Kokoomus vaatii pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta ja STM:n poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä – Hallitus palaa menoihin syksyn budjettiriihessä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) lupasi antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen muun muassa suojavarusteiden hankinnasta.

julkinen talous
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni eduskunnan täysistunnossa 21. huhtikuuta.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni esitteli tiistaina eduskunnassa hallituksen julkisen talouden suunnitelman lähivuosille.

Sanna Marinin (sd) viiden puolueen hallitus sopi vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmasta (siirryt toiseen palveluun) kehysriihessään ennen pääsiäistä. Samalla hallitus kääri kasaan tämän vuoden toisen, jättimäisen lisäbudjetin.

Julkisen talouden suunnitelmaan ei sisälly merkittäviä uusia poliittisia päätöksiä. Kriisin keskellä taloudellisen tilanteen arvioiminen on ollut poikkeuksellisen epävarmaa. Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan tarkemmin hallituksen budjettiriihessä elokuussa 2020.

Eduskunnan lähetekeskustelussa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) kertoi hallituksen käyvän läpi hallitusohjelman toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä syksyn budjettiriihessä.

Pääministeripuolue SDP:n ryhmäpuhuja Johannes Koskinen vakuutti, että hallitusohjelman sisältyvistä uudistuksista muun muassa oppivelvollisuuden laajentaminen on parasta valmistautumista tulevaisuuteen myös koronakriisin jälkeen.

– Jokaisen nuoren kouluttaminen valmiiksi asti on välttämätöntä, jotta kriisistä nousee entistä suorituskykyisempi Suomi, Koskinen korosti

Kokoomuksen Orpo: Asioiden hoitoon saatava selvyys

Oppositiosta kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että koronakriisin hoidossa on ollut ongelmia. Orpo kaipasi hallitukselta selvitystä asioiden hoidosta.

–Jotta voimme toimia yhdessä ja päättäväisesti ilman hallitus- ja oppositiorajoja kansallisessa hätätilassa, meidän on saatava selvyys asioiden hoidon tilaan erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön osalta. Se on tärkeää siksi, että eduskunta voi luottaa hallituksen toimintakykyyn, kun kriisin vaikeammat vaiheet alkavat.

– Siksi pyydämme pääministeriltä ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä STM:n poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä koronakriisissä, Orpo totesi.

Pääministeri Marin vastasi, että hallituksella ei ole mitään syytä pimittää tietoa eduskunnalta. Marin lupasi, että pääministerin ilmoitus voidaan antaa eduskunnalle ja hän myönsi, että myös virheitä on tapahtunut.

Oppositio on vaatinut hallitusta luopumaan hallitusohjelmassa luvatuista menoja lisäävistä uudistuksista, kun koronakriisi uhkaa nyt romahduttaa julkisen talouden.

Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Ville Vähämäki katsoi, että esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämistä olisi nyt lykättävä tulevaisuuteen.

Kulmuni: Yritysten arvonlisäverojen palautusta selvitetään

Keskustelussa valtiovarainministeri Kulmuni kertoi, että osana yritysten tukitoimia käsitellään myös yritysten alkuvuodesta maksamien arvonlisäverojen palautusta.

– Se ei ole ollut erityisen nopea keino, koska automaatioon perustuva järjestelmä vie noin pari kuukautta, mutta olen halunnut viedä sitä eteenpäin keinolla millä tahansa ja myös manuaalisesti, kun virkamies virkamieheltä laskee sen ja tekee palautuksen, niin toki virheiden määrä kasvaa, Kulmuni kuvaili selvitystyötä.

Valtiovarainministeriö julkisti viime viikolla talouskatsauksensa, jossa ennakoitiin, että julkisen talouden alijäämä nousisi jo tehdyillä päätöksillä tänä vuonna lähes 13 miljardiin euroon. Hallituksen toukokuulle valmistelema elvytyslisäbudjetti tulee vielä kasvattamaan uuden velan tarvetta.

Hoitajamitoitus ja oppivelvollisuuden pidennys mukana

Hallitusohjelmaan sisältyvistä uudistuksista julkisen talouden suunnitelman on sisällytetty muun muassa vanhuspalvelulain hoivahenkilöstön mitoitusta koskevan hallituksen esityksen määrärahavaikutukset.

Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten kattamiseksi kuntien valtionosuuksia korotetaan lokakuun kehyspäätökseen jo sisältyneen 70 miljoonan euron rahoituksen päälle 137,7 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla ja 195,5 miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasolla.

Lähihoitajakoulutuksen lisäämiseksi kohdennetaan määräaikaisesti yhteensä 116,5 miljoonan euron lisäys vuosille 2021–2024.

Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvia lisäkustannuksia rahoitetaan useilla eri säästöillä, joista suurimpia ovat lääkehuollon kustannusten karsiminen 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien sekä yksityisen sairaanhoidon korvausten alentaminen.

Oppivelvollisuuden laajentamiseen hallitus on varannut julkisen talouden suunnitelmassa 22 miljoonan euron lisämäärärahan vuodelle 2024, kun kaikki ikäluokat ovat täysimääräisesti oppivelvollisuuden piirissä. Rahoitustaso olisi näin 129 miljoonaa euroa vuodesta 2024 eteenpäin.

Lue myös:

Hallitus ja oppositio iskevät yhteen eduskunnassa – hallituksella edessä kolmen rintaman vääntö julkisen talouden koronakriisin hoidosta