Venäjä alkaa tutkia suomalaisten toimia Karjalassa jatkosodan aikana mahdollisena kansanmurhana – Tutkija: Ikivanha juttu

Venäjän tutkintakomitean tiedotteessa viitataan Suomen perustamien vankileirien asumisoloihin sekä ruoka- ja työnormeihin.

jatkosota
Josef Stalin hyökkäysvaunu Summassa 17. kesäkuuta 1944.
Arkistokuva jatkosodan ajalta.E. Meriluoto / SA-kuva

Venäjällä aletaan tutkia suomalaisten epäiltyjä rikoksia Karjalassa jatkosodan aikana, kertoo Venäjän federaation tutkintakomitea verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun). Suomessa asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Komitea ilmoitti tutkivansa Suomen perustamien vankileirien tapahtumia koskevia asiakirjoja, joista Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n Karjalan-osasto on poistanut salauksen. Suomella oli jatkosodan aikana Itä-Karjalassa useita vankileirejä.

Komitean tiedotteessa todetaan, että "Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan siviiliväestön rotuun perustuvasta kansanmurhasta ollaan suorittamassa tutkimusta epäiltyjen rikosten tunnusmerkkien perusteella Venäjän federaation rikoslain pykälän 357 mukaisesti".

Tiedotteessa todetaan myös, että "keskitysleirivankien todistusten mukaan asumisolot sekä ruoka- ja työnormit eivät sopineet yhteen elämän edellytysten kanssa, minkä seurauksena miehityksen aikana keskitysleireillä kuoli tuhansia ihmisiä, mukaan lukien alaikäisiä nuoria ja pieniä lapsia".

Ilta-Sanomien mukaan Venäjä julkaisi jo viime syksynä leirejä koskevia asiakirjoja. Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva sanoi lehdelle tuolloin (siirryt toiseen palveluun), että Suomi teki Itä-Karjalassa etnistä erottelua, mutta suomalaisten sotilasviranomaisten toimintaa ei voi pitää etnisenä puhdistuksena.

Ei mikään uusi asia

Itä-Karjalan miehityshallintoon perehtyneen dosentti Antti Laineen mielestä Venäjän aloittamassa kansanmurhatutkimuksessa ei ole mitään yllättävää tai uutta.

– Kyseessä on ikivanha juttu, joka tulee samansävyisenä esille vuodesta toiseen. Se liittyy Neuvostoliiton fasisminvastaiseen taisteluun, jossa Suomi oli fasistinen vastustaja, Laine toteaa.

Laineen mielestä asioita, jotka tähtäävät muiden syyllistämiseen, nostetaan nyky-Venäjällä säännöllisesti julkisuuteen, koska se on yksi keino pönkittää presidentti Vladimir Putinin nykyhallintoa.

– Tämä on osa prosessia, joka liittyy vanhan vallan vahvistamiseen perustuslakimuutoksen yhteydessä. Kuvioon kuuluu Putinin kauden jatkuminen. Kokonaisuutena tämä liittyy Venäjän tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen: siellä on käynnissä historian kirjoittaminen uusiksi.

Tämän vuosituhannen alussa Venäjällä vielä tehtiin kriittistä historiantutkimusta.

Boris Jeltsinin aikana historiantutkimus oli avointa ja yhteistyötä tehtiin myös suomalaisten tutkijoiden kanssa. Nyt lähtökohtana on se, ettei puna-armeija tehnyt mitään väärää Suuressa isänmaallisessa sodassa. Tämä on nyky-Venäjällä pyhä asia, Antti Laine summaa.

Toissa vuonna Karjalassa avattiin Sandarmohin joukkohauta.

Muualla verkossa:

Ilta-Sanomien uutinen aiheesta (siirryt toiseen palveluun)