Kriisikokouksen aika, vaativat suuret kaupungit valtiolta – Helsingin talouteen tulee jo tänä vuonna jopa puolen miljardin lovi

Vantaan kaupunki aikoo lykätä koulujen ja päiväkotien korjauksia, koska koronakriisi laskee verotuloja.

koronavirus
Pormestari Jan Vapaavuori
Pormestari Jan Vapaavuoren mielestä valtion pitäisi käydä parempaa vuoropuhelua etenkin niiden kaupunkien kanssa, jotka koronasta eniten kärsivät.Matti Myller / Yle

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä maan hallituksella ja kaupungeilla pitäisi olla yhteinen näkemys koronaviruksen aiheuttamista talousvaikutuksista, jotta kriisin torjumisessa ja talouden kolhujen korjaamisessa voitaisiin onnistua parhaalla mahdollisella tavalla.

Vapaavuoren mielestä olisi hyvä, jos suuret kaupungit ja valtiovalta pitäisivät tiiviimmin yhteyttä ja järjestäisivät yhteisen kokouksen kriisin kokonaistilanteen arvioimiseksi.

– Tässä äärimmäisen hankalassa tilanteessa olisi tärkeää, että meillä olisi yhteinen tilannekuva. Tarkoittaa sitä, että valtio kävisi vielä olennaisesti parempaa vuoropuhelua kuntakentän kanssa ja varsinkin niiden kaupunkien kanssa, jotka tästä eniten kärsivät.

Myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) kaipaisi tiiviimpää yhteydenpitoa maan hallituksen kanssa. Hän toteaa, että kaupungithan ovat toimeenpanneet hallituksen isot, toimintaa rajoittavat päätökset.

– Siinä mielessä valtio on jäänyt hyvin etäälle paikallisesta tasosta, joka on heillekin hyvin tärkeä, Viljanen lataa.

Viljanen muistuttaa myös, että kaupungit ovat ottaneet omaan piikkiinsä yrityksille myönnettyjä tukitoimia ja perheille annettuja päivähoidon maksuhelpotuksia.

– Hyvin nopeasti on suljettu kaikki ne palvelut, joita hallitus on edellyttänyt. Samalla on perustettu myös uusia palveluja, kuten vaikkapa kauppakassipalveluja ja juttupuhelimia.

Korona iskee rajuimmin suuriin kaupunkeihin

Vapaavuori ja Viljanen korostavat, että kriisi vaikuttaa hyvin eri tavoin eri kuntiin. Kriisin vuoksi verotulot putoavat, mutta valtion kunnille maksamat valtionosuudet eivät ole vähenemässä.

Esimerkiksi Vantaan budjetista valtion maksamat valtionosuudet ovat vain 10 prosenttia. Suuret, verotuloista elävät kaupungit ovat siis saamassa siipeensä lujemmin kuin kunnat, joiden tuloista suurempi osa on valtion maksamia valtionosuuksia.

Maan hallitus on jo päättänyt lisätä nettolainanottoa 9,4 miljardilla eurolla, josta osa kanavoidaan kuntiin. Pääkaupunkiseudulla ei kuitenkaan innostuta ajatuksesta, että kuntien tukirahoitusta järjestettäisiin aikaistamalla ensi vuoden valtionosuuksien maksatus kuluvalle vuodelle.

Uusia valtion tukirahoja jaettaessa verotuloilla eläviä suuria kaupunkeja ei Viljasen mukaan pitäisi rinnastaa kuntiin, joiden tuloista jo nyt suurin osa on tukirahoitusta eli valtionosuuksia.

– Pitäisi kompensoida koronan aiheuttamia vaikutuksia eli verotulojen menetyksiä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo, ettei vakavarainen Helsinkikään kestä poikkeusoloja loputtomiin. Koronaviruksen vaikutukset iskevät Helsingin talouteen noin puolen miljardin loven jo tänä vuonna.

– Pelkästään koronasta aiheutuva lasku on noin 200 miljoonaa. Lisäksi verotulojen arvioidaan laskevan kriisin vuoksi tänä vuonna noin 300 miljoonaa euroa.

Helsingin taloustilanne on kuitenkin monia muita kaupunkeja vakaampi, ja se on tähän mennessä pystynyt rahoittamaan investoinnit pitkälti omalla tulorahoituksellaan. Lainaa Helsingillä on asukasta kohti puolet vähemmän kuin esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla.

– Tuleeko leikkauslistoja riippuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, miten pitkään kriisi kestää, ja siitä kuinka vahvasti valtio tulee tukitoimillaan kaupunkeja vastaan, Vapaavuori sanoo.

Lomautukset ja työttömyys nakertavat myös kaupunkien taloutta

Lomautukset ja työttömyys iskevät voimakkaasti etenkin pääkaupunkiseudulle, koska pääkaupunkiseudulla työskennellään muuta maata enemmän esimerkiksi palvelualan yrityksissä.

Koronakriisi vaikuttaa siis ankarasti myös Espoossa. Kaupungin kunnallisverotuloista jopa 78 prosenttia tulee palkkatuloista, joihin lomautukset ja irtisanomiset vaikuttavat eniten. Valtion kaupungeille myöntämien valtionosuuksien osuus Espoon budjetista on vain kolmisen prosenttia.

Espoon taloussuunnittelujohtajan Pia Ojavuon mielestä valtion tuki pitäisikin suunnata niille kunnille, joiden tulojen menetykset ja menojen lisäykset ovat koronan vuoksi suurimmat.

Myös Ojavuon mielestä yhteinen tilannekuva valtiovallan kanssa olisi tärkeä.

Espoo ei ole toistaiseksi lomauttanut henkilöstöään tai pannut investointeja jäihin.

–Toistaiseksi ei ole tehty lomautuspäätöksiä, mutta vielä emme tiedä kriisin todellisia vaikutuksia ja syvyyttä, Ojavuo sanoo.

– Jos investoinneista jouduttaisiin luopumaan, kasvaisi työttömyys entisestään.

Hallituksen pitäisi antaa uskottava lupaus tukitoimista

Pääkaupunkiseudun kunnat eli Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat linjanneet, etteivät ne ainakaan toistaiseksi lomauta omaa henkilöstöään, mutta tämä ei koske kuntien omistamia yhtiöitä.

Noin 900 henkilöä työllistävä Vantaan palveluyhtiö Vantti ilmoitti perjantaina yt-neuvotteluista, jotka koskevat koko henkilöstön lomauttamista enintään 90 päiväksi. Vantti tarjoaa muun muassa ateria-, siivous- ja kiinteistöhuollon palveluja.

Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen mukaan hallituksen pitäisi antaa nopeasti uskottava lupaus tukitoimista.

– Tarvitsemme tiedon, miten valtio tulee meitä tukemaan ja miten suuri tuki on.

Vantaan kaupunki on välttänyt lomautukset siirtämällä noin 500 henkilöä toisiin tehtäviin. Vantaalla ollaan myös perustamassa nopean toiminnan joukkoja, joihin rekrytoidaan henkilöitä, joilta löytyy terveydenhuollon koulutus.

Viljasen mukaan isku kaupungin talouteen on kuitenkin niin suuri, että kaupunginhallitus joutuu pohtimaan investointien lykkäämistä jo kahden viikon kuluttua.

– Katsotaan, mitä suunnitelluista investoinneista voitaisiin jarruttaa ja siirtää tuleviin vuosiin.

Suuri osa Vantaan listalla olevista investoinneista on koulujen ja päiväkotien peruskorjauksia.

Viljasen mukaan kriisi vaikuttaa kaupungin budjettiin useita vuosia eteenpäin.

Työttömyyden menot näkyvät voimakkaammin vasta ensi vuonna ja sosiaali- ja terveystoimen menot tulevat kasvamaan.

Kuntaliiton mukaan koronakriisi kurittaa koko kuntakenttää. Liiton mukaan ainakin puolet kunnista harkitsee tai on jo aloittanut yt-neuvottelut. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reina toteaa, että tilanne synkkenee entisestään, jos kriisi pitkittyy.

Reinan mukaan hallituksen kaavailema vähintään miljardin potti kattaisi vain puolet tällä hetkellä arvioidusta koronan kuntataloudelle aiheuttamasta parin miljardin aukosta.

– Kuntataloutta rasittavat edelleen myös jo ennen koronaa olleet perusongelmat. Kuntien tulopohja ei ole riittänyt menojen kattamiseen, Reina sanoo.

Suurista kaupungeista yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet ainakin Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22.4.2020 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista Uudellamaalla

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista kotimaassa ja maailmalla

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus