1. yle.fi
  2. Uutiset

Terveysteknologian vienti kasvaa edelleen isojen yhtiöiden varassa – epidemia nostanut esiin lupaavia kasvuyrityksiä

Muutama suuri terveysteknologiayritys vastaa suurimmasta osasta alan teollisuutta Suomessa.

terveysteknologia
Koronavirustesti.
Koronaviruksen testaus on tehty verinäytteestä. Kuvituskuva.AOP

Koronapandemia on iskenyt lujaa talouteen ja lamaannuttanut tuotantoa eri teollisuuden aloilla. Kun apua viruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin etsitään, niin terveysteknologialta odotetaan siihen ratkaisuja.

Viruksen analysointia ja etähoitoa kehittäville pienille yhtiöille (siirryt toiseen palveluun) nykytilanne on avannut mahdollisuuksia, vaikka markkinoille tulo ja rahoituksen saaminen ovat edelleen usein yhtä vaikeaa.

Tehohoidon laitteilla on pandemian aikaan kova kysyntä. Diagnostiikka on toinen osa-alue, jossa näkyy koronan aiheuttama kysyntäpiikki.

Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassisen mukaan alalta löytyy lupaavia yrityksiä, jotka ovat jo siirtyneet pienestä keskikastiin viime vuosina.

– Jäsenkuntaan mahtuu myös yrityksiä, joilla on meneillään kysyntäpiikki, koska koronaepidemia on synnyttänyt tarpeen saada ratkaisuja uusiin sairaaloihin ja päivitettyihin hoitotiloihin. Kysynnän kasvu näkyy myös diagnostiikan osalta, Hassinen kertoi Terveysteknologian tiedotteessa huhtikuun alussa.

Elintoimintoja mittaavan diagnostiikan (laitteet ja reagenssit) vienti kasvoi viime vuonna 10 prosenttia ja oli yhteensä 656 miljoonaa euroa.

Terveysteknologian tuotekauppa 1996⎼2019 -grafiikka
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hassinen listasi Yle Uutisille esimerkkejä kasvuyrityksistä. Terveysteknologian monipuolisuus näkyy siinä, että yritykset tekevät hyvin erilaisia tuotteita.

Lojer-konserni valmistaa sairaala- ja hoitokalusteita pääasiassa vientiin, Evondos lääkeannostelurobotteja, Modulight (siirryt toiseen palveluun) suunnittelee ja valmistaa lasereita ja optisia laitteita, Medanta työ- ja suojavaatteita. Medixine (siirryt toiseen palveluun) taas tarjoaa etälääketieteellisiä tuotteita ja palveluita, joiden kysyntä on nyt kasvussa.

Koronapandemian vaikutuksia

Koronaepidemia on nostanut suomalaisyhtiöistä esiin muun muassa Mobidiagin (siirryt toiseen palveluun) nopean vasta-ainetestin sekä infektiodiagnostiikan laitevalmistaja ArcDian kehittämän covid-19-testi (siirryt toiseen palveluun)n, joka on saamassa CE-merkinnän lähiviikkoina.

ArcDian toimitusjohtaja Vesa Kemppainen ihmettelee, ettei julkinen terveydenhuolto ole ollut kiinnostunut suoraan virusosoitukseen perustuvasta automaattisesta pikatestistä. Siinä nenänielusta otetun näytteen tiedot saadaan nopeasti.

– Yhden analysaattorin kapasiteetti on 300 testiä vuorokaudessa. Testitulokset virtaavat jo nyt suoraan THL:lle karttakuvana ja graafeina. Meillä on yksityisillä terveysasemilla jo nyt kapasiteettia testata 15.000 näytettä vuorokaudessa, siellä missä ihmiset liikkuvat, Kemppainen kertoo.

Pikatesti tunnistaa nyt yhdentoista tavallisen hengitystieinfektion aiheuttajan lisäksi myös covid-19-viruksen. Toimitusjohtaja Vesa Kemppaisen mukaan tällä testauksella Suomi voitaisiin avata sairaala, virasto ja kaupunki kerrallaan hallitusti dataan pohjautuen. Katso video testistä (siirryt toiseen palveluun).

Viennistä suuri osa valvonta- ja kuvantamislaitteita

Vuonna 2019 terveydenhuollon laitteiden, kuten potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden vientikasvoi yli viisi prosenttia 1,7 miljardiin euroon, mikä on 70,0 prosenttia terveysteknologian kokonaisviennistä.

Röntgen- ja muiden kuvantamislaitteiden kokonaisvienti oli 362 miljoonaa euroa. Hammashoidon röntgenlaitteiden vienti kasvoi 8,2 prosenttia ja oli 238 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 kuvantamislaitteiden viennistä 66 prosenttia oli hammashoidon kuvantamislaitteita, millä alueilla Suomi on johtavia valmistusmaita maailmassa. Tämä perustuu jo 1950-luvulta saakka kehitettyyn ortopantomografiaan.

Aalto-yliopiston terveysteknologian emeritusprofessori Raimo Sepponen muistuttaakin alan vaativan pitkäjänteistä kehittämistä, jos tähdätään maailmanmarkkinoille. Suomalaisomistuksessa oleva Planmeca Oy (siirryt toiseen palveluun) on yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan ympäri maailmaa.

Sen tuotevalikoimaan kuuluvat hammashoitokoneiden ohella kuvantamislaitteet ja niitä tukevat ohjelmistoratkaisut. Planmeca Groupin liikevaihto oli vuonna 2018 746 miljoonaa euroa, ja se työllisti maailmanlaajuisesti lähes 2 800 henkilöä.

Onnistuneet ostetaan ulkomaille

Useimmiten suomalaisille terveysteknologiayrityksille käy kehitysvaiheissaan niin, että alun vaikean startup-vaiheen jälkeen ne alkavat kiinnostaa myös isompia sijoittajia.

Emeritusprofessori Raimo Sepposen mukaan sopivaan 10-100 miljoonan euron myyntivolyymiin päässyt yhtiö on osoittanut toimintakelpoisuutensa.

– Silloin on koeponnistettu hankalin vaihe ja tehty tuote, jolla on kysyntää ja asiakkaita, Sepponen arvioi.

Tällöin lisäpanostus antaa yhtiölle ja sen kehittämälle tuotteelle vauhtia kasvaa suuremmaksi. Usein tällainen rahoitus tulee muualta kuin Suomesta.

Esimerkkinä tästä voidaan pitää esimerkiksi kuvantamislaitteita ja hengityskoneita valmistavaa GE Healthcare Finland -yhtiötä, joka nyt on kansainvälisen konsernin osa.

Mobiilitekniikka ja insinööritiedettä

Terveysteknologian kehitysyhtiöt keskittyvät Suomessa yliopistojen ja yliopistosairaaloiden lähettyville. Oulussa työelämäprosessori Maritta Perälä-Heape johtaa Centre for Health and Technology (siirryt toiseen palveluun) -keskusta, joka koordinoi OuluHealth-ekosysteemin tutkimus-kehitys- ja innovaatiotoimintaa Oulun yliopiston, yritysten ja terveydenhuollon yhteistyönä.

Oululaisista terveysteknologiayrityksistä Perälä-Heape mainitsee esimerkkeinä Cerenionin (siirryt toiseen palveluun) ja Peili Visionin (siirryt toiseen palveluun), jotka molemmat ovat vastikään saaneet merkittävän rahoituksen. Molemmat edustavat tulevaisuudenteknologiaa: Cerenion ratkaisu tehohoitopotilaiden aivotoiminnan tarkkailussa ja PeiliVisionin virtuaalitodellisuuden mahdollisuus parantaa kuntoutusta erilaisessa kuntoutuksessa.

Oma lukunsa on Oura-älysormuksia valmistava Oura Health (siirryt toiseen palveluun)-yhtiö, jonka unta ja palautumista mittaava sormus on noussut hitiksi maailmalla.

Oura Healthin sovelluksen valmius-näkymä  (readiness) miehen kädessä olevan älypuhelimen näytöllä.
Tällä valmiuslukemalla kannattaa ottaa vähän rennommin. Oura on mitannut pienen kuumeenpoikasen.YLE / Thomas Hagström

Perälä-Heapen mukaan on ollut erityisen ilahduttavaa seurata myös oululaisten yritysten tuotteiden soveltuvuus ja nopea reaktiokyky koronaepidemian aikaiseen tarpeeseen. Näistä esimerkkeinä 9Solutions, Nukute, Oura Health, Medanets, Monidor, iStock ja Screentec.

Maritta Perälä-Heapella on pitkä tausta terveys- ja hyvinvointialan kehittäjänä. Hän uskoo, että digitaalisen tiedon hyötykäyttöön ja analytiikkaan liittyvät innovaatiot tulevat näkymään vahvasti myös suomalaisen terveysteknologian kehityksessä.

Mistä kasvua terveysteknologiaan?

Suomessa on rakennettu kolmen ministeriön yhteistyönä terveysalan kasvustrategiaa (siirryt toiseen palveluun) jo vuodesta 2014 alkaen.

Työelämäprofessori Maritta Perälä-Heape pitää kansallisen testaus- ja pilotointialustan rakentamista startegian merkittävimpänä saavutuksena. Siinä sairaalat ja kaupungit ovat avanneet kehittämistarpeitaan ja haasteitaan alan yrityksille ja rakentaneet fyysisiä tiloja testausta ja pilotointia varten.

Näin yritykset voivat hankkia referenssejä tuotteistaan mennessään maailmalle. Kansainvälisen markkinan osaamista Ouluun on kertynyt myös terveysteknologian pariin siirtyneiltä entisiltä nokialaisilta.

Aalto-yliopiston emeritusprofessori Raimo Sepponen sanoo, että paljon hukattiin teknillisten korkeakoulujen muuttuessa tiedeyliopistojen kaltaisksi. Nyt saavutuksia mitataan Sepposen mukaan akateemisilla mittareilla kuten esimerkiksi julkaisuiden määrällä.

Teknillisen tutkimuksen lähtökohtana on ongelma tai tarve, johon tutkimuksella tuotetaan ratkaisu. Perustutkimuksen tavoitteena on uuden tiedon tuotto. Tätä uutta tietoa käytetään luotaessa uusia ratkaisuja, joiden pohjalta synnytetään uusia innovaatioita.

Tutkimusta vai ratkaisuja?

Isojen Euroopan Unionin laajuisten tutkimuskonsortioiden hyödyt jäävät Raimo Sepposen mukaan vähäisiksi, kun päätavoite on saada rahoitus tutkimukselle. Tätä varten muodostetaan konsortioita ja hankkeita, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat hakujulistusta.

– Pitäisi myöntää se, että ratkaisukeskeinen tekninen korkeakoulujärjestelmä täytyy saada toimimaan, koska pelkkä uuden tiedon ja julkaisujen tuottaminen ei tuota ratkaisuja, Raimo Sepponen miettii.

Hänen mukaansa osaamista Suomessa on edelleen riittävästi luoda uusia terveysteknologian innovaatioita, vaikka ajoittain mennään joidenkin suuntausten mukana.

– Yhteen aikaan se oli robotiikka, juostiin sen perässä. Sitten tuli tekoäly. Silloin, kun Nokia oli voimissaan, niin joka jutussa piti olla mobiili. Me juoksemme näiden avainsanojen perässä, Sepponen kritisoi.

Hampaiden, suun ja kasvojen alueen hoitoon keskittyvä tekniikka on kapeahko mutta kasvava ala, jolla ei ole maailmalla isoja jättiyrityksiä kilpailemassa. Sepposen mukaan myös ihmisten elintapoihin ja hyvään elämänlaatuun tähtäävien sovellusten kehittely voisi antaa uusia mahdollisuuksia.

Se kuitenkin vaatisi todelliseen tuotteeseen tähtääviä hankkeita, joihin liittyy tutkimus, ei pelkkiä tutkimushankkeita, emeritusprofessori Raimo Sepponen arvioi.

Valitettavasti yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa vähentynyt.

Vaikka yliopistojen tulosmittarit eivät siihen kannusta, tutkijoiden kiinnostus ideoidensa kaupallistamiseen on kasvanut. Tätä tukemaan on vuonna 2017 käynnistetty SPARK Finland-ohjelma, joka on osa kansainvälistä SPARK-verkostoa.

Ohjelmassa on nyt mukana yli 30 tutkijoiden liiketoimintaan tähtäävää hanketta. Toistakymmentä hanketta on jo siirtynyt liiketoiminnan käynnistämiseen ja uusia toiminnassa olevia yrityksiä on jo viisi kappaletta. Ohjelma tarjoaa hankkeille mentorointia ja järjestää kontakteja rahoittajiin maailmanlaajuisesti.

SPARK ohjelma on lähtöisin Stanfordin yliopistosta, jossa se on toiminut jo vuodesta 2006 lähtien. Uusien innovaatioiden luominen ja syntyneen liiketoiminnan säilyminen kasvavana osana Suomen vientiteollisuutta on haaste, johon uuden kasvustrategian on Raimo Sepposen mukaan vastattava.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Lue seuraavaksi