1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Emilia Piipponen, 24, aikoo kyntää ja kylvää tämän lumisen vaaran laelle kukkapellon – ideana on suojella ympäristölle tärkeitä pölyttäjiä

Pölyttäjien auttaminen sai nuorille suunnatun ilmastoapurahan. Emilia Piipposelle perhospellosta tulee harrastus.

Emilia Piipposen lapsuudenkoti on Seppälänvaaralla Ilomantsin Maukkulasssa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Vielä huhtikuussa Seppälänvaaran laella on kovakuorinen lumikerros. Pitää vain kuvitella, miltä paikassa tuoksuu ja näyttää ja miltä se kuulostaa tulevassa heinäkuussa, kun Emilia Piipposen suururakka alkaa kantaa hedelmää. Silloin se puhkeaa kukkaan, kirjaimellisesti.

Pölyttäjäpelto. Se oli idea, joka vakuutti nuorten ilmastoapurahasta päättävät. Musiikinopiskelija Emilia Piipponen haluaa tehdä omin käsin kotitilalleen sellaisen pellon, jossa lentävät perhoset ja jossa riittää pölyttäville hyönteisille, kimalaisille, mesipistiäisille ja perhosille mieleisiä kasveja.

Paikka on Suomen itäisimmässä kunnassa, Ilomantsissa, Maukkulan kylässä. Lähtökohtana on, että elinympäristöstä tulisi vielä nykyistäkin monipuolisempi.

Maukkulan perinnemaisema

Jos modernit maatalouskoneet rajaa näkymästä pois, vaaran laella ollaan jo nyt kuin kuin Eero Järnefeltin maalauksessa.

Vaaran laella laiduntavat kyytöt, suomenlampaat ja vuohet. 200 metriä merenpinnan yläpuolelta avautuvaa maisemaa katselee myös suomenhevonen ja kukko kiekuu kanoille kuria.

Piipposen tilalla on itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä. Sosiaalisia eläimiä saa rapsutella vaikka koko päivän. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Lehmäleireistään tunnettu tilan tuotantosuuntakin on perinnebiotooppien suojeleminen. Tila on erikoistunut luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja alkuperäisrotujen kasvattamiseen. Tilan tyttärelle Emilia Piipposelle ympäristön moninaisuuden vaaliminen on tuttua työtä.

Mihin pölyttäjät katosivat?

Perinteisestä maisemastaan huolimatta Maukkula on osa maailmaa, jota vaivaa pölyttäjäkato. Ylen artikkelissa kerrotaan ilmiöstä, joka on huolestuttanut Emilia Piipposta jo vuosia.

Idean pölyttäjäpellosta hän olisi toteuttanut ilman alle 25-vuotiaille suunnattua Ilmastonmuutosvoima (siirryt toiseen palveluun)-apurahaakin, mutta nyt 3 800 euron summa mahdollistaa erityisten perhoskasvien siementen hankkimisen.

Emilia Piipponen pitää pörriäisistä. "Ne ovat söpöjä ja tärkeitä." Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Perhosille mieleisiä kasveja hän on valinnut asiantuntijoiden avulla, koska korostaa olevansa asian harrastaja. Perhospelloksi valittu palstatilkku pitää kyntää ja äestää ennenkuin sille voidaan istuttaa ja kylvää valitut kasvit.

– Mie hoidan sitten myös kitkemisen, ja sitä tulee riittämään. Kylvän ja istutan kukat riveihin, että kitkeminen on helpompaa, hän kertoo.

Seppälänvaara nousee 200 metriä merenpinnasta karjalaisessa vaaramaisemassa. Seudulla on mannerilmasto, johon vaikuttavat isot sääilmiöt idässä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Moni asia pitää kuvitella, kun huhtikuussa kävelee Seppälänvaaran laella ja mustaherukkapensaista törröttävät hankiaisen läpi läpi vain oksien latvat.

Itäsuomenkarjan, kyyttöjen laitumella kasvaa kesällä luonnonniittyä, jonka hoitamisessa karja auttaa aktiivisesti. Myös kukkapelto olisi varmaan mieleinen, jos vuohet, lampaat ja naudat sinne pääsisivät.

– Juuri sille pellolle en kyyttöjä toivo, vaan alue pitää aidata. Varmaan varsinkin vuohet tekisivät kukista selvää hetkessä, Emilia Piipponen pohtii.

Pörriäispeltojen ketjuun

Pikavoittoja pölyttäjäpelto ei tuo, mutta perhosten ystävä toivoo pian saavansa seuraajia.

– Toivon, että esimerkkini rohkaisi muitakin tekemään pieniä tekoja pölyttäjien hyväksi. Seuraan Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjaa. Pieniä juttua voi tehdä jokainen näiden esimerkkien avulla.

Emilia Piipponen on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja sen yhteydestä pölyttäjäkatoon. Hän ei kuitenkaan ole toivoton, vaan uskoo, että yksi ihminen voi tehdä paljon ja yhden ihmisen teoilla on merkitystä.

– Toivon, että pölyttäjien väheneminen tasaantuisi. Mahdollisesti niiden määrä alkaisi lisääntyä. En ajattele, että tulevana kesänä näkyisi vielä ihan valtavia vaikutuksia mutta pitkällä aikavälillä kyllä.

Otsikkoa tarkennettu 24.4. kello 10.15.

Aiheesta voi keskustella 24.4. kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Nainen loihti syrjäisestä pellosta oman kukkakeitaan – sitten kuvat levisivät someen

Lehmäleirit vetoavat aikuisiin, jotka haluavat tehdä työtä eläinten kanssa

Perinnebiotooppi on uhanalainen luontotyyppi

Kevään pörriäiset ovat elämän merkki