1. yle.fi
  2. Uutiset

Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma talven runsaiden sateiden takia

Jokien virtaamat olivat joulu-helmikuussa erittäin vuolaita.

fosfori
tulva pellolla
Helmikuun sateet saivat tulvat nousemaan pelloille.Markku Sandell / Yle

Itämereen valui talven sateiden takia runsaasti ravinteita. Talvi 2019–20 oli Suomessa paitsi Ilmatieteen laitoksen mittaushistorianv lämpimin myös poikkeuksellisen sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat nousivat tulvakorkeuksiin useaan kertaan joulu–helmikuussa.

Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella sademäärät olivat yleisesti yli 250 millimetriä, yli puolta enemmän kuin vertailukaudella tyypillisesti.

Helmikuun 16. päivänä satoi monin paikoin etelärannikolla vuorokauden aikana lähes 40 millimetriä, mikä vastaa koko helmikuun keskimääräistä sademäärää. Sen seurauksena jokien virtaamat nousivat talven huippulukemiin.

Helsingin Oulunkylässä Vantaanjoen virtaama oli seuraavana päivänä korkeimmillaan 132 kuutiota sekunnissa. Tätä korkeampi virtaama on edellisen kerran mitattu huhtikuussa 2013.

Ympäristökeskuksen mukaan Uskelanjoella Salossa virtaama oli 17. helmikuuta enimmillään yli 120 m3/s, mikä on suurin lukema vuoden 1980 jälkeen ja lähes tuplasti vuoden keskimääräisen tulvahuipun suuruinen. Samansuuntainen tilanne oli myös Aurajoella ja Paimionjoella.

Tulva Tammisaaressa.
Helmikuussa oli talvitulvia muun muassa Tammisaaressa.Petteri Bülow / Yle

Saaristomereen valui ravinteita huomattavasti normaalia enemmän

Kolmen kuukauden fosforikuorma Saaristomereen oli lähes yhtä suuri kuin koko ennätysvuoden 2008 aikainen kuorma. Vantaanjoellakin talven fosforikuorma oli samaa luokkaa kuin keskimääräinen vuosikuorma 2000-luvulla.

Nyt helmikuun virtaamahuippujen aikana Saaristomereen laskevat joet olivat sameampia kuin koskaan aikaisemmin on mitattu.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja SYKE ylläpitävät jatkuvatoimisia vedenlaadun mittausasemia Lounais-Suomen joissa ja Vantaanjoessa.

Mittalaitteiden havaintoihin ja perinteisiin vesinäytteistä tehtyihin analyyseihin perustuva arvio talven 2019–20 kokonaisfosforikuormasta Saaristomereen oli lähes samansuuruinen kuin tähänastisen ennätysvuoden 2008 kokonaiskuorma.

Fosforivirtaama Saaristomereen oli joulu- ja tammikuussa noin kaksinkertainen verrattuna vuosien 2000–19 talvikuukausien keskiarvoon, helmikuussa lähes kymmenkertainen.

Saaristomeren fosforikuorma 2019-20 talvena
Fosforivirtaama Saaristomereen keskimäärin talvina 2000–19 ja talvikuukausina 2019–20.SYKE, V-S ELY

Vantaanjoella virtasi myös runsaasti fosforia

Vantaanjoen joulu–helmikuun 57 tonnin fosforikuorma on liki normaalin vuoden keskiarvo. Korkeimmillaan fosforivirtaama oli 17. –18. helmikuuta, jolloin 24 tunnin aikana Vanhankaupunginlahteen päätyi noin viisi tonnia fosforia.

Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2018 Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforin vuosikuorma – 1,1 miljoonan asukkaan tuottama kuormitus – oli 15 tonnia.

Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoja operoiva HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä raportoi helmikuun jälkipuoliskolla useista rankkasateiden aiheuttamista puhdistamattoman tai osittain puhdistetun jäteveden ylivuodoista ja ohijuoksutuksista.

Puhdistamattomana juoksutetun 65 000 jätevesikuutiometrin aiheuttama ylimääräinen fosforikuorma Helsingin ja Espoon rannikkovesiin oli arviolta noin 300 kiloa. Määrä tarkoittaa noin yhden prosentin lisäystä laitosten normaaliin vuosikuormaan Suomenlahteen.

Ravinnekuormat ovat olleet huomattavasti normaalitalvea korkeampia myös muissa joissa aina Perämeren valuma-aluetta myöten. Erityisesti fosforikuormat ovat olleet poikkeuksellisia.

Myös typpikuormat ovat olleet suuria, mutta suhteessa normaaliin talveen niiden nousu on kuitenkin ollut keskimäärin vähäisempää.

Ravinnekuormituksen vähennystavoitteet koetuksella

Suomi on sitoutunut vähentämään sekä fosfori- että typpikuormitusta avoimen Itämeren ja omien rannikkovesiemme rehevöitymisen hillitsemiseksi.

Keskeisiä toimia ovat hajakuormituksen, erityisesti maatalouden ravinnepäästöjen parempi hallinta. SYKEssä viime vuonna tehdyn tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan asetettuja tavoitteita ei juurikaan ole lähestytty.

Saaristomeren pistelähteistä (yhdyskunnat, kalankasvatus ja teollisuus) peräisin oleva ravinnekuormitus on puolittunut vuosina 1997–2016, mutta hajakuormituksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.

Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa – Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti

Fosforipitoisuus on alentunut monissa joissa, mutta pitoisuuksien laskusta huolimatta fosforikuorma on pysynyt entisellä tasolla.

Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Suomen hallitus sitoutui Baltic Sea Action Summit -tilaisuudessa helmikuussa 2010 vähentämään Saaristomerta rehevöittäviä päästöjä siten, että merialueen hyvä tila voitaisiin saavuttaa vuonna 2020.

Viime vuonna tehdyn pintavesien tila-arvion mukaan Saaristomeren tila on heikentynyt edellisestä, vuonna 2013 tehdystä luokituksesta. Saaristomeri kuuluu nyt valtaosaltaan tyydyttävään luokkaan.

Heikoimmassa tilassa ovat rannikonläheiset vedet ja sisäsaaristo, joiden luokka on monin paikoin välttävä. Hyvään tilaan luokiteltuja vesimuodostumia Saaristomerellä ei ole enää lainkaan.

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän valuntaa vuositasolla ja erityisesti talvisaikaan lyhentävän lumipeitteistä kautta ja lisäävän ravinteiden huuhtoutumista.

Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia ja typen huuhtoumaa runsaalla kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä.

Lue myös

Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa – onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtäaikaa mahdotonta?

Sateinen talvi toi Saaristomereen ison fosforikuorman

Lue seuraavaksi