jos heiltä aletaan ottamaan näytteitä. Mutta tällä hetkellä he ovat lähinnä oireellisia, joita testataan. Miten takaat, että jos tänään otetaan näyte, että huomenna se ei enää ole positiivinen. Sen takia oireettomia ei lähdetä testaamaan.

Markku Broas: Hyvä kysymys. Sellaista tutkimustietoa ei varmaankaan ole olemassa. Emme esimerkiksi tiedä, milloin se infektio on alkanut, koska se on oireeton. Eihän ihminen oikeastaan ole sairas, kun hänellä ei ole oireita. Todennäköisesti se taudin kiertokulku on sama, ei ainakaan pidempi.

Onko koronasta parantuneella automaattisesti immuniteetti, ja mikä on immuniteetin saaneiden merkitys laumasuojan ja yhteiskunnan toiminnan kannalta?

Jussi Sane: Automaattisesta immuniteetista ei ole yksilötasolla varmuutta mutta kyllä oletuksena on, että valtaosalle kehittyy immuniteettia ainakin lähitulevaisuuteen. Ja toki sillä on merkitystä laumasuojan kannalta.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Länsiväylä: Espoolaisessa hoivakodissa tartunta, Linnanmäellä joukkoaltistus heinäkuun lopussa, THL suosittamassa kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa

Koronaviruksesta parantuminen ei ole yksiselitteinen asia ja siksi parantuneiden määrää on vaikea tilastoida

Suomi saattaa muuttaa strategiaansa koronaviruksen torjunnassa – STM:n kansliapäällikkö väläyttää Ylelle rajoitusten lievennyksiä

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus