1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. linnut

Tutkimus: Metsien linnut vähenivät, kun hakkuut lisääntyivät

Suojelualueetkaan eivät pystyneet turvaamaan lajeja Etelä-Suomessa.

linnut
Töyhtötiainen
Töyhtötiaisen uhanalaisuuteen vaikuttavat vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen.Hannu Siitonen

Metsissä ympäri vuoden elävien paikkalintulajien kannat ovat pienentyneet hakkuiden lisäännyttyä. Uuden tutkimuksen mukaan lajien kannat vähenivät sekä suojelualueiden ulkopuolella että suojelualueilla.

– Ympäri vuoden Suomessa eläviin lintuihin metsien käsittely vaikuttaa merkittävästi, sanoo johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.

Erityisesti näin kävi Etelä-Suomessa, jossa suojelumetsien osuus kaikista metsistä on hyvin pieni. Pohjois-Suomen suojelualueilla monet lajit säilyivät. Pohjoisessa suojeltuja metsiä on huomattavasti enemmän ja laajempia alueita.

Tutkimusjakson aikana merkitsevästi väheni viisi lajia; hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka.

Muurahaisten syöjänä tunnettu harmaapäätikka runsastui tutkimusjaksolla. Lintu hyötyy lumettomista ja vähälumisista talvista.

Vuosi sitten julkaistussa Punaisen kirjan uhanalaisuusarviossa viidestä tässä tutkimuksessa vähentyneestä lintulajista neljä katsottiin vähentyneeksi. Nyt julkaistussa tutkimuksessa myös käpytikka oli vähentynyt, toisin kuin Punaisen kirjan arviossa.

Hömötiainen istuu oksalla.
Aiemmin elinvoimaisen hömötiaiskannan määrä on romahtanut kymmenessä vuodessa noin puoleen entisestä. Nyt hömötiainen on erittäin uhanalainen metsiemme lintu.Kukka Ström / Yle

Vähentyneiden lajien on todettu kärsivän voimaperäisestä metsätaloudesta avohakkuineen.

Tutkimuksessa verrattiin 15:n metsien paikkalintulajin kannanmuutosta vuosittain samana säilyneiden hakkuumäärien (vuodet 2006–2011) ja määrältään kasvavien hakkuiden aikana (2012–2018). Tutkimuksessa tarkasteltiin metsien paikkalintujen tiheysmuutoksia suojelualueilla ja suojelualueiden ulkopuolella näiden kahden jakson välillä.

Metsäluonnon yksipuolistumisen ja pirstaloitumisen on todettu olevan suurin syy lajiemme uhanalaisuuteen.

Hakkuiden vaikutus heijastuu myös pienille suojelualueille

Lajit vähenivät tutkimuksen mukaan myös suojelualueilla, erityisesti Etelä-Suomessa, jossa suojeltuja metsiä on vähän verrattuna Pohjois-Suomeen. Metsätalous vaikuttaa siis erityisesti eteläisiin lintukantoihimme.

–Hakkuiden vaikutus heijastuu helpommin pienien suojelualueiden kantoihin. Se mitä tapahtuu pienien suojelualueiden ulkopuolella, heijastuu myös suojelualueille, Virkkala sanoo.

Esimerkiksi nopeasti ja voimakkaasti taantunut hömötiainen väheni Etelä-Suomessa sekä suojelualueilla että suojelualueiden ulkopuolella. Sen sijaan Pohjois-Suomessa sen kanta säilyi suojelualueilla vakaana, vaikka se sielläkin väheni suojelualueiden ulkopuolella. Pohjois-Lappiin keskittyvän vanhoja metsiä suosivan lapintiaisen kannassakaan ei havaittu muutoksia, koska lajin ydinlevinneisyysalueella lähes puolet metsistä on suojeltu.

– Suojelualueilla on erittäin suuri merkitys, erityisesti silloin, kun ne kattavat ison alueen, Virkkala sanoo.

Tutkimuksen perusteella suojelualueverkon laajuudella ja suojelualueiden ulkopuolisten metsien hakkuiden voimakkuudella on ratkaiseva merkitys metsien paikkalintulajien säilyttämisessä.

– Mikäli suojeltujen metsien osuus on pieni, suojelualueiden ulkopuolisten talousmetsien voimaperäiset hakkuut heijastuvat haitallisesti myös suojelualueiden metsien lintupopulaatioihin, Virkkala sanoo.

Käpytikka puussa
Käpytikka on yleisin tikkalajimme. Myös sen kanta on nyt vähentynyt.Raine Martikainen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hakkuut vaikuttavat metsien lintukantoihin ja heijastuvatko lisääntyvät hakkuut myös suojelualueiden lintukantoihin. Tutkimuksen linnut olivat metsäkanalintuja, tikkoja ja metsien varpuslintuja, kuten tiaisia.

Tutkimuksessa käytettiin sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen keräämää suojelualueiden linjalaskenta-aineistoa että Luonnontieteellisen keskusmuseon koko maan käsittävää vakiolinja-aineistoa. Mukana olleiden linjojen yhteispituus oli yli 20 000 kilometriä. Lintuharrastajat ovat tehneet lintulaskentoja.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsähallituksen Luontopalvelujen tutkijoiden kanssa.

Tutkimus on julkaistu Biological Conservation -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

Maailman maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella – Suomen neuvottelija: "Jos ei ole lajeja, ei ole elämääkään"

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"

Lue seuraavaksi