Koronatilanne Satakunnassa on pysynyt kohtuullisen hyvänä, eivätkä tartuntamäärät ole lähteneet merkittävään kasvuun. Satakunnassa oli maanantai-iltaan mennessä 50 laboratoriovarmistettua koronatapausta.
Satasairaala korostaa, että rajoituksista lipsumiseen ei ole varaa.
Satasairaalan infektiotautien ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä on toistuvasti muistuttanut, että Satakunnan hyvä koronatilanne on pitkälti satakuntalaisten omissa käsissä.
Suurin osa maakunnan tautitapauksista on tullut matkoilta, ja tartuntaketjut tunnetaan lähes täysin. Valtionjohdon ja terveysviranomaisten ohjeita ja suosituksia noudattamalla tilanne voidaan pitää hyvänä.
Poikkeustilan kestäminen yli kuukauden on kuitenkin synnyttänyt tätä linjaa haastavia ilmiöitä. Nuorisoa on kokoontunut useiden kymmenien tai jopa sadan nuoren laumoina, urheilijoita on nähty potkimassa pallokentillä ainakin Porissa kaupungin kielloista huolimatta, kaupoissa ei aina jakseta noudattaa turvavälejä ja yskimishygieniaa.
Uuden askeleen otti kokoomuksen varakansanedustaja Sampsa Kataja tiistaina Satakunnan Kansassa (siirryt toiseen palveluun) kysellessään, missä hän voisi sairastaa koronan vapaaehtoisesti, jotta hän voisi palata jo töihin. (Kevan tietojen mukaan Kataja tosin nauttii tällä hetkellä entisten kansanedustajien taloudelliseksi tueksi myönnettävää sopeutumisrahaa, jota saa, jos ei työllisty edustajantyön jälkeen (siirryt toiseen palveluun), mutta se on toinen asia se.)
Katajan ajatus kulkee niin, että jos mahdollisimman moni sairastaisi koronan, syntyisi laumaimmuniteetti, jolloin paluu arkeen olisi nopeampaa ja talous pääsisi elpymään. Tutkijapiireissä ei tosin tiedetä, syntyykö koronavirusta vastaan ylipäätään pitkää immuniteettia – ja jos syntyy, miten ison määrän kuolemia se yhteiskunnassa vaatii.
Maailman lääkäriliiton eettisen komitean puheenjohtajana toiminut lääkintöneuvos Heikki Pälve totesi tiistaina Suomen Kuvalehteen kirjoittamassaan puheenvuorossa (siirryt toiseen palveluun), että laumasuojan tavoittelun sijasta ainoa vaihtoehto on "päämäärätietoinen epidemian pysäyttäminen yleisten rajoitusten asteittaisen poiston yhteydessä".
Pälveen arvion mukaan laumasuojan tavoittelu ei ole järkevää edes taloudellisesti, saati inhimillisesti.
Suomen talous tuskin lähtee Katajan toivomalla tavalla nousuun, jos ihmiset pelkäävät taudin levittäjiä ja jos ulkomaankauppa on joka tapauksessa taantumassa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus nosti äskettäin esiin (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain keskuspankki Fedin Bostonin-aluekonttorin johtajan Eric Rosengrenin ajatuksen, joka pätee varmasti kaikkialla maailmassa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.
Satasairaalan lääkärit viestittävät, että koronan uhka ei ole ohi, vaikka säät lämpenevät ja aurinko paistaa ulkona. Samaa korosti viime viikolla Sampsa Katajan puolueen kokoomuksen entinen puheenjohtaja, tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Niinistö painotti (siirryt toiseen palveluun) televisioidussa puheessaan, että taistelu hänen pirulaiseksi nimittämäänsä koronaa vastaan on vasta alkuvaiheessa. Presidentti kaipaa kansalta itsekuria, jotta tauti on mahdollista voittaa.
– Mutta aika parempaan koittaa. Jos me tämän mahdottoman, ja kun me tämän mahdottoman nujerramme, niin kannattaa muistaa, että sille joka mahdottoman voittaa, on kaikki mahdollista – kaikki se hyvä, mitä elämä tarjoaa, presidentti linjasi.