Koronaan on kuollut myös 30–39-vuotiaita – THL tarkensi tietoja siitä, minkä ikäisiä uhrit ovat

Osa lääkäreistä vaatii avoimempaa tiedottamista alle 60-vuotiaina menehtyneistä. HUS ja THL aikovat julkaista pian tietoa tehohoidossa olevien potilaiden ikäjakaumasta.

koronavirus
Två sjukskötare i skyddsutrustning på en sjukhusavdelning.
Suojapukuun pukeutunut hoitaja ja avustava hoitaja koronapotilaiden testaamiseen ja hoitoon tarkoitetulla osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kuvituskuva.Roni Lehti / Lehtikuva

Torstaina aamupäivään mennessä Suomessa oli julkistettu viisi alle 60-vuotiaan koronakuolemaa.

Mutta sitä minkä ikäisiä he ovat, kuuluvatko he työikäisiin vai onko joukossa myös nuoria aikuisia tai jopa alaikäisiä, ei ollut kerrottu. Myöskään tehohoidossa olevien tai olleiden ikätietoja ei ole julkaistu. Heitä kuitenkin on myös nuorissa ikäryhmissä.

Tämän Ylen jutun julkaisun jälkeen torstaina iltapäivällä THL tarkensi tietojaan (siirryt toiseen palveluun): ikäryhmissä 30–39-vuotta, 40–49-vuotta ja 50–59-vuotta kuolleita on kussakin alle viisi.

Viranomaiset perustelivat vaikenemista yksityisyydensuojalla eli sillä, että jos vähäisestä määrästä kuolemantapauksista kerrottaisiin ikätietoja, tapaukset voisivat olla tunnistettavissa. Yli 60-vuotiaiden kuolemista on tarkempaa tietoa saatavilla, mutta yksityisyydensuoja koskee niitäkin.

Ylen kanssa keskustelleet lääkärit ja hoitajat ovat sitä mieltä, että viranomaisten pitäisi kertoa myös alle 60-vuotiaiden kuolleiden ikäjakauma avoimuutta ja tietoa lisätäkseen.

– Taudin vakavatkin muodot koskevat kaiken ikäisiä ihmisiä, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Mäkijärvi ei voi pyynnöstä huolimatta vahvistaa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä sattuneita kuolemantapauksia tai tehohoidossa olevia tai olleita, mutta ei voi niitä kieltääkään. Muun muassa Jyväskylässä on ollut 20-vuotias tehohoidossa.

– Näissä ikäryhmissä on yksittäistapauksia, joten en voi avata niitä tarkemmin, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärvi sanoo alkuviikosta, että HUSin on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön linjausta siitä, että jos tapauksia on alle kymmenen ikävuosikymmentä kohden, niistä ei voi kertoa.

Myöhemmin viikolla hän kertoo, että STM:n linjaus onkin muuttunut: jos kuolemantapauksia on yli viisi, niistä saa kertoa ja että HUS aikoo kertoa jatkossa tarkemmin myös alle 60-vuotiaista potilaista.

– Viikon tai kahden kuluessa voi olla mahdollista tuottaa kuvaaja kymmenen vuoden ikäjaotuksella koronapotilaista, hoidetuista, parantuneista sekä kuolleista.

Ylen tietojen mukaan HUS tiedottaa pian tehohoidossa olleiden koronapotilaiden lukumääristä ja ikäjakaumista tarkemmin.

HUS tiedotti perjantaina 24.4. ,että koronan takia on hoidettu 47 alle 60-vuotiasta potilasta ja esimerkiksi 20-39-vuotiaita potilaia on tai on ollut 11.

Kuka päättää millä tarkkuudella kuolleiden iästä kerrotaan?

Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei useasta pyynnöstä huolimatta kerrota tarkemmin, millä perusteella tai laskukaavalla yksityisyyden suojaa loukattaisiin, jos nuorempien ikäluokkien koronakuolemista kerrottaisiin tarkemmin.

Ministeriöstä ei myöskään vastata, onko se antanut HUSin johtavan ylilääkärin mainitseman uuden linjauksen sairaanhoitopiireille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle siitä, kuinka monta menehtynyttä pitäisi olla, jotta tiedot julkaistaisiin myös nuoremmissa ikäryhmissä.

Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki antaa lyhyessä ministeriön viestinnän kautta lähettämässään sähköpostissa ymmärtää, että THL voi itse päättää, millä tarkkuudella se julkaisee alle 60-vuotiaiden kuolemantapauksia, kunhan se ei loukkaa yksityisyyden suojaa.

– Ei ole muuta ohjetta kuin entinen eli yksityisyyden suojan takia pieniä ikäryhmittäisiä lukuja ei julkaista. THL harkitsee tarkemman julkaisemistavan, kirjoittaa Voipio-Pulkki.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puolestaan kerrotaan, että siellä noudatetaan STM:n linjauksia.

Mitään uutta ohjetta ei ole THL:n mukaan tullut alle 60-vuotiaiden uhrien osalta ja että STM:n linjausta odotetaan.

– Jos on yksittäisiä tapauksia näissä kymmenen vuoden ikäryhmissä, niin me emme voi niitä vielä raportoida. Mutta jos linjaus muuttuu, niin sitten voimme, THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane toteaa.

Sane ei myöskään osaa vastata kysymykseen, miten tietosuoja vaarantuisi, jos kuolemantapauksista kerrottaisiin vaikkapa koko maan tasolla kymmenen vuoden ikäjaotuksella.

Lääkärit: myös nuorempien kuolonuhrien ikätiedot julkaistava

Asiaa ihmetellään myös Lääkäriliitossa.

– Jos ikäjakautuma kerrottaisiin valtakunnallisella tasolla, niin se olisi varmasti riittävän anonyymia, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Lääkäri Myllymäen mukaan tarkemmat tiedot nuorena koronaan menehtyneiden ikäjakaumasta lisäisi tietoa ja auttaisi ehkäisemään taudin leviämistä.

– Se auttaisi ymmärtämään taudin luonnetta ja sitä miksi rajoitustoimenpiteitä tehdään. Se on informaatiota. Eihän tämä ole pelkästään mitään sairaaloiden sisällä tapahtuvaa toimintaa, vaan tässä on mukana koko yhteiskunta, hän toteaa.

Eräs Ylen kanssa keskustellut lääkäri pohtii, että vaikka koronaan kuolleita nuorempia ihmisiä on vähän, niin juuri siksi heistä pitäisi kertoa. Eli heistä pitäisi kertoa, koska se on poikkeuksellista. Ajatuskulku on siis juuri päinvastainen kuin viranomaisilla.

Kuolemantapauksia tulossa lisää myös nuoremmissa ikäryhmissä

THL on raportoinut torstaiaamupäivään mennessä 149 koronaan liittyävästä kuolemasta, mutta tarkemmat tiedot, eli myös ikätiedot puuttuvat vielä 36 tapauksesta.

THL:n Jussi Sanen mukaan päivittäin julkaistava luku ei kerro edes kuolemantapausten todellista määrää, vaan niitä on enemmän, sillä mukana on ollut pääosin sairaalassa kuolleita. Muun muassa hoivokodeissa sattuneet kuolemantapaukset on luvattu raportoida sairaanhoitopiirien kautta.

Myös ikätiedot tulevat jälkijunassa, joidenkin päivien viiveellä.

Joukossa voi siis olla lisää myös alle 60-vuotiaita.

– Se ei ole kovin yllättävää, että kuolemia tulee myös nuoremmissa ikäryhmissä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia suhteessa iäkkäimpien ryhmiin. Toisaalta: mitä enemmän ihmiset tartuntoja saavat, niin sitä todennäköisempää on, että pienetkin riskit realisoituvat aina jollakin, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane.

Miksi ikätietoja ei sitten ole heti saatavilla?

Sane selittää, että THL:n päivittäin ilmoittamat luvut perustuvat sairaanhoitopiirien johtavien ylilääkäreiden ilmoittamiin lukuihin kuolemantapauksista.

Ylilääkärit täyttävät päivittäin maaliskuun puolessa välissä kehitetyn kaavakkeen, johon he merkitsevät sairaala- ja tehohoidossa olevien sekä kuolleiden määrän ilman ikätietoja. He tekevät päivittäin kello 12 STM:n kanssa tarkistuslaskennan, jonka jälkeen THL julkaisee luvut.

Tarkempien tietojen julkaiseminen tapahtuu Sanen mukaan viiveellä siksi, että tietoja pitää yhdistää eri rekistereistä.

– Meillä on tartuntatautirekisteri, johon ilmoitetaan kaikki laboratoriovarmistetut koronatapaukset.

– Tiedot tulevat aika nopeasti laboratorioista meille. Täydentäviä tietoja tulee lääkäreiden ilmoituksilla, joissa on mukana myös tieto mahdollisesta kuolemasta. Rekisteriin tulee myös väestötietojärjestelmästä tieto kuolinpäivästä, mikäli se on 30 vuorokauden sisässä koronan toteamisesta. Näissä on viiveitä, ja nämä täydentävät toisiaan

Sanen mukaan prosessi on samanlainen kaikkien ilmoitettavien tartuntatautien kanssa.

THL lupaa kertoa tarkemmin myös tehohoidossa olevien ikätietoja pian

Myöskään tehohoidossa olevien tarkempia ikätietoja ei ole julkaistu tähän mennessä. THL.stä kerrotaan, että lähiaikoina se olisi mahdollista ja nopeaa, kun THL alkaa saada suoraa tietoa tehohoitorekistereistä. Tähän asti THL on saanut sairaanhoitopiireistä tietoa tehohoidossa olleista potilaista.

– Me olemme toistaiseksi saaneet tehohoidossa olevien lukumääristä tietoa erillisen sairaanhoitopiirien lääkäreille lähetetyn kyselyn kautta, jonka pohjalta me julkaisemme luvut tilannekuvassa, Sane selittää.

Hän viittaa siihen samaiseen maaliskuussa kehiteltyyn kyselyyn, johon sairaanhoitopiirit merkitsevät myös kuolemantapaukset. Nyt THL on kehittämässä suoraa linja tehohoitorekistereihin.

– Sitten kun me pääsemme käyttämään suoria rekisteritietoja tehohoidosta, niin silloin se mahdollistaa myös sen, että me pääsemme tekemään automatisoitunakin tarkempaa analyysiä niistä.

Eli esimerkiksi juuri ikä- ja sukupuolitietoja tehohoidossa olevilta.

– Toki me olemme saaneet tietoja enemmänkin sisäisiin tarkoituksiin, kuten mallinnuksia varten enemmän tietoja. Mutta se ei ole vielä niin validoitua ja luotettavaa dataa, että sitä voitaisiin alkaa julkaista kunnolla, Sane sanoo.

Lue myös:

https://yle.fi/uutiset/3-11321773

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus