Suomen kannattaa ostaa koronarokote, vaikka se maksaisi tuhat euroa per piikki: Rokote on lääkefirmojen kultakaivos, mutta ahneudesta rangaistaan

On "vähintään mahdollista", että valmis rokote kehitetään Suomessa, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

talous
Ihmisiä työskentelemässä laboratoriossa.
Brasiliassa julkisen terveydenhuollon keskuslaboratorio on siirtynyt tekemään koronatestejä ympärin vuorokauden. Brasilian tavoin myös Suomessa rokotetestauksiin ollaan pääsemässä kesään mennessä. Joédson Alves / EPA

Maailman lääketeollisuuden jättiläiset ovat asettuneet uuden sprinttikisan lähtötelineisiin. Jokainen lääkealalla toimiva tietää, että koronavirus on kultakaivos, jonka tavoittelematta jättäminen olisi järjetöntä.

Pelkästään Yhdysvalloissa on käynnissä 795 koronavirukseen liittyvää tutkimusta, kuten maan terveysviranomaisten rekisteri (siirryt toiseen palveluun) kertoo. Muutama viikko sitten niitä oli noin 150. Maailman terveysjärjestö WHO:n listalla (siirryt toiseen palveluun) on nyt lähes sata hanketta pelkästään koronarokotteen kehittämiseksi. Kuusi niistä on edennyt jo pitkälle, kliiniseen tutkimusvaiheeseen.

Koronapandemia on inhimillisesti valtava ja globaali taakka, joka uhkaa ihmisiä tasapuolisesti esimerkiksi tulotasosta riippumatta.

Taistelu uutta sairautta vastaan käy kalliiksi myös euroina mitattuna. Pelkästään pienessä Suomessa hallituksen koronatukipaketin arvo on tähän mennessä 15 miljardia euroa. Jos koronavirusriesa saataisiin kuriin lääkkeellä tai rokotteella, siitä kannattaisi maksaa - aika paljon.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki tekee päässälaskun: Tukipaketin 15 miljardia euroa jaettuna viidellä miljoonalla asukkaalla tarkoittaa 3 000 euroa per nuppi. Se on rokotteen vaihtoehtoiskustannus eli säästö, joka rokotteen avulla voitaisiin saada.

Paulus Torkki
Paulus TorkkiHelena Hiltunen / Helsingin yliopisto

– Jos rokotteen hinta olisi vaikka tuhat euroa ja sillä saataisiin tartuntoja estettyä, se olisi taloudellisesti kannattavaa, hän suomentaa.

Eipä ihme, jos lääkeala on herännyt ennen näkemättömiin ponnisteluihin. Mutta voisiko rokotteen hinta todella nousta tuollaiselle tasolle?

– Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet selittää rokotteiden hinnanmääräytymisen yksinkertaista peruskaavaa.

Nyt koronarokotteelle on kysyntää kaikkialla maailmassa, teoriassa seitsemän miljardin maailman asukkaan verran.

Lääkejättiä hillitsee toinen lääkejätti ja jättiasiakkaat

Äärimmäisen kovasta kysynnästä huolimatta Torkki uskoo, että rokotteen hinta ei tule nousemaan niin korkeaksi kuin teoriassa olisi mahdollista.

Siitä pitää huolta kaksi voimaa: Ensinnäkin se, että mikään lääkefirma ei häärää koronakultakaivoksella yksin, ainakaan kauan.

Ja toisekseen se, että lääkejättien asiakkaat ovat suuria - kansallisia terveydenhoitojärjestelmiä. Niillä on painostusvoimaa.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriössä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (siirryt toiseen palveluun) huolehtii lääkkeiden hintasääntelystä. Seitsemänjäseninen hintalautakunta määrittelee korvattavien lääkkeiden hinnat. Se selvittää apteekkeihin myyntiin tulevien lääkkeiden hinnat tuote tuotteelta.

Muissa maissa on vastaavia toimielimiä, jotka vetävät Torkin mukaan Suomeakin tiukempaa linjaa. Lääkkeen hinta määräytyy sen mukaan, paljonko se tuo elinvuosia potilaalle.

Tutkija Tomas Strandin laboratoriossa.
Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella kaikki muu laboratoriotyö on pysähdyksissä, jotta on paremmin resursseja tutkia koronavirustaKalevi Rytkölä / Yle

Lääkevalmistajan liika ahneus voi käydä kalliiksi. Voitot saattavat jäädä kertaluontoiseksi, jos onnistuu pilaamaan maineensa suurten asiakkaidensa silmissä.

– Jos hinnoitteluun tulee ylilyöntejä, aletaan kansallisesti kehitellä rajoitusmekanismeja seuraavan kriisin varalta, Torkki sanoo.

Tämän lisäksi lääkeyhtiöiden hinnoista ovat tinkimässä sairaanhoitopiirit. Suomessa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahden mukaan joissakin lääkkeissä alennukset saattavat olla jopa 80 prosenttia. Sen vuoksi esimerkiksi lääkkeiden hintatilastot ovat usein hänen mukaansa harhaanjohtavia.

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.
Lääketeollisuus tinkii bruttohinnoistaan jopa kymmeniä prosentteja myydessään tuotteitaan esimerkiksi sairaanhoitopiireille, sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.Anna Dammert

Liikaa ahneutta rajoittaa toinenkin tekijä. Koronan nujertavaa lääkettä tai rokotetta on nyt kehittämässä alan kaikki tutkimuslaitokset ja yritykset kautta maailman.

Sikainfluenssarokote: 7 euroa

Kilpailu on kovaa. Ensimmäisenä maaliin pääsevä saa epäilemättä jättipotin. Mutta sen voi myös menettää nopeasti. Ylihintainen tuote vaihdetaan oitis edullisempaan vaihtoehtoon jos ja kun sellainen markinnoille tulee ennen pitkää.

Juuri näistä syistä Torkki ei olekaan erityisen huolestunut siitä, että historiallinen epidemia pakottaisi ihmiset turvautumaan historiallisen kalliiseen lääkkeeseen.

Mika Rämet
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet johtaa koronarokotetutkimusta. Hänen mukaansa Suomessa on alan kirkkainta osaamista ja oman rokotteen saaminen myyntiin on "vähintään mahdollista".Tampereen yliopisto

Tästäkin huolimatta, rokote voi tuottaa historiallisen suuret voitot lääkeyhtiölle, joka saa tuotteensa ensimmäisenä myyntiin.

Koronanveroista esimerkkiä on vaikea löytää, mutta hiukan vastaava tapaus löytyy kymmenen vuoden takaa. Sikainfluenssa (siirryt toiseen palveluun) pandemia tai virallisemmin A(H1N1)v 2009 -virus vei pelkästään Suomessa lähes 1 600 ihmistä sairaalahoitoon. Tehohoitoon joutuneista kolmannes eli 44 ihmistä kuoli.

Viheliäiseen keuhkosairauteen kehitettiin nopeasti rokote. Tällä kertaa GlaxoSmithKline (GSK) ehti ensimmäisenä maaliin.

Pandemrix sai myyntiluvan kiireisellä aikataululla. Suomeen rokotetta ostettiin 5,28 miljoonaa annosta 37 miljoonalla eurolla. Yhden rokoteannoksen hinnaksi tuli siis seitsemän euroa. Hinta ei siis noussut satoihin tai tuhansiin euroihin, vaikka kysyntä äärimmäisen kovaa.

Halvasta myyntihinnasta huolimatta, Pandemrix oli GSK:lle kultakaivos. (siirryt toiseen palveluun) Jo epidemian alussa, vuonna 2009 rokotetta oli myyty 440 miljoonaa kappaletta yli 30 maahan. GSK teki yhdellä tuotteella yli kolmen miljardin euron myynnin, runsaan kymmenesosan koko liikevaihdosta.

Tosin pian kävi ilmi, että kiireellä kehitetty ja markkinoille tuotu lääke aiheutti vakavana sivuvaikutuksenaan narkolepsiaa yli kahdelle sadalle, enimmäkseen nuorelle suomalaiselle.

Nytkin, koronakriisin luomissa paineissa lääkekehittäjien ja valvovien viranomaisten vaakakupeissa ovat kiire ja turvallisuuden varmistaminen.

Siksi ei kannata liikaa innostua, vaikka useat valmistajat (siirryt toiseen palveluun) kertovat nopeasta etenemisestään kehitystyössään. Pääseminen ensimmäiseen testivaiheeseen ensimmäisenä ei välttämättä tarkoita, että valmis tuote saataisiin maaliin ensimmäisenä.

Rokote voi löytyä myös Suomesta

Yleensä lääke- ja erityisesti rokotebisneksessä miljardien voitot kerätään pienistä puroista.

Kilpailu on kovaa, mutta sitä ei ole pyhitetty vain kansainvälisille lääkejäteille.

Suomessa on käynnissä kaksi koronarokotteen kehittämishanketta. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus tekee kehitystyötä Mika Rämentin johdolla. Itä-Suomen yliopistossa on kehitteillä toinen rokotehanke akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan ryhmässä.

Varsinkin alkuvaiheen rokotetutkimuksessa ei tarvita isoa rahaa. Ylä-Herttualan mukaan Suomen Akatemian rahoituksella on pärjätty. Tutkimuksen alkuvaiheissa budjetit liikkuvat vasta kymmenissä ja sadoissa tuhansissa euroissa.

Rämetin mukaan on vähintään mahdollista, että valmis rokote syntyisi Suomessa.

– Jos näin ei ajattelisi, eihän tutkimusta kannattaisi tehdä, hän kiteyttää.

Rämetin mukaan Suomessa on vahvat näytöt siitä, että täällä "osataan tehdä viruksen kaltaisia partikkeleita".

– Seppo Ylä-Herttuala, Kari Alitalo, Kalle Saksala - kyllä siellä on harteita aika kovasti. He ovat kansainvälisesti kirkaimmat osaajat, Rämet hehkuttaa.

PRC-laiteella monistetaan dna:ta.
Suomella on täydet mahdollisuudet kehittää oma koronarokete. Koronaviruksesta parantuneiden soluja DNA:n monistuskoneessa Helsingin yliopiston kampuksella Meilahdessa.Kalevi Rytkölä / Yle

Ylen Ykkösaamussa Yli-Herttuala kertoi, että geenisiirtoon perustuva rokote on virukseen perustuvaa rokotetta edullisempi tuottaa. Hänen mukaansa rokotteella on jo tehty eläinkokeita ja kokeellinen versio olisi valmis syksyllä.

Yli-Herttualan mukaan "suomalaiset voivat tehdä ainakin oman maan tarpeisiin rokotteen".

Kenelle rokotetta riittää?

Onnistuneesti myyntiin saatavan rokotteen kysyntä on valtava ja globaali. On todennäköistä, että valmiin tuotteen saamisesta omaan käyttöön joudutaan kilpailemaan ainakin aluksi. Rokotteen tuotantotapa vaikuttaa miten nopeasti se saadaan jakeluun, mutta Rokotekeskuksen Rämetin mukaan pelkkä odottaminen ei olisi viisasta.

– Kansallinen asemoituminen on nyt tärkeää. Olisi tyhmää, jos emme itse tekisi mitään. Kansallinen varautuminen on tärkeää ja huolehtiminen siitä, että riski olisi hajautettu.

Rämet pitää arvokkaana, että ratkaisun hakeminen pandemiaan ei ole jäänyt liian harvoihin käsiin. Pitkällekin ehtineet kehityshankkeet voivat aina kaatua testaamisen useissa vaiheissa.

Vaikka Rämet johtaa yhtä tutkimushanketta, hän ei pane pahakseen, että joku muu saisi aikaisemmin valmiiksi tuotteen pelastamaan ihmiskuntaa.

– Toivottavasti me emme ole nopeimpia, Rämet sanoo.

Lue myös:

Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi

Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta

Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon