1. yle.fi
  2. Uutiset

Olli Rehn ei usko EU:n yhteislainojen toteutuvan – isku kovempi kuin finanssikriisissä

Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa analysoitiin koronan aiheuttaman kriisin taloudellisia vaikutteita ja talouspolitiikkaa.

koronavirus
 Suomen Pankin tiedotustilaisuus: Mitä tapahtuu maailmantaloudelle?
Suomen Pankin tiedotustilaisuus: Mitä tapahtuu maailmantaloudelle?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa EU:n jäsenvaltioilta yhteistyötä.

– EKP:n neuvosto on valmis tekemään kaiken tarvittavan keveiden rahoitusolojen ylläpitämiseksi. Seuraamme tilanteen kehitystä jatkuvasti ja olemme tarvittaessa valmiita lisätoimiin. Peräänkuulutamme jäsenvaltioilta parempaa eurooppalaista yhteistyötä ja toimia talouden tukemiseksi, Rehn sanoo Suomen Pankin tiedotteessa.

Eurojärjestelmä tekee pandemiaan liittyviä sekä muita velkakirjojen ostoja vuonna 2020 yli 1 000 miljardin euron edestä. Pankit saavat lisäksi pidempiaikaista rahoitusta erittäin suotuisin ehdoin.

Myös vakuusehtoja on helpotettu.

Viesti on selvä, ja sitä on painotettu. EKP on valmis tekemään kaiken mahdollisen, jotta euro pysyy pystyssä.

Taantuma on käsillä myös Suomessa. Akuutissa vaiheessa tuetaan yritysten ja kotitalouksien selviämistä, kuuluu Suomen Pankin viesti.

Rehn ei usko yhteislainoihin

–Kiirsi on talouskriisi ja ennen kaikkea teveyskriisi, eikä se johdu yksittäisen taloudenpidosta, Rehn totesi.
Silti koko Eurooppa poliittisena yhteisönä on hänen mukaansa vaakalaudalla.

– Huominen Eurooppa neuvosto on paljon vartijana. Eurokriisin pahimpinakin aikoina löydettiin ratkaisuja ulos kriisistä, Rehn sanoo.

– Ratkaisu löytynee tällä kertaa paremminkin Euroopan unionin budjetin raameja hyödyntäen kuin uusien yhteislainojen kautta.

Toisin sanoen Rehn ei siis usko yhteisvastuuseen eli yhteislainoihin, jota esimerkiksi Ranskan on vaatinut. (siirryt toiseen palveluun) Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire liputti esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Eurooppaan jälleenrakennusrahastoa, jossa jäsenmaat sitoutuisivat takaamaan toistensa velkaa.

EU:ssa pohditaan Rehnin mukaan koronakriisirahastoa, joka tulisi EU:n budjetin raameihin.

– Käsittääkseni tällaisia keskusteluja käydään euroryhmän valmistelukoneiston piirissä.

Rehn korosti sekä EU:n yhtenäisenä pitämistä että kansainvälistä yhteistyötä.

– Me suomalaiset olemme selvinneet pahemmistakin paikoista.

Kriisi koskee koko maailmaa

Koronavirus on sumentanut maailmantalouden näkymiä.

– Pandemia on aiheuttanut maailmantalouden kriisin, jossa maailman tuotanto näyttäisi supistuvan vielä enemmän kuin vuosien 2008 ja 2009 kansainvälisessä finanssikriisissä, Rehn kirjoittaa Euro & talous -julkaisussa.

BKT:n muutos edellisvuoteen verrattuna
Samuli Huttunen / Yle

Isku on Rehnin mukaan lisäksi vielä äkillisempi kuin finanssikriisissä.

– Kuinka paljon ja kuinka pitkäaikaisesti talouskehitys heikkenee, riippuu pitkälti siitä, kuinka kauan rajoitustoimia joudutaan eri maissa jatkamaan ja kuinka hyvin talouspolitiikan keinoin onnistutaan torjumaan konkursseja ja työttömyyttä, hän jatkaa.

Kriisi on maailmanlaajuinen.

– Monet nousevat taloudet ovat ongelmissa paitsi pandemian suorien talousvaikutusten, myös raaka-aineiden hintojen laskun ja pääomien ulosvirtauksen vuoksi. Yli puolet Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenistä on hakenut rahastolta apua, Rehn sanoo_._

102 jäsenmaata 180 on hakenut Kansainväliseltä valuuttarahastolta apua.

Koronakriisi on kasvattanut taloudellista epävarmuutta historiallisen paljon
Samuli Huttunen / Yle

Jos pandemia saadaan kuriin, maailmantalous supistuu tänä vuonna kolme prosenttia. Jos pandemia ei väisty tämän vuoden puolella, voi maailmantalous supistua jopa kuusi prosenttia, Rehn arvioi.

Pandemia iski ensin Kiinaan, sitten Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Nyt vuorossa on neljäs vaihe ja talousahdinkokin iskee kehitysmaihin ja kehittyviin maihin.

Nousevien talouksien tilannetta vaikeuttaa pääomien voimakas ulosvirtaus
Samuli Huttunen / Yle

Nyt pitää ottaa velkaa talouden tukemiseksi

– Kriisin aikana julkisen velan kasvu on välttämätöntä terveystilanteen ratkaisemiseksi ja talouden tukemiseksi, johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja totesi Euro & talous -julkaisun yhteydessä.

– Sen jälkeen edessä onkin aiempaa suurempi tarve kohentaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, hän sanoi.

Kajanoja korosti työllisyyttä.

– Riski työttömyyden jäämisestä suureksi kasvaa, jos rajoituksia joudutaan pitämään voimassa pitkään. Keskeinen tavoite rajoitusten purkamisen jälkeen on työllisyyden saaminen uudelleen kasvuun. Jotta kysynnän elpyminen voisi aikanaan kasvattaa tuotantoa ja työllisyyttä, on tärkeää että yritykset ovat voineet pitää osaavan työvoimansa. Se mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen ja laajentamisen, Kajanoja sanoi.

Lue seuraavaksi