Levittääkö 5G-säteily koronavirusta ja onko se uhka lasten terveydelle? – näin STUK vastaa 9 somesta löytyvään väitteeseen 5G:n vaaroista

Epäluulo 5G-mobiiliverkkoa kohtaan on johtanut tukiasemien vandalisointiin eri puolilla maailmaa.

Kotimaa
Fyra metalldosor fästa på en 5G-mast.
KRP pitää tukiasemien tuhoamista koronakriisin aikana erityisen raskauttavana, koska mobiiliverkot ovat muun muassa pelastustoimen käytössä./All Over Press

Pelko mobiiliyhteyksiä varten rakennettavaa 5G-verkkoa kohtaan on muuttunut toiminnaksi eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa on poltettu useita 5G-tukiasemia osittain siksi, että niiden uskotaan edesauttavan koronaviruksen leviämistä.

Huhtikuussa Pedersöressä Pohjanmaalla poltettiin telemasto. Tekijöitä ei ole vielä saatu kiinni, eikä teon motiivista ole varmuutta.

Telemastojen ja 5G-tukiasemien sabotointi on pantu merkille myös Keskusrikospoliisissa. KRP seuraa koronapandemian aikana tehostetusti kaikkea siihen mahdollisesti liittyvää rikollisuutta.

– Seuraamme erityisen tarkasti sitä, mitä kukaan ei havaitse. Etsimme mahdollisia mustia joutsenia eli epäuskottavalta tuntuvia rikoksia, jotka jälkikäteen tuntuvat ilmeisiltä, sanoo rikosylikomisario Juha Tompuri KRP:sta.

Tompuri muistuttaa, että vaikka epäluulo 5G-verkkoa kohtaan on melko yleistä, on vain pieni joukko ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään rikoksia sen poistamiseksi.

KRP ei pidä tukiasemiin kohdistunutta ilkivaltaa laajamittaisena ongelmana tai uhkana Suomen mobiilidatainfrastruktuurille.

– Koirat haukkuvat, mutta on pitkä matka siihen, että mobiiliverkon toiminta olisi uhattuna. Suomalaiset ovat tolkun ihmisiä, eivätkä he ole ensimmäisenä polttamassa mastoja.

Onko somehuhuissa perää?

Suomessa ihmisten huoli 5G:n riskeistä näkyy verkkokeskusteluissa. 5G:n mahdollisista vaaroista käydään vilkasta keskustelua muun muassa Facebookissa. Esimerkiksi Stop5G Finland -ryhmässä (siirryt toiseen palveluun) on yli 2 000 jäsentä.

Vastuu mobiiliverkkojen turvallisuudesta on teleoperaattoreilla. Turvallisuusasioita valvova viranomainen on Suomessa Säteilyturvakeskus.

Keräsimme verkosta 5G-verkkoon ja teknologiaan liittyviä väitteitä ja pyysimme niihin vastaukset STUK:n Ionisoimattoman säteilyn valvontayksikön laboratorionjohtaja Pasi Orreveteläiseltä.

1. 5G-teknologian turvallisuutta ei ole tutkittu tarpeeksi.

Matkapuhelinteknologioissa hyödynnettävän radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää myös 5G-teknologian terveysriskejä arvioitaessa.

Rakenteilla oleva 5G-verkko toimii aluksi vain 3,5 gigahertsin (GHz) taajuusalueella. Altistumisen kannalta tämä taajuus ei poikkea merkittävästi aiempien sukupolvien (2G, 3G, 4G) käyttämistä taajuuksista. Seuraavaksi 5G-verkko alkaa hyödyntää noin 26 GHz taajuusaluetta eli niin kutsuttuja millimetriaaltoja. Myöhemmin otetaan käyttöön alle 1 GHz taajuusalue, jolla palvellaan haja-asutusalueiden asukkaita ja esineiden internetin (IoT, Internet of Things) käyttäjiä.

5G:n taajuusalueet eivät ole uusia, vaan niitä on jo aiemmin hyödynnetty muun muassa lentokenttien turvaporteissa, nopeusvalvontatutkissa ja mikroaaltolinkeissä. Tutkimustiedon perusteella ei ole myöskään syytä epäillä, että myöhemmin käyttöön otettavilla millimetriaalloilla olisi haitallisia terveysvaikutuksia raja-arvot alittavassa altistuksessa. Ne esimerkiksi etenevät heikosti kudoksessa, eivätkä tunkeudu ihon tai silmien pintakerroksia syvemmälle.

2. 5G-tukiasemat ovat säteilyltään paljon voimakkaampia kuin 3G- tai 4G-tukiasemat.

Ensimmäisessä vaiheessa käyttöön otettavien 5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. Oikein asennetun tukiaseman aiheuttama altistus on hyvin vähäistä.

Tämä johtuu radioaaltojen nopeasta vaimenemisesta, kun siirrytään kauemmas antennista. Esimerkiksi etäisyyden kaksinkertaistaminen pudottaa säteilyn voimakkuuden neljäsosaan.

Millimetriaaltoalueella tukiasemien peittoalue on pieni, noin 100 metrin luokkaa. Tiivis tukiasemaverkko mahdollistaa, että myös 5G-päätelaitteet voivat toimia pienellä lähetysteholla.

3. 5G:n käyttöönotto lisää radiotaajuisen säteilyn määrää ympäristössämme.

5G-teknologia tulee aiempien tekniikoiden rinnalle, joten radiotaajuisen säteilyn määrä tulee hieman lisääntymään. 5G-verkon tukiasemat eivät kuitenkaan tule kasvattamaan altistusta merkittävälle tasolle.

4. 5G-tukiasemat aiheuttavat säteilyä, joka on uhka ihmisen terveydelle.

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todennettu vaikutus on kudosten lämpeneminen.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Rajaksi määrätyn säteilyannoksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali.

Raja-arvot perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta.

Suomen ensimmäinen 5g-puhelin
STUK suosittelee välttämään turhaa altistumista matkapuhelimen säteilylle. Matkapuhelin on merkittävin radiotaajuisen säteilyn lähde. Tukiasemien aiheuttama altistuminen on hyvin vähäistä.Timo-Pekka Heima / Yle

5. 5G-teknologia on haitallista etenkin lapsille, vanhuksille ja raskaana oleville.

Kun 5G-teknologiaa käytetään siten, että altistuksen raja-arvot eivät ylity, se ei nykytiedon valossa aiheuta terveysriskejä lapsille, vanhuksille tai odottaville äideille.

Matkapuhelinten terveysvaikutuksiin sisältyy toistaiseksi joitakin epävarmuuksia. Tämän vuoksi STUK suosittelee välttämään turhaa altistumista matkapuhelimen säteilylle. Etenkin lasten turhaa altistumista on hyvä rajoittaa, koska elinikäinen altistumisaika on pidempi kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneilla ja lapsia koskevaa tutkimustietoa on varsin vähän saatavilla.

Suositus ei koske tukiasemien aiheuttamaa heikkoa altistumista, koska sen haitallisista terveysvaikutuksista ei ole tieteellisesti pätevää näyttöä.

Matkapuhelimien säteilylle altistumista on helppo vähentää käyttämällä hands free -laitetta tai kaiutintoimintoa ja pitämällä puhelinta kauempana päästä ja kehosta. Myös jaettaessa älypuhelimen verkkoyhteyttä muille laitteille puhelinta on hyvä pitää esimerkiksi pöydällä taskun sijaan. Matkapuhelin säteilee huonossa kentässä paljon voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.

6. 5G-tukiasemien säteily heikentää vastustuskykyä ja altistaa sen vuoksi muun muassa koronavirukselle.

5G-tukiasemien säteily ei altista viruksille, sillä matkaviestinverkoissa käytetyn radiotaajuisen säteilyn ei ole todettu vaikuttavan vastustuskykyyn.

7. 5G-säteily lisää syöpäriskiä.

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) arvioi vuonna 2011, että matkapuhelinten radiotaajuinen säteily saattaa aiheuttaa syöpää. Aiheesta on tehty satoja tutkimuksia, mutta toistaiseksi yhteyttä ei ole voitu vahvistaa.

Syöpätilastoista ei ole havaittavissa, että pitkäaikainen matkapuhelimen käyttö lisäisi aivokasvainriskiä. Muiden altistumistyyppien (muun muassa tukiasemien aiheuttamat taustakentät) osalta IARC katsoo, että näyttöä syöpävaarasta ei ole.

8. 5G on uhka luonnolle, esimerkiksi linnuille ja hyönteisille.

Haitoista ei ole uskottavaa tieteellistä näyttöä.

9. STUK:lla ei ole riittävästi resursseja valvomaan 5G-tukiasemien aiheuttamaa terveysuhkaa.

Vastuu 5G-tukiasemien turvallisuudesta on ensisijaisesti verkkoyhtiöillä. Matkaviestinoperaattoreiden velvollisuus on huolehtia siitä, että tukiasemat asennetaan siten, että väestö ei pääse altistumaan liian voimakkaalle säteilylle.

STUK puuttuu tarvittaessa virheellisesti tehtyihin asennuksiin. Virheelliseksi epäillyistä asennuksista STUK saa tietonsa erityisesti kansalaisyhteydenottojen kautta. Tarvittaessa STUK käy tarkastamassa kyseisen tukiaseman paikan päällä.

Kasvava säteilynkäyttö edellyttää tutkimuksen ja valvonnan resurssien turvaamista myös tulevaisuudessa. Nyt vallitseva hyvä turvallisuustaso on vuosien kehityksen tulos. Vain näin voidaan taata riippumaton, päätöksentekoa tukeva tieto ja sitä kautta säteilyturvallinen Suomi.

Lue lisää:

Valheenpaljastaja: Miksi salaliittoteoreetikot liittävät yhteen 5G-verkon ja koronaviruksen? Epävarmuus ja huoli saavat ihmiset uskomaan mitä villeimpiin teorioihin

Telemaston tuhoamisesta yli 100 000 vahingot Pohjanmaalla – ei viitteitä koronaviruksen aiheuttamiin salaliittoteorioihin

Kaiken takana ovat taas liskoihmiset – Miksi korona kiehtoo salaliittoteoreetikoita ja miksi villeimpiinkin salaliittoihin uskotaan?