Metoo-liikettä terrorismiin ja shariaan verrannut nainen repii Tanskan Akatemiaa – useat jäsenet eivät enää suostu osallistumaan toimintaan

Tanskan kulttuuripiireissä nyt puhaltava myrsky yhdistyy Ruotsin Akatemian aiempaan skandaaliin.

#metoo
#MeToo -kyltti seksuaalista väkivaltaa ja häirintää vastustaneessa mielenosoituksessa Pariisissa 29. lokakuuta 2017.
Seksuaalista väkivaltaa ja häirintää vastustava Metoo-liike alkoi levitä eri puolille maailmaa vuonna 2017. Kuva on otettu Pariisissa lokakuussa 2017.Christophe Petit Tesson / EPA

Tanskan kielen ja kirjallisuuden vaalija Tanskan Akatemia (siirryt toiseen palveluun) on ajautunut historiansa pahimpaan kriisiin yhden jäsenensä toistuvasti esittämien jyrkkien Metoo-kannanottojen vuoksi. Useat jäsenet vaativat nyt Akatemian jäsenenä vuodesta 2014 alkaen ollutta kirjallisuudentutkija Marianne Stidseniä eroamaan.

18 jäsenestä ainakin kahdeksan on puuttunut Stidsenin toimintaan. Neljä jäsentä on ilmoittanut vetäytyvänsä Akatemian toiminnasta ja neljä muuta jäsentä on allekirjoittanut riidankylväjänä pitämälleen Stidsenille osoitetun kirjeen, jossa he pyytävät tätä eroamaan.

– Pidän hyvin valitettavana, että neljä kirjailijaa on lähtenyt Akatemiasta, pysyvä sihteeri Søren Ulrik Thomsen kommentoi tapahtumia lyhyesti Tanskan yleisradiolle DR:lle (siirryt toiseen palveluun).

DR:n mukaan useat Akatemian muut jäsenet kieltäytyvät sekaantumasta koko asiaan.

Tanskassa kriisin arvioidaan kuplineen pinnan alla jo muutaman vuoden ajan. Julkisuuteen Akatemian jäsenten välien kiristyminen nousi kuitenkin vasta nyt huhtikuussa, kun Weekendavisen-lehti julkaisi (siirryt toiseen palveluun) haltuunsa saamiaan Akatemian viestejä.

Akatemia kokoontuu suljetuin ovin ja kommentoi asioitaan medialle vain harvoin.

– Tällaisesta jakautumisesta ei ole ollut merkkiäkään ennen kuin jäsenten sähköpostikeskustelu Marianne Stidseniin kohdistuvasta tyytymättömyydestä vuoti julki, sanoo tanskalainen kulttuuritoimittaja Kristian Lindberg uutistoimisto TT:n uutisessa, jonka muun muassa Hufvudstadsbladet on julkaissut (siirryt toiseen palveluun).

Katarina Frostenson ja Jean Claude Arnault.
Ruotsin Akatemian kriisin päähenkilöihin lukeutuivat runoilija Katarina Frostenson ja tämän puoliso Jean-Claude Arnault.Charles Hammarsten / AOP

Puolustuspuheita ruotsalaisille kesken ahdistelumyrskyn

Kriisin jäljet johtavat Ruotsin Akatemiassa marraskuussa 2017 puhjenneeseen skandaaliin.

Akatemian jäsenten välit kiristyivät Dagens Nyheter -sanomalehden julkaistua artikkelin (siirryt toiseen palveluun), jossa useat naiset kertoivat joutuneensa kulttuuripersoona Jean-Claude Arnault'n tekemien seksuaalirikosten uhreiksi. Myöhemmin oikeus tuomitsi Arnault'n 2,5 vuoden vankeuteen kahdesta raiskauksesta.

Arnault'n puoliso on Akatemian jäsenenä tuolloin ollut runoilija Katarina Frostenson.

Osa Ruotsin Akatemian jäsenistä asettui Frostensonin ja tämän puolison tueksi, ja seurauksena oli jäsenten eroamisia ja työstä pidättäytymisiä sekä vuoden 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinnon jakamatta jättäminen.

Frostensonin ja Arnault'n äänekkäimpänä tukijana esiintyi Akatemian jäsen, kirjallisuudentutkija Horace Engdahl.

Keskellä Ruotsin Akatemian kriisiä lusikkansa soppaan pisti Tanskan Akatemian Marianne Stidsen, joka kirjoitti toukokuussa 2018 Expressen-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistun Engdahlin puolustuspuheen. Stidsenin mielestä väärinymmärrettyä Engdahlia mustamaalattiin, vaikka tämä olisi ansainnut kehuja.

Stidsen kirjoitti Engdahlin olevan yksi nykyajan suurimmista ja lahjakkaimmista kulttuuripersoonista Ruotsissa ja nosti tämän Selma Lagerlöfin ja August Strindbergin kaltaisten kirjailijoiden rinnalle.

Horace Engdahl
Ruotsin Akatemian jäsen, kirjallisuudentutkija Horace Engdahl sai tukea Tanskan Akatemian jäseneltä, kirjallisuudentutkija Marianne Stidseniltä.Pelle T. Nilsson / AOP

Vertauksia shariaan ja totalitarismiin

Stidsenin tyyli kärjistyi entisestään viime kesänä, jolloin hän julkaisi kirjan Metoo-liikkeestä. Stidsenin mielestä seksuaalisesta ahdistelusta kertoneet naiset muodostivat Ruotsin Akatemian aiemman pysyvän sihteerin Sara Daniuksen johdolla feministisen sharian.

Metoo-liikkeen toimintaa hän piti totalitarismina ja ahdistelusta syytettyjen miesten julkista jahtaamista merkkinä oikeuden saamisen mahdottomuudesta.

Lokakuussa 2019 Stidsen heitti lisää bensaa liekkeihin Berlingske Tidende -sanomalehden mielipidekirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa hän listasi perusteluja sille, miksi Metoo-liikettä voi pitää terroristisena ja miksi liikkeen aktivisteja voisi asettaa syytteeseen terrorismilainsäädännön perusteella. Hänen mukaansa liikkeen tavoitteena on levittää pelkoa ja kauhua terroristien tapaan.

Toistuvat kärjekkäät ulostulot olivat lopulta liikaa osalle Tanskan Akatemian muista jäsenistä. Huhtikuun puolivälissä julkisuuteen tuli tieto, että Akatemian tunnetuimpiin jäseniin lukeutuvat kirjailijat Suzanne Brøgger, Ida Jessen, Jens Smærup Sørensen ja Astrid Saalbach eivät enää suostu toimimaan yhdessä Stidsenin kanssa.

Brøgger ja Jessen pidättäytyvät Akatemian työstä, mikä pitkään jatkuessaan johtaa eroon. Smærup Sørensen ja Saalbach puolestaan eroavat Akatemiasta.

"Tuntemani Akatemia on poissa"

Information-lehdelle (siirryt toiseen palveluun) Tanskan Akatemian kriisiä kommentoineet jäsenet sanovat muun muassa joutuvansa häpeämään Stidsenin kommenttien vuoksi. Kirjailija Suzanne Brøgger kuvailee Stidsenin puheita groteskeiksi ja sanoo hävenneensä niiden takia Ruotsissa ja Norjassa käydessään.

– Akatemia yhdistetään Stidsenin mielipiteisiin, enkä minä halua sitä. Haluan vapaata keskustelua kirjallisuudesta, perustelee puolestaan kirjailija Ida Jessen Informationissa päätöstään vetäytyä Akatemiasta.

– Tuntemani Akatemia on poissa, ja se johtuu Marianne Stidsenistä. Eikä se voi enää palata entiselleen, Jessen arvioi.

Brøgger sanoo Stidsenin ideologisen ja poliittisen agendan myrkyttäneen Akatemian ilmapiiriä jo vuosien ajan.

Stidsen on tyrmännyt erovaatimukset ruotsalaiselle Aftonbladet-lehdelle (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla lähettämässään viestissä.

– Voi hyvin spekuloida sillä, mikä saa kirjailijat, joiden pitäisi etulinjassa puolustaa perusvapauksia, niiden joukossa ilmaisunvapautta, kääntymään kannoillaan ja vaatimaan niiden rajoittamista, Stidsen kommentoi.

– Niiden parin vuoden aikana, jotka minä olen ollut aktiivinen keskustelussa Metoosta, vasemmistopopulismista ja uustotalitarismista, ei yksikään kollegoistani Akatemiassa ole astunut julkisuuteen ja ilmaissut vastamielipidettään, hän jatkaa.

Stidsenin mielestä hän on esittänyt näkemyksensä yksityishenkilönä, eikä Akatemian jäsenenä. Hänen mukaansa kaikki "vasemmistoradikaalien ja ultrafeministien konsensuksen" haastavat joutuvat nyt kovan painostuksen kohteeksi.

Tanskan Akatemialla ei ole Ruotsin Akatemian kaltaista virallista asemaa tai suurta varallisuutta, mutta arvovaltaa kulttuurielämässä silläkin on runsaasti.

Seksuaalisen häirinnän vastainen mielenosoitus Göteborgissa.
Ruotsissa Metoo sai alusta lähtien valtavasti huomiota ja sen seuraukset ovat olleet kauaskantoiset. Kuvassa Göteborgissa lokakuussa 2017 järjestetty mielenosoitus.AOP

Tutkijat: Metoo kritisoitiin Tanskassa kuoliaaksi

Tanskassa Metoo-liikkeeseen on suhtauduttu muutenkin kriittisemmin kuin Ruotsissa. Göteborgin yliopiston yhteydessä toimivassa Nordicom-mediatutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Tanskan mediassa liike sai alusta lähtien kovasanaista kritiikkiä ja vähemmän huomiota.

Mediatutkijat analysoivat satoja Ruotsissa ja Tanskassa julkaistuja artikkeleita ja totesivat, että ruotsalaislehdissä aihetta käsiteltiin yleisesti uutissivuilla, mutta Tanskassa pääasiassa kulttuuri- ja mielipidepalstoilla.

Tutkijoiden mukaan Ruotsin suurimmissa sanomalehdissä Metoo-liikettä käsiteltiin noin nelinkertaisesti Tanskan sanomalehtiin verrattuna.

Aktivisteja syytettiin tanskalaismediassa muun muassa noitavainosta ja laittomista kansantuomioistuimista samaan aikaan kun ruotsalaismediassa kirjoitettiin kansanliikkeestä ja vallankumouksesta. Tutkijoiden mukaan Metoo hiljennettiin Tanskassa kovalla kritiikillä ja erityisen kovasanaisia olivat miestoimittajat ja -kommentoijat.

Myös poliitikkojen suhtautumisesta tutkijat löysivät selvän eron. Ruotsalaispoliitikot osallistuivat Metoo-keskusteluun aktiivisesti, mutta tanskalaispoliitikot pysyivät erossa koko aiheesta.

– Tanskassa siitä tuli enemmänkin mielipidekysymys. Asian kielteinen käsittely oli suurempaa ja alkoi varhemmin, mikä tappoi keskustelun, mediatutkija Tina Askanius summasi tutkimuksen tuloksia Dagens Nyheter -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Tanskassa paljon huomiota kirjoittelussa kiinnitettiin tutkijoiden mukaan Ruotsiin, jota kuvailtiin muun muassa kauhuesimerkiksi ja feministiseksi diktatuuriksi. Luonnehdinnat olivat osin siis hyvin samansuuntaisia kuin Tanskan Akatemian kriisiin ajaneen Marianne Stidsenin kommentit.

Lisää aiheesta:

Tasa-arvoisesta Tanskasta kuuluu kummia – #metoo herättää paheksuntaa, vain yksi kuudesta sanoo olevansa feministi

Nobelin kirjallisuuspalkintoa ei jaeta tänä vuonna – #metoo-kohun surkea hoito pakotti Akatemian päätökseen

Miten kielenhuoltajakerho sai Ruotsin sekaisin? Kuusi pointtia, jotka auttavat seuraamaan kirjallisuuden Nobel-skandaalia