Kunnat haluavat jatkaa etäkoulua myös koronakriisin jälkeen – avaa säästösauman harvaan asutuille seuduille

Kuntaliitto vaatii höllennyksiä nykyiseen perusopetuslakiin. Opetusministeriö ja OAJ suhtautuvat muutoksiin nihkeästi.

Opettajat ovat opettaneet koululaisiaan etänä jo reilun kuukauden ajan. Etäopetuksen sujuvuus on yllättänyt monet. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Peruskoululaiset ovat jo toista kuukautta opiskelleet kouluaineita etänä, koska maan hallitus määräsi koulut suljettaviksi ehkäistäkseen koronaviruksen leviämistä. Parhaillaan hallitus pohtii koulujen jälleen avaamista, ja päätöksiä on odotettavissa piakkoin.

Kuntien etujärjestössä Kuntaliitossa katsotaan kuitenkin jo pidemmälle normaaliaikaan. Kuntaliiton mielestä perusopetuslakia tulisi jatkossa höllentää etäopetuksen osalta siten, että kunnat voisivat nykyistä vapaammin hyödyntää etämallia peruskouluopetuksensa järjestämisessä.

– Olisi hyvä höllentää etäopetuskäytäntöjä niin, että oppilas voisi opiskella kotona etänä myös perusopetuksessa ja tiettyinä päivinä olla kouluyhteisössä, sanoo opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Ope molemmissa etäpäissä

Nykyinen laki lähtee siitä, että etäopetustunneilla on opettaja paikalla verkkoyhteyden kummassakin päässä, siis myös oppilaan vieressä. Viime viikot on peruskoulua käyty kuitenkin niin, että oppilaat ovat kotona opiskelleet itsekseen ja opettaja on ollut läsnä vain verkon välityksellä.

Tämän käytännön kunnat haluaisivat ulottaa nyt myös normaliaikaan, koska viime viikot ovat osoittaneet etäopetuksen sujuvan.

– Että mahdollistettaisiin kunnille erilaisia ratkaisuja ilman sitovaa normia, Päivärinta sanoo.

Kuntaliiton Terhi Päivärinnan mielestä lakia tulisi uudistaa etäopetuksen osalta. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Päivärinnan mukaan etäopetusmääräysten lievennys helpottaisi etenkin harvaan asuttuja kuntia opetuksen järjestämisessä. Puolessa Suomen 310 kunnasta on alle 6 000 asukasta. Niissä välimatkat ovat monesti pitkiä ja koulumatkat nielevät koululaiselta helposti parikin tuntia joka arkipäivä.

– Oppilaan näkökulmasta se hellittäisi matkustamista ja samalla säästäisi kunnan koulukyytikustannuksia. Koulukyydit ovat aika iso kustannus kunnille. Senkin rahan voisi sitten laittaa opetuksen järjestämiseen.

Päivärinta arvioi, että etäkoulua voisi olla ehkä 1-2 päivää viikosta ja muut päivät oppilas saisi normaalia lähiopetusta omassa koulussa.

Päivärinnan mukaan pitkien koulumatkojen osuus korostuu tulevaisuudessa, koska ikäluokat pienenevät ja kouluverkkoja joudutaan keskittämään.

Harvaan asutussa kunnassa koululaisen päivästä kuluu koulukyydityksessä jopa kaksi tuntia. Kuva: Monica Forssell / Yle

"Osa tykkää, osa ei"

Etelähämäläisen Lopen liki tuhat peruskoululaista on suorittanut oppivelvollisuuttaan viime viikot etänä muun Suomen tapaan.

– Olosuhteisiin nähden etäkoulu on sujunut yllättävänkin hyvin. Osalle koululaisia etäily on sopinut loistavasti. Osa tykkää, osa ei, selittää näkemyksiä Lopen sivistysjohtaja Mika Silvennoinen.

Nykyinen perusopetuslaki astui voimaan 1990-luvun lopulla ja sitä pitäisi Silvennoisen mielestä ehdottomasti päivittää ainakin etäopetuksen suhteen.

– Koulunkäynti etänä voisi olla yksi vaihtoehto opetuksen järjestämisessä. Ehkä päivä tai kaksi viikosta etänä. Se ei missään tapauksessa korvaisi lähiopetusta, vaan täydentäisi sitä, Silvennoinen tähdentää.

Silvennoisen mukaan etäopetus vähentäisi koululaisten koulumatka-aikoja selvästi, pienentäisi kustannuksia ja olisi nykyistä ekologisempaa.

Nyt 401 Lopen peruskoululaista eli vajaa puolet kaikista matkaa joka päivä opinahjoonsa koulukyydillä. Se maksoi maantieteellisesti laajalle kunnalle viime vuonna 682 000 euroa eli 1 703 euroa oppilasta kohden. Se on vajaat 10 prosenttia perusopetuksen toimintakuluista Lopella.

Lopen sivistysjohtaja Mika Silvennoinen haluaa etäopetuksen täydentämään lähiopetusta, ei korvaamaan sitä. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Joka tapauksessa Lopella on lähivuosina edessä iso mietintä opetuksensa järjestämisessä, sillä koululaisten määrä laskee jyrkästi tulevaisuudessa.

–Jos joudumme ikäluokkien pienentymisen vuoksi karsimaan palveluverkkoa, kuljetusoppilaiden osuus todennäköisesti kasvaa entisestään, Silvennoinen arvioi.

Ehdotettu ennenkin

Koronan vuoksi pakkotilanteessa käyttöönotettu kotiopiskelu edellyttää kuitenkin lakimuutosta, jotta sitä voitaisiin muulloinkin toteuttaa.

Ainakin toistaiseksi niin Opetus- ja kulttuuriministeriö kuin Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat suhtautuneet nihkeästi etäopetusnormien laventamiseen, vaikka Kuntaliitto on sitä aika ajoin ehdotellut jo vuosien ajan. Eikä ministeriön mukaan muutosta ole vireillä nytkään.

Lue lisää: