1. yle.fi
  2. Uutiset

Näin korona muutti rajavartijan arjen – työ modernilla rajanylityspaikalla vaihtui partioautoon Ylä-Lapin jängällä 1000 kilometrin päässä

Kaakkois-Suomesta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta on kymmeniä rajavartijoita pitkillä komennuksilla Ruotsin ja Norjan rajoilla.

rajavalvonta
Nuijamaan rajanylityspaikka
Nuijamaan rajanylityspaikka on hiljentynyt.Kare Lehtonen/Yle

Nuijamaan rajanylityspaikka Lappeenrannassa on tavallisesti itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Ennen koronavirusta rajanylityksiä oli tavallisena päivän noin 7 000 ja vilkkaimpina sesonkiaikoina jopa 15 000 päivässä.

Nyt rajanylityspaikka suorastaan huokuu tyhjyyttä.

Ainoastaan yksittäiset rekat matelevat harvakseltaan laajan tarkastuskentän ylitse raskaan liikenteen tarkastuspisteelle.

Tyhjyys johtuu siitä, että Suomi sulki itärajan henkilöliikenteeltä 18. maaliskuuta koronavirusepidemian vuoksi.

Rahtia vielä riittää

Rahtiliikenne sen sijaan kulkee rajan ylitse lähes entiseen malliin.

– Työtä piisaa. Kyllähän tavaraa pitää kuljettaa. Muuten kaikki pysähtyy, Venäjältä tulossa olevan valkoisen rekan kopista ulos hyppäävä pietarilainen rekkakuski Viktor huikkaa iloisesti.

Hänjatkaa kävellen matkaansa näyttämään tarkastuspapereita suomalaisille tulli- ja rajamiehille.

Viktorin sanoman vahvistaa myös Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä.

apulaiskomentaja Juha Kivelä
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä.Kare Lehtonen/Yle

– Rahtiliikenne on suurin piirtein samalla tasolla kuin ennen näitä rajoituksia. Kaakkois-Suomen alueella rajanylityksiä on 700-1700 kappaletta vuorokaudessa. Lähes kaikki rajanylittäjät ovat raskaan liikenteen kuljettajia, Kivelä kertoo.

Apua länsirajalle

Henkilöliikenteen loppuminen itärajalla on vapauttanut henkilökuntaa itärajalta auttamaan Suomen länsirajan valvonnassa, jonne on perustettu väliaikaisia valvontapisteitä Suomen palautettua sisärajavalvonnan.

Länsirajan valvonta on osa Suomen toimia koronaviruksen leviämistä vastaan.

– Meiltä on lähtenyt länsirajalle kymmeniä rajavartijoita ja komennukset jatkuvat edelleen, Juha Kivelä kertoo.

Komennuksien pituus on yleensä kaksi viikkoa.

Kaakkois-Suomen rajavartioston lisäksi apua länsirajalle on lähtenyt myös Helsinki-Vantaalta sekä Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajavartiostoista.

Nuijamaalta Ylä-Lappiin

Kaakkois-Suomesta on lähtenyt rajavartijoita Ruotsin rajalle Pohjanlahden perukoille Tornioon ja aina Norjan rajalle saakka Ylä-Lappiin.

Nuijamaan rajanylityspaikan vuoropäällikkö Pasi Hämäläinen palasi jokin aika sitten Kivilompolosta Norjan rajalta. Paikka sijaitsee suunnilleen Suomi-neidon olkapään kohdalla. Matkaa Nuijamaalta sinne on noin 1000 kilometriä.

Uusi tilanne pohjoisessa vaati improvisointia, koska paikalla ei normaalisti ole rajavalvontaa.

– Aluksi jouduimme olemaan täysin kenttäolosuhteissa. Istuimme partioautossa ja hoidimme asiat siellä olevilla atk-yhteyksillä. Pikkuhiljaa kahden viikon komennuksen aikana tilanneparani. Saimme esimerkiksi paikalle tarkastuskontin, Hämäläinen kertoo.

Nuijamaan suureen ja uudenaikaiseen rajanylityspaikkaan verrattuna muutos oli suuri, mutta tilanne ei sinänsä ole rajamiehelle yllättävä.

– Kaikki me tiedämme, että olemme työssä valmiusorganisaatiossa ja tarvittaessa joudumme toimimaan poikkeavissa olosuhteissa. Henkilöstön asenne on hyvä ja pieni kurjuus kestetään, Hämäläinen korostaa.

vuoropäällikkö Pasi Hämäläinen
Nuijamaan rajanylityspaikan vuoropäällikkö Pasi Hämäläinen palasi äskettäin kahden viikon komennukselta Norjan rajalta.Kare Lehtonen/Yle

Kalaa ja oikaisevia norjalaisia

Samoin kuin itärajalla pohjoisessakin rajan ylittää nyt lähinnä rahtiliikenne.

– Norjalaista kalaa sieltä lähinnä tuotiin rekoilla Suomeen ja Eurooppaan, Hämäläinen kertoo.

Joskus norjalaiset yrittivät myös oikaista Suomen kautta helpompaa reittiä Suomen käsivarren läpi muualle Norjaan.

– Jonkun jouduimme käännyttämään takaisin. He vetosivat muun muassa siihen, että Norjassa on huono keli. Suomen linjauksen mukaan mukavuussyistä Suomen läpi matkustaminen ei ole kuitenkaan luvallista, Hämäläinen kertoo.

Rajaliikenne kaakon rajalla oli monia vuosia kovassa kasvussa. Tuolloin apua saatiin pohjoisen rajavartijoilta. Nyt apua annetaan toiseen suuntaan.

– Päästiin niin sanotusti maksamaan velkaa takaisin, eli vuoroin vieraissa, Hämäläinen sanoo.

Itärajan partiointi jatkuu

Itärajan vartiointi jatkuu entiseen malliin, vaikka henkilökuntaa onkin lainassa länsirajalla. Maastorajan vartiontiin tai miehitykseen tilanteella ei ole vaikutusta.

– Maastorajalla rajatilanne on hyvin rauhallinen. Emme ole havainneet luvattomia rajanylityksiä, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä kertoo.

Lue seuraavaksi