Poikkeustilanne mullistaa meneillään olevia Xamkin tutkimushankkeita ja synnyttää uusia kysymyksiä tutkijoille

Koronakriisi vaikuttaa Xamkissa tutkimukseen ja opinnäytetöihin, koska niin tutkittavien kuin tutkijoiden arki on mennyt uusiin uomiin.

tutkimus
Sormet kirjoittavat näppäimistöllä.
Koronakriisin tuomat muutokset arkeen vaikuttavat myös tutkimustyöhön.Niko Mannonen / Yle

Moni meneillään oleva tutkimus- ja kehittämishanke mullistuu poikkeustilanteen takia. Tutkijoiden ja tutkittavien arki on muuttunut, ja se saa ja sen joissain tapauksissa jopa pitää näkyä myös ennen pandemia-aikaa käynnistetyissä tutkimuksissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa ainakin hoitotyöhön keskittyvissä opinnäytetöissä koronakriisi nousee esiin tulevana syksynä. Myös erilaisten digitaalisten sote-palveluiden kehittäminen on näillä näkymin saamassa uutta pontta. Merenkulun tutkimuksessa koronakriisi saattaa puolestaan nostaa esiin uudenlaisten globaalien uhkien tarkastelua.

Xamkissa nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa koronakriisi on muuttanut esimerkiksi tutkimuksen toteuttamistapoja. Esimerkiksi Digillä duuniin -kehittämishankkeessa mukana olevia nuoria ei ole voitu tavata kasvotusten, joten nuoret tavoitetaan kevään aikana verkon välityksellä.

– Emme pystyneet järjestämään työpajoja fyysisesti poikkeustilan takia, joten yhdistimme maakuntaliiton ja kuntien kanssa voimamme ja aloitimme Etelä-Savon nuorisotyöntekijöiden kanssa Discord-palvelimen nuorille, kertoo TKI-asiantuntija Essi Helin Juveniasta Xamkista.

Alkuperäisen tutkimuksen työpajat järjestetään kevään mittaan Discordissa.

– Meillä on siellä unelmia ja mokaamista käsittelevä keskustelusarja, jota vetää Mikkelin poikateatterin ohjaaja Joonas Veijanen. Tämä on näkyvin muutos, jonka koronatilanne on meillä aiheuttanut, kertoo Helin.

Helin sanoo, että poikkeustilanteen ansiosta saadaan kokemuksia nuorisotyön tekemisestä verkossa tavalla, jota ei osattu etukäteen aavistaa. Myös TKI-asiantuntija Sari Tuuva-Hongisto Juveniasta uskoo, että moni nyt aloitettu käytäntö jää elämään.

– Tällä hetkellähän kaikki nuorisotyö tehdään verkossa, mikä on aika suuri muutos. Ennen korona-aikaa tekemässämme kyselyssä asiantuntijat suhtautuivat hyvinkin kriittisesti siihen, että se voisi onnistua. Ajateltiin, ettei se olisi mahdollista vielä edes vuonna 2030, kertoo Tuuva-Hongisto.

Tutkijat miettivät, miten aito kohtaaminen verkossa on

Vaikka verkko on nuorille luonteva paikka kohdata muita, poikkeustilanne on korostanut myös kasvokkain tapaamisen tärkeyttä.

– Tietysti yleisesti ajateltuna verkko on nuorille helppo tapa kohdata, mutta eivät kaikki tavat toimia verkossa tai edes kaikki sovellukset ole heille tuttuja. Toisaalta kun nyt kaikki tapahtuu verkossa, niin liika voi olla liikaa, eikä nuori jaksakaan ottaa kaikkea vastaan sitä kautta, pohtii Helin.

Tutkimista ja pohtimista on siinäkin, miten aito kohtaaminen verkossa on ja miten avoimesti siellä asioista kerrotaan. Toisaalta tutkijan on aina pohdittava sitä, miten luotettavaa tietoa esimerkiksi tutkimushaastattelulla saadaan.

– Paljon on arveluja siitä, voidaanko verkossa päästä vaikeiden asioiden äärelle. Kiinnostavaa kuitenkin on, miten nopeasti eri välineet on otettu käyttöön ja lähdetty tekemään siirtymää verkkoon, sanoo Tuuva-Hongisto.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus