1. yle.fi
  2. Uutiset

Öljyn hinnan romahdus leikkaa Venäjän ja Saudi-Arabian vientituloja ja uhkaa amerikkalaista öljyteollisuutta

Yhdysvaltain liuskeöljyntuottajat ovat ajautumassa vaikeuksiin.

öljy
Etualalla työntekijä seisoo elin kameraan. Taustalla on kolme öljypumppua.
Siperian öljykentillä toimivat suuret venäläiset öljy-yhtiöt kuten Rosneft ja Lukoil. Kuvassa öljypumppuja Hanty-Mansijskissa Länsi-Siperiassa.Alexei Andronov / AOP

WTI-laadun öljyn hinta painui maanantaina negatiiviseksi ensimmäistä kertaa historiassa. Yle selvitti, mitä tämä tarkoittaa suurimpien öljymaiden talouksille.

Venäjällä kolme kriisiä

Venäjän taloutta ravistelee samanaikaisesti kolme kriisiä: koronaepidemia, öljyn hinnan romahtaminen ja öljyntuotannon määrää supistava uusi Opec+-sopimus. Näiden kriisien vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa.

– Öljyn hinnan lasku supistaisi jo yksinään Venäjän taloutta, mutta se ei aiheuta talouden kertakaikkista romahdusta. Venäjä ei ajaudu sen takia kaaokseen, mutta keskimääräistä kotitaloutta se rasittaa todella paljon, sanoo vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista.

Venäjän Urals-öljylaadun hinta on tippunut noin 60 prosenttia vuoden alusta. Hinta on ollut noin 20 dollaria tynnyriltä. Tiistaina hinta tippui kuitenkin hetkellisesti alle kymmeneen dollariin.

Solanko toteaa, että 20 dollarin hintatasolla suuret venäläiset öljy-yhtiöt pystyvät kattamaan kulunsa. Tuotanto ei ole niille tälläkään hetkellä tappiollista.

Hintaromahdus tuntuukin ennen kaikkea valtion taloudessa.

– Venäjän valtiontalous on laskettu sen varaan, että öljyn hinta olisi noin 42 dollaria tynnyriltä. Iso juttu tämä on myös venäläisille öljysektorin alihankkijoille, koska monet investointihankkeet menevät jäihin, Solanko sanoo.

Raju leikkaus tuotantoon

Venäjällä tuotettiin viime vuonna 11,3 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä. Venäjä oli toiseksi suurin raakaöljyn tuottaja Yhdysvaltojen jälkeen. Koko maailmassa tuotettiin viime vuonna keskimäärin noin 80 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Öljyntuottajamaiden sopimuksen perusteella Venäjän pitää touko- kesäkuussa supistaa tuotantoaan noin viidenneksellä. Loppuvuodesta leikkaus on hieman pienempi.

Kuvassa säiliövaunuja Krasnodarissa Venäjällä.
Öljyvaunuja Krasnodarsissa Venäjällä. Igor Onuchin / AOP

Venäjä vie öljystään noin puolet EU-maihin, neljäsosan Kiinaan ja loput muualla maailmaan.

– Kyse on erittäin merkittävästä tuotannon supistamisesta. Venäjällä käydään suljettujen ovien takana keskustelua siitä, kuinka supistaminen käytännössä tehdään, Solanko arvioi.

"Venäjä ei seiso savijaloilla"

Venäjän talouden on arvioitu kriisin tässä vaiheessa supistuvan tänä vuonna 3–6 prosenttia. Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ei pidä mahdottomana, että talous sukeltaisi yhtä paljon kuin vuonna 2009, jolloin BKT kutistui kahdeksan prosenttia. Tuolloin talous kuitenkin toipui melko nopeasti.

– Vastaavan kokoluokan taloudellisen aktiviteetin supistuminen ei romahduta tai kaada Venäjän taloutta. Edessä on hankalia aikoja ja tiukkoja vuosia. Venäjä ei kuitenkaan ole savijaloilla seisova jättiläinen, joka kaatuisi siihen, että öljyn hinta on jonkun aikaa hyvin matalalla tasolla.

Solanko ei usko, että koronakriisi ja öljyn hinnan romahtaminen vaikuttaisivat Venäjällä julkisen sektorin palkkojen tai eläkkeiden maksamiseen.

– Minun on todella vaikea nähdä, että valtion sovittujen menojen maksamisessa tulisi ongelmia. Venäjän valtiolla on reservirahastossa eli kansallisen hyvinvoinnin rahastossa kymmentä prosenttia BKT:sta vastaava summa rahaa.

Kotitaloudet tulevat kärsimään, kun tulot kriisin seurauksena pienenevät.

– Pikemminkin kriisi tulee sitä kautta, että yksityisen sektorin palkkakehitys jää todella vaimeaksi ja sitä kautta väestön käytettävissä olevat reaalitulot supistuvat. Se on poliittinen ongelma, Solanko sanoo.

Yhdysvallat tuottaa eniten öljyä

Yhdysvallat nousi muutama vuosi sitten maailman suurimmaksi öljyntuottajamaaksi, kun se onnistui rakentamaan korkeaan ja vakaaseen hintatasoon sopivan liuskeöljytuotannon.

Viime kuukausien aikana liuskeöljyn säröttäminen on käynyt liian kalliiksi, kun halpa saudiöljy on tulvinut markkinoille.

– Voin harkita Saudi-Arabian sulkemista pois Yhdysvaltain öljykaupasta, jotta voin turvata ostot kotimaasta, pohti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lehdistötilaisuudessa Valkoisessa talossa heti sen jälkeen, kun raakaöljyn hinta painui maanantaina negatiiviseksi.

Liuskeöljykenttä Wascossa Kaliforniassa.
Liuskeöljykenttä Wascossa Kaliforniassa.AOP

Konkurssit uhkaavat liuskeöljyn tuottajia

Lähes 40 prosenttia yhdysvaltalaisista öljyn ja maakaasun tuottajista uhkaa maksukyvyttömyys vuoden sisällä, jos raakaöljyn barrelihinta pysyy noin 30 dollarin pinnassa vuoden ajan, vastasivat tuottajat Yhdysvaltain keskuspankin kyselyyn maaliskuun loppupuolella. (siirryt toiseen palveluun)

– Öljyntuottajien tulevaisuuden odotukset olivat synkimmillään vuoden 2014 jälkeen, selvitti keskuspankin Kansasin osaston varajohtaja Chad Wilkerson uutistoimisto Bloombergin artikkelissa huhtikuun alussa.

Tuottajat eivät uskoneet enää yltävänsä kannattaviin ansioihin. Kukaan heistä ei kuitenkaan osannut arvata, että jo lähiviikot painaisivat hinnat miinukselle.

Yhden päivän pudotus ei vielä tuotantoa kaada. Hintaheilahtelut kuitenkin osoittavat, että vakaat tuotantoajat- ja hinnat ovat kaukana takanapäin ja vielä kauempana tulevaisuudessa.

Kukaan ei tiedä, miten paljon ja kuinka koronapandemia muuttaa maailman energiankulutusta.

Saudi-Arabian vakaus perustuu öljytuloihin

Pari viikkoa sitten sitten öljynviejämaiden järjestön OPEC, Saudi-Arabia ja Venäjä päättivät lopettaa hintasotansa ja sopivat vähentävänsä päivätuotantoaan 9,7 miljoonaa barrelia päivässä touko-kesäkuun ajaksi.

Koronapandemian levitessä ja öljyn kysynnän laskiessa tämä leikkaus ei ole kuitenkaan estänyt öljyn hinnan putoamista.

Saudi-Arabiassa öljyn historiallisella hinnanlaskulla saattaa olla myös poliittisia seurauksia. Maan tosiasiallisen johtajan, kruununprinssi Mohammad bin Salmanin asema ja nousu kuninkaaksi ovat täysin riippuvaisia maan öljytaloudesta.

Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman on hyvissä väleissä Trumpin hallinnon kanssa.Alexei Druzhinin / AOP

Hän on luvannut kansalle kalliita ja nopeita taloudellisia muutoksia, joihin etenkin nuoret vakaasti uskovat. Vaikka kuningashuoneen kritiikki on käytännössä kielletty, niin mahtisukujen joukossa on halukkuutta syrjäyttää nopeasti uraputkeen noussut prinssi sivuun.

Persianlahden valtiot hyvin erilaisissa asemissa

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti jo ennen öljyn hintasotaa Persianlahden yhteistyöneuvoston pieniä arabimaita velkaantumisesta. Rahasto laski, että nykyisellä kulutustasolla niiden varat hupenevat 15 vuodessa, elleivät maat nosta verotusta ja leikkaa tukiaisia.

Alueen valtiot ovat taloudellisesti silti hyvin erilaisissa asemissa.

EU:n ulkosuhteiden osastolle tehdyn selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan parhaiten pärjäävät Kuwait ja Qatar, joiden julkinen talous on ylijäämäinen.

Öljyntuotantolaitos al-Fakkassa Iranin ja Irakin välisellä raja-alueella.
Öljyntuotantolaitos al-Fakkassa Iranin ja Irakin välisellä raja-alueella.EPA

Arabiemiraateista vaikeinta on Dubailla, joka ei vieläkään ole selvinnyt vuoden 2008 finanssikriisistä.

Mutkan kautta öljytalouden vaikutukset etenevät Egyptiin, Jordaniaan ja Libanoniin saakka. Kaikki nämä valtiot saavat Persianlahden kautta merkittävää taloudellista tukea.

Suurin kärsijä arabimaista on Irak, jonka valtion budjetti on lähes kokonaan öljyn varassa.

Lue lisää:

Pandemia iski myös öljymarkkinoille: Sekoitti Venäjän ja Saudi-Arabian hintasodan kortit

Syöksy öljymarkkinoilla jatkuu: Brentin hinta sukelsi alle 20 dollariin tynnyriltä

95-bensa painui paikoin jo alle 1,2 euron – Tuliko mustasta kullasta nyt pysyvä halpatuote bensapumpulla, kun raakaöljyn hinta romahti?

Lue seuraavaksi