Miksi yrittäjä ei turvaa selustaansa? – Yrittäjien puheenjohtaja: "Vaikka sukanvarressa olisi mitä, tähän ei olisi voinut varautua"

Yrittäjien luottamus YEL-vakuutusjärjestelmään on matala ja yrittäjien työttömyyskassaan kuuluu vain osa yrittäjistä. Maaliskuussa jäsenmäärän kasvuun tuli piikki.

yrittäjyys
Wasa Expressin ravintola
Hotelli-, ravintola- ja matkailuala ovat kärsineet koronasta ehkä kaikkein eniten. Jarkko Heikkinen / Yle

Mustasaarelainen yrittäjäneuvos Lars Gästgivars on nähnyt monta vaihetta yrittäjäuransa varrella. 1990-luvun laman, vuonna 2008 alkaneen taantuman ja nyt maailmanlaajuisen koronakriisin. Rajoitukset tuntuvat, sillä perhe omistaa ravintoloita ja hotelleja, mutta akuuttia hätää ei ole.

Gästgivars on yrittäjä, joka 1990-luvun laman jälkimainingeissa perusti yhdessä viiden muun yrittäjän kanssa Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT).

Siitä on nyt tasan 25 vuotta.

– Silloin yrittäjiltä meni yritykset ja kotitalot, tuli avioerot ja alkoholismi, eikä ollut minkäännäköistä turvaa. Istuin silloin hotelli- ja ravintolayrittäjien hallituksessa ja lähdettiin tutkimaan asiaa, että millä konstilla saadaan työttömyyskassa myös yrittäjille, kertoo Gästgivars.

Gästgivars toimi pitkään SYT:n puheenjohtajanakin. Hän väistyi tehtävästä, kun hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2011.

Koronaviruksen tuoma kriisi on herättänyt taas pohtimaan, miten yrittäjä voisi paremmin turvata selustansa. Turhan moni elää kädestä suuhun.

Lars-Erik Gästgivars (r.)
Mustasaarelainen Lars Gästgivars oli perustamassa Suomen Yrittäjäin työttömyyskassaa. Jarkko Heikkinen / Yle

Luottamus tukijärjestelmiin matala

Tuore Suomen Yrittäjien teettämä yrittäjäkysely (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että yrittäjät eivät luota sosiaaliturvajärjestelmiin.

Yrittäjät alivakuuttavat itsensä. Kyselyn mukaan vain kolmannes yrittäjistä luottaa YEL-järjestelmään eli yrittäjän eläkevakuutusjärjestelmään.

Yrittäjistä runsaat 200 000 on YEL-vakuutettuja. Osa yrittäjistä on siis järjestelmän ulkopuolella, sillä Suomen Yrittäjien mukaan on maassamme vajaat 300 000 yrittäjää (luvussa eivät ole mukana maa-, metsä- ja kalatalousalan yrittäjät).

Noin 30 000 yrittäjää kuuluu Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan.

– Ihminen on sellainen, että kun kaikki on hyvin, se ei ajattele, että mitään sattuu. Ja me yrittäjät olemme tottuneet pärjäämään itse, Gästgivars pohtii.

Gästgivarsin mukaan työttömyyskassan perustaminen ei ollut yksinkertaista. Hän kertoo, että monet yrittäjät epäröivät, sopivatko moinen kassa ja yrittäjyys edes yhteen. Siksi Gästgivars pitää 30 000 jäsenen määrää hyvänä.

– Siinä oli kova työ, mutta se saatiin toimimaan. Tänä päivänä taas huomataan, että sitä tarvitaan, sanoo Gästgivars.

Yrittäjyyden olemus, kassaan liittymispiikki

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja, seinäjokelainen Jyrki Mäkynen miettii myös yrittäjien matalaa intoa tukeutua järjestelmiin.

– Uskon, että suurin syy löytyy yrittäjän luonteesta. Usko omaan tekemiseen ja siihen, että selviän itse sekä olen oman itseni herra, on yrittäjyyden syvin olemus, pohtii Mäkynen.

Usko omaan tekemiseen ja siihen, että selviän itse sekä olen oman itseni herra, on yrittäjyyden syvin olemus.

Jyrki Mäkynen

Mäkynen sanoo, että työttömyyskassan jäsenmäärä on ollut kasvava. Hän uskoo sen johtuvan yksinyrittäjien määrän kasvusta.

– Kun liiketoiminta on kiinni omasta työpanoksesta ja jos siihen tulee hämminkiä, on helpommin tarve tuelle. Jos on laajempaa liiketoimintaa, puskuria on voinut rakentua yrityksen sisälle. Näin yksinyrittäjän riskien hallinta on kassan kautta loogisestikin ajateltuna järkevää.

Nyt kassasta kerrotaan, että maaliskuussa tuli liittymispiikki. Noin 700 uutta yrittäjää liittyi työttömyyskassan jäseneksi. Se on tuplasti enemmän kuin normaalikuukausina.

– Yrittäjä ajattelee olevansa oman onnensa seppä ja että toiminta on itsestä kiinni. Nyt korona on osoittanut, ettei se aina niin olekaan, ei se aina itsestä johdukaan, toteaa SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Jyrki mäkynen
Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen toivoo yleistukea yrityksille. Pasi Takkunen / Yle

Yleistuki ja yhteiskunnan hallittu avaaminen

Tällä hetkellä hyvin monella yrittäjillä on vaikea, jopa täysin katastrofaalinen tilanne – alasta riippumatta.

Jos työt ovat loppuneet kokonaan, yrittäjäkin voi väliaikaisesti saada Kelan myöntämää työmarkkinatukea. Yksinyrittäjät voivat hakea kertatukea kunnasta.

Tukia myönnetään eri kokoisille yrityksille eri paikoista. Business Finlandin jakamat kehittämistuet ovat herättäneet viime päivinä keskustelun siitä, ovatko tuet menneet ihan oikeaan paikkaan.

– Haluan ainakin vielä uskoa, että valtaosa avustuksia hakeneista – on sitten kyse kehittämishankkeista tai ei – ovat liikkeellä vilpittömästi ja vastuullisesti, aidon avun tarpeessa ja rakentavat tällä rahalla kykyä paremmin selviytyä haastavasta tilanteesta, toteaa Mäkynen syntyneestä tilanteesta.

Yrittäjät ajaa yleistukea yrityksille.

– Kannustan edelleenkin päättäjiä miettimään, olisiko Yrittäjien ehdottama yksinkertainen sosiaaliturva- ja eläkemaksujen ottaminen valtion piikkiin tietyin edellytyksin toimivin tukimuoto, pohtii Mäkynen.

On pelättävissä, että tilanteen pitkittyessä yrityksiä alkaa kaatua.

– Nyt pitäisi ruveta miettimään, millä tavalla yhteiskuntaa voidaan hallitusti lähteä avaamaan – muistaen viruksen vaarallisuus.

Tästä voit lukea, millaista tukea yrittäjille on tarjolla: Tässä konkreettiset ohjeet sinulle yrittäjä: Mihin otan yhteyttä? Kuinka paljon voin saada tukea?

Suora tuki, arvonlisävero ja yhteistyö

Ylen pikakyselyn mukaan eri alojen yrittäjien toiveet vaihtelevat alan mukaan:

“Suora rahallinen tuki vuokrien ja kulujen maksuun. Tärkeintä olisi selvitä kuukausi kerrallaan kuluista, kunnes taas normalisoituu”, toivoo eräs kaupan alan pienyrittäjä.

"Meidän ala tarvitsisi kipeästi apua veroalen muodossa. Esimerkiksi jo maksetut alv:t takaisin, niin niillä vuokria ja muita kuluja maksuun", toteaa kauneusalan yrittäjä.

"Kaivataan yhteistyötä, ei pelkästään tukia. Esim. meidän yrityksellä on resursseja auttaa tilanteessa julkista puolta. Yrittäjille pitäisi jättää yrittäjien työt - ei haalia vapaaehtoisia tekemään ilmaiseksi. Terve yritys pärjää tällaiset kolhut, kun yrityksen kassassa on puskuria," kommentoi puolestaan hoiva-alan yrittäjä.

"Vaikka sukanvarressa olisi mitä..."

Olisiko yrittäjä voinut varautua paremmin? Vakuutuksia, puskuria ja säästöjä sukanvarressa? Voimmeko oppia jotain tulevaisuuden varalle?

Mäkynen huokaa ja sanoo, että ei tähän kriisiin olisi pystytty mitenkään varautumaan.

– Kun kymmenellä prosentilla on liikevaihto pysähtynyt täydellisesti ja kolmanneksella vähentynyt viisikymmentä prosenttia, niin vaikka sukanvarressa olisi mitä, tähän ei olisi voinut varautua, sanoo Mäkynen.

Mäkynen kertoo, että viimeisimmän yrittäjäkyselyn mukaan noin 10 prosenttia yrityksistä on tällä hetkellä vakavassa kriisissä, 20 prosenttia on maksuvaikeuksissa ja noin 30 prosenttia olettaa ajautuvansa vakaviin vaikeuksiin.

– Mitä voidaan oppia, on se, että yrityksissä löytyisi joustavuutta ottaa vastaan totaalisia shokkeja ja pyrkiä muuttamaan toiminta kestämään sen.

Lue seuraavaksi:

Konkurssien määrä kasvoi alkuvuonna – pandemian vaikutus näkyy vasta myöhemmin

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus