Vieläkö poikkeusoloja jatketaan, vaikka koronan epidemiahuippu meni jo? Oikeuskansleri: Kriisi ei ole ohi

Sen sijaan vakavan taloudellisen uhkan torjumiseksi ei poikkeusoloille löydy nyt perusteita, arvioi oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

poikkeusolot
Ihminen istuu metrossa
Onko poikkeusoloille yhä peruste, kun koronavirusepidemiasta kantautuu hyviä uutisia? Pandemian osalta peruste löytyy kyllä, mutta talouden osalta ei välttämättä, sanovat valtiosääntöasiantuntijat.Eleni Paspatis / Yle

Hallitus ja presidentti totesivat 16. maaliskuuta, että Suomessa on poikkeusolot. Viisi viikkoa kestänyt poikkeustila jatkuu, kunnes toisin päätetään.

Perusteita poikkeusoloille oli kaksi: koronan aiheuttama suuronnettomuuteen verrattavaa tartuntatautiuhka sekä väestön toimeentuloon ja talouselämän perusteisiin kohdistuva uhka. Tutustu määritelmiin valmiuslain pykälästä 3 (siirryt toiseen palveluun).

Nyt tilanne näyttää muuttuneen.

Epidemia on seisahtumassa (siirryt toiseen palveluun), sanoo THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä Helsingin Sanomissa ja arvioi Ylelle, että mikäli rajoitukset pysyvät entisellään, koronan epidemiahuippu on ohi ja tartuttavuusluvut laskevat.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila väläytti eilen, että joitain toimia voidaan höllentää.

Voitaisiinko poikkeusoloista lähiaikoina luopua, ja kuka sen päättää?

1) Ovatko poikkeusolot yhä päällä?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Poikkeusolot ovat edelleen voimassa, ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Poikkeusolojen päättyminen viedään valtioneuvoston yleisistuntoon päätettäväksi.

Poikkeustila täytyy todeta päättyneeksi, jos poikkeustilalle ei enää ole oikeudellisia perusteita.

2) Koronatilanne hellitti, löytyykö poikkeustilalle yhä peruste?

Oikeuskansleri Pöysti: Valtioneuvoston tulee arvioida tilannetta kokonaisuutena. Kriisi ei ole mitenkään vielä ohi.

Asiantuntijatahona toimivan THL:n mukaan epidemiahuippu on Uudellamaallakin ehkä kuitenkin vielä tulossa viime päivien myönteisestä kehityksestä huolimatta. Ulkomailta on myös esimerkkejä siitä, että rajoitustoimia helpotettaessa tartunnat lähtevät uudestaan leviämään.

Asia vaatii huolellista harkintaa, koska tässä tilanteessa poikkeustoimilla pyritään suojaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä eli oikeudellisesti kyse on erittäin painavien perusoikeuksien eli oikeuden elämään ja oikeuden terveyteen suojelemisesta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti
Kriisi ei ole epidemian kannalta mitenkään vielä ohi. Ulkomailta on myös esimerkkejä siitä, että rajoitustoimia helpotettaessa tartunnat lähtevät uudestaan leviämään, sanoo oikeuskansleri Tuomas Pöysti.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

3) Uhkaako talouselämää erityisen vakava tapahtuma?

Toista perustetta eli talouselämän turvaamista ei ole kertaakaan käytetty koronaan liittyvän poikkeustoimen perusteena.

Siinä väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuu erityisen vakava tapahtuma tai uhka (siirryt toiseen palveluun), jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat

Onko poikkeusoloille talouden näkökulmasta perusteita, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta?

Tämän kohdan käytössä otettiin 16. maaliskuuta paha varaslähtö.

Kritisoin tuolloin tilannetta, että poikkeuslaki mentiin julistamaan väestön toimeentuloon ja talouselämän perusteisiin kohdistuvan erityisen vakavan uhkan perusteella. Mitään sellaista perustetta ei ollut käsillä, joka olisi oikeuttanut tämän käyttöönottoon.

En ota kantaa, ovatko nämä perusteet voimassa nyt, mutta jos valtioneuvosto toteaa poikkeusolot joiltain osin päättyneiksi, toivottavasti tämä kohta selvitetään ensimmäisenä, ettei se ainakaan jää vain sinne roikkumaan.

Perustuslakivaliokunta on johdonmukaisesti sanonut, että kaikki toimivaltuudet joita valtioneuvosto on halunnut ottaa käyttöön, liittyvät kohtaan 5 eli pandemiaan – ei talouteen.

Koko viiteen viikkoon ei yhtäkään toimivaltuutta ole otettu käyttöön (talous)kohdan perusteella, ja se vain todistaa kuinka pahasta varaslähdöstä oli maaliskuussa kysymys.

Onko poikkeusoloille talouden näkökulmasta perusteita, oikeuskansleri Tuomas Pöysti:

Myös tämä peruste on sinänsä edelleen voimassa. Valtioneuvoston tulee toki arvioida myös sen voimassa pitämistä.

Erona on se, ettei tähän nojaten ole otettu käyttöön yhtään poikkeustoimivaltuutta, eikä eduskunta ole vielä siten myöskään arvioinut, onko sillä perusteella poikkeusolot käsillä.

Nyt kun pandemian hyvin laajat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulevat esille, asia on syytä arvioida uudelleen valmiuslain soveltamisen poikkeuksellisen korkean kynnyksen ja normaalisuusperiaatteen eli tavanomaisten keinojen ensisijaisuuden näkökulmasta.

Juuri tällä hetkellä ei näytä kyseisen perusteen mukaisille poikkeustoimille olevan välttämättömyysedellytysten ja normaalien toimivaltuuksien ensisijaisuuden näkökulmasta tarvetta.

Tästä johtuu, että poikkeustilakin täytyy todeta päättyneeksi jos poikkeustilalle ei enää ole oikeudellisia perusteita.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Poikkeusolojen julistamisessa otettiin maaliskuussa varaslähtö, kun sitä perusteltiin taloudellisella uhkalla, sanoo professori Tuomas Ojanen. Yle

4) Kuka valvoo, ettei poikkeustilaa jatketa vailla syytä?

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen: Ei ole kunnolla säädelty sitä, miten eduskunta nimenomaisesti valvoisi poikkeusolojen toteamista. Eli tässä kohtaa on jonkinlainen valuvika.

Eduskunta ja perustuslakivaliokunta ovat käsitelleet valmiuslain mukaisten asetusten käyttöönottoa ja soveltamista ja siten eduskunta on epäsuorasti ottanut kantaa, onko maassa poikkeusolot vai ei.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valtioneuvosto seuraa ja arvioi poikkeusolojen ylläpidon välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta yleisesti.

Näin tekee myös oikeuskansleri laillisuusvalvojana.

Valtiosääntö ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät, että poikkeustoimivaltuuksien ja perusoikeuspoikkeusten välttämättömyyttä on seurattava ja toimenpiteet on kumottava ja poikkeusvaltuuksien käyttö lopetettava, jos se ei enää ole tilanteen hallitsemiseksi välttämätöntä ja oikeasuhtaista.

Kyse on lainsäädäntötoimista, joissa ei välttämättä voida tehdä aivan päiväkohtaista arviota. Riippuu jossain määrin käytetyistä rajoitustoimista, voiko niiden kumoaminen tulla heti voimaan vai edellyttääkö se ennakkovalmistautumista.

5) Koronakriisi loppuu joskus. Kuka päättää poikkeusolot?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valtioneuvosto (eli maan hallitus) päättää poikkeusolojen päättymisestä.

Valmiuslaissa ei säädetä valtioneuvoston ja presidentin yhteistoiminnasta poikkeusolojen päättymisen toteamisessa. Valtioelimet toimivat kuitenkin yleisesti yhteistoiminnassa.

Eduskunta ei käsittele näitä asetusten kumoamispäätöksiä vaan ainoastaan toimivaltuuksien käyttöönotto- ja jatkamisasetukset sekä jälkivalvontana soveltamisasetukset.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen: Mitään muita pykäliä tästä ei ole kuin se, että asetukset on poikkeusolojen päättyessä kumottava.

Olisi symmetrian takia hyvä, että samat tahot jotka ovat ne todenneetkin, toteavat niiden päättymisen. Epäsuorasti meillä toimivalta on valtioneuvostolla sen jälkeen kun se on käsitellyt asiaa.

Nyt kun 16. maaliskuuta tehty päätös on voimassa toistaiseksi, olisi loogista että tehdään erillinen toteamispäätös siitä että ne ovat päättyneet.

6) Onko koronakriisi paljastanut valtiosäännöstä viilattavaa?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valmiuslaki näyttäisi edellyttävän monin paikoin täsmentämistä nyt saadun kokemuksen perusteella; joitakin sääntelyn aukkokohtia on myös havaittu pandemiatilanteessa.

Perustuslakivaliokunta on jo esittänyt merkittäviä näkökohtia ja lisäksi sen, että valmiuslain tarkistamista ei pidä tehdä poikkeusoloissa vaan huolellisella harkinnalla.

Pandemian hallinnassa paljastuneita puutteita on mahdollista korjata ainakin osittain myös tartuntatautilain sekä muun lainsäädännön tarkistuksilla.

Pääsääntöisesti pandemian kaltaiset tilanteet pitäisi pystyä jatkossa hallitsemaan muilla kuin valmiuslain mukaisilla poikkeusvaltuuksilla.