"Suomessa on äärimmäisen hyvä tilanne" – Asiantuntijat listasivat 5 vaihtoehtoa, jotka Suomella on koronakriisistä ulospääsyyn

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet huomauttaa, että koulujen sulkemisella ei suojata ensisijaisesti lapsia.

koronavirus
Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet olivat maanantaina A-studiossa eri mieltä siitä, voitaisiinko koulut jo avata.

Suomen strategia koronaepidemian hoidossa on toiminut tähän asti erittäin hyvin, arvioivat Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

– Varmasti kauneusvirheitä matkan varrella saattaa tulla, mutta lähtökohtaisesti tämä strategia on toiminut hyvin, Rämet sanoi maanantain A-studiossa.

Mallinnuksia taudin leviämisestä tekevä Ilmonen ja rokotetta parhaillaan kehittävä Rämet listasivat viisi vaihtoehtoa kriisistä ulos pääsemiseksi.

– Suomella on edelleen nämä kaikki vaihtoehdot. Suomen tilanne on niin hyvä, olemme saaneet painettua tarttuvuuden niin alas, että me voimme edelleenkin valita, Ilmonen huomautti.

1. Rokotteen kehittäminen

Rokotteen kehittäminen olisi päätepiste koronapandemialle. Rämetin mukaan rokotteen kehittäminen on lähtenyt liikkeelle hyvin tarmokkaasti. Maailmalla on hänen mukaansa pitkälti toistasataa rokoteaihiota, joita parhaillaan kehitetään.

Rämet kuitenkin huomautti, että rokotteen kehittäminen ei ole ongelmatonta eikä rokotetta ole mahdollista saada yleiseen käyttöön vielä vuoteen.

Ennen kuin rokote voidaan ottaa yleiseen käyttöön, sen on oltava paitsi riittävän tehokas myös tarpeeksi turvallinen.

Laumasuojan saavuttamiseksi rokotetta pitää antaa myös lapsille, joilla koronan aiheuttama tauti on keskimäärin lievä. Näin ollen rokotteen turvallisuudesta on oltava varmuus. Jos rokote taas annetaan liian pienelle osalle populaatiota, se ei tarjoa riittävää laumasuojaa.

Rämet huomautti, että rokotteen kehittäminen olisi mukavin vaihtoehto laumasuojan saavuttamiseksi. Toinen vaihtoehto laumasuojan saamiseksi on se, että riittävän suuri osa väestöstä sairastaa koronan.

2. Laumasuojan hankkiminen viruksen hitaan leviämisen kautta

Laumasuoja on mahdollista saada aikaan myös siten, että riittävän suuri määrä ihmisistä sairastaa taudin ja saa sitä kautta immuniteetin.

Jos viruksen leviämistä väestön keskuudessa halutaan rajoittaa, täytyy yhteiskuntaan asettaa rajoitteita. Tässä vaihtoehdossa virus leviää niin hitaasti, että terveydenhuollon kantokyky kestää. Kuolemia tulee vähemmän.

3. Laumasuojan hankkiminen viruksen nopean leviämisen kautta

Viruksen voisi myös päästää leviämään väestössä nopeasti.

Ilmosen mukaan tästä "kerran se kirpaisee" -vaihtoehdosta seuraa väistämättä se, että terveydenhuollon kantokyky ei kestä. Seurauksena olisi ylimääräisiä kuolemia.

4. Epidemian tukahduttaminen

Ilmosen mielestä laumasuojan hankkimisen lisäksi on olemassa myös neljäs vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa R0-luku, eli luku, joka kuvaa sitä, kuinka monta ihmistä yksi sairastunut ihminen tartuttaa, saadaan painettua alle yhden. Silloin tartunnat vähenevät ja epidemia saadaan tukahdutettua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan tuoreen arvion mukaan tartuttavuutta kuvaava R0-luku olisi jo Suomessa laskenut yhteen tai sen alle, eli tartuntojen määrä olisi laskussa.

5. Lääkkeen ja muun hoidon kehittäminen

Viides vaihtoehto kriisistä ulospääsemiseksi voisi asiantuntijoiden mukaan olla tehokkaan hoidon kehittäminen koronavirukseen. Kyseessä voisi Rämetin mukaan olla lääkehoito tai bioteknologiaan perustuva hoito.

Tavoitteena oli ajan ostaminen

Aalto-yliopiston Ilmonen arveli, että kun Suomi ryhtyi rajoitustoimenpiteisiin, ensisijainen tavoite oli ostaa aikaa, jotta viruksesta saataisiin enemmän tietoa.

– Äärimmäisen hyvin on toimittu, Ilmonen totesi.

Rämet huomautti, että rajoitustoimenpiteitä voidaan aina päivittää uuden tiedon valossa. Hän oli samaa mieltä Ilmosen kanssa siitä, että Suomi on toiminut tilanteessa erittäin hyvin.

– Aivan äärimmäisen hyvä tilanne Suomessa on. Ottaen huomioon, että tämä on aivan kauhea tilanne globaalisti, Rämet sanoi.

Koulujen sulkemisella ei ensisijaisesti suojata lapsia.

Mika Rämet

Pitäisikö koulut avata?

Hallituksen seuraavia toimia odotetaan huomenna keskiviikkona. Ilmonen ja Rämet olivat eri mieltä siitä, voitaisiinko koulut jo avata.

Myös lastentautiopin professorina toimiva Rämet totesi kannattavansa koulujen avaamista, koska katsoo asiaa ensisijaisesti lasten näkökulmasta. Hän huomautti, että tämänhetkisen tiedon mukaan lapsilla tauti on lähtökohtaisesti lievä.

– Koulujen sulkemisella ei ensisijaisesti suojata lapsia, hän selitti.

Haavoittuvaisimmassa asemassa oleville lapsille taas koulujen sulkemisesta on selkeitä haittoja. Joillekin lapsille koulun opettaja voi olla ainoa turvallinen aikuinen.

– Me emme tiedä tämän taudin suhteen, kuinka tehokas toimenpide koulujen sulkeminen on taudin leviämisen estämisessä, koska emme tiedä, kuinka lapset tartuttavat.

Ilmonen sen sijaan huomautti katsovansa asiaa koko populaation näkökulmasta ja pitävänsä koulujen avaamista turhana riskinä. Hän totesi, että koska riittävää dataa koulujen sulkemisen tehokkuudesta ei ole olemassa, hän ei olisi valmis ottamaan riskiä.

– Mielestäni ei ole aika purkaa rajoituksia, hän sanoi.

Ilmosen mielestä Suomen pitäisi nyt olla varovainen ja seurata tarkasti, mitä tapahtuu niissä maissa, joissa ollaan pidemmällä ja tällä hetkellä puretaan rajoituksia. Rajoituksia on purettu jo muun muassa Saksassa, Tanskassa ja Norjassa.

– Katsoisin vähintään muutaman viikon eteenpäin, koska siinä on se parin viikon viive ennen kuin ne alkavat näkyä. Meillä on se kiitollinen asema, että me tulemme hieman jäljessä. Pitäisin kiinni tästä kiitollisesta asemasta ja seuraisin hyvin tarkkaan, Ilmonen pohti

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus