1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Euroopan talouden jälleenrakennusta suunnitellaan suomalaisjohdolla – Tuomas Saarenheimo vetää EU-maiden virkamiesten vaikutusvaltaista sisäpiiriä

Euroryhmän työryhmän puheenjohtaja johtaa satojen miljardien eurojen apupakettien teknistä suunnittelua.

Ei ole sattumaa, että euroryhmän työryhmän johtoon valittiin suomalainen Tuomas Saarenheimo (oik.), kun ministerien kokouksia johtaa portugalilainen Mario Centeno. Yksi kriteeri EU-nimityksissä on maantieteellinen jakauma. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

EU:n jäsenmaiden johtajat istuutuvat torstaina päätteidensä ääreen neuvottelemaan talouden jälleenrakentamisesta koronakriisin jälkeen.

Mitä ratkaisuideoita ja esityksiä etähuippukokouksen pöydälle päätyy talouden jälleenrakennuksesta, siitä vastaa pitkälti Suomen valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo. Hän on maaliskuusta asti vetänyt EU-maiden talousministerien kokousten valmistelutyötä.

– Ehkä tämä ei ole niinkään ideanikkarin rooli, vaan me olemme enemmän se ideoiden sulatusuuni. Ideoita tulee nyt joka suunnasta. Meidän tehtävämme on poimia niistä ne, jotka ovat lupaavia, ja kohdistaa työ niihin, Saarenheimo arvioi Ylen videohaastattelussa.

Videoyhteyttä Saarenheimo käyttää myös työssään, kun hän neuvottelee päivittäin eri puolilla Eurooppaa työskentelevien valtiosihteerien sekä EU-neuvoston ja komission virkamiesten kanssa.

Hänellä on apunaan muun muassa runsaan 30 hengen euroryhmän sihteeristö ja ministerineuvoston oikeuspalvelut Brysselissä.

Isojen maiden kanssa on eniten setvittävää

Suurin osa EU-maiden kokouksista on kriisiaikana kahdenkeskisiä tai pienten maaryhmien välisiä. Kaikkien EU-maiden porukalla ratkaisuja on haettu huhtikuussa vain muutaman kerran.

– Isot puhelinkokoukset, joissa voi olla 30 tai jopa 70 ihmistä, eivät ole oikea paikka sorvata vaikeita teknisiä asioita.

Saarenheimon ryhmän tarkoitus on neuvotella ratkaisuja mahdollisimman pitkälle, jotta ministerien ei tarvitse käyttää aikaa teknisiin yksityiskohtiin. Miten jäsenvaltioiden yhteiset takaukset voitaisiin eri malleissa järjestää? Mitä reittejä rahat kanavoidaan? Minkälaisia uusia tapoja voisi löytyä varojen keräämiseen?

Voit lukea suunnitelluista toimista lisää huomenna Yle Uutisten verkkosivuilta. Kokoamme sinne kattavan paketin jo tehdyistä ja tulevista toimenpiteistä.

Eniten asioista on sanottavaa isoilla jäsenmailla, ja Saarenheimo puhuukin useimmiten juuri niiden edustajien kanssa.

– Isoilla jäsenmailla on isompi ääni ja suurempi itseluottamus, kun taas pienet maat seuraavat herkemmin joukon mukana.

Euroryhmän puheenjohtaja, Portugalin valtiovarainministeri Mario Centeno sanoi keskiviikkoiltana EU-parlementin kuulemisessa, että EU-budjettia pitää ohjata jälleenrakennukseen, mutta sen käyttöönotto on liian hidasta. "Rahaa tarvitaan heti", Centeno sanoi. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Aiemmissa kriiseissä tunnelma oli ankeampi

Vaikka Saarenheimo myöntää, että EU-maiden kesken on runsaasti erimielisyyksiä toimintatavoista, riitely on vähäisempää kuin julkisuudesta voisi päätellä.

Saarenheimon johtama ryhmä tekee teknisiä malleja ministereille valmiiksi, ja nämä päättävät mikä niistä on poliittisesti hyväksyttävää.

– Tavoite on jättää ministereille päätettäviksi vain poliittiset asiat eikä mitään muuta.

Finanssi- ja eurokriisien aikaan vuosikymmen sitten jäsenmaiden välit olivat kireät, mutta noista ajoista on opittu. Henki on Saarenheimon mukaan nyt hyvä ja osapuolet arvostavat toisiaan.

– Missään vaiheessa ei ole ollut moraalista vastakkainasettelua, josta oli aika paljon kysymys eurokriisissä, Saarenheimo sanoo.

EU-budjetista jättimäinen jälleenrakennusväline

Miljardit ja jopa biljoonat vilisevät silmissä, kun virkamiehet etsivät ratkaisukeinoja, jotka sopivat mahdollisimman monelle jäsenmaalle.

Torstain EU-johtajien etäkokouksen alla suosiota näytti keräävän suunnitelma, että EU:n oma seitsenvuotinen budjetti valjastetaan jälleenrakennukseen. Budjetin kokoa kasvatettaisiin.

Budjetin yhteyteen suunnitellaan myös isoa rahastoa, johon esimerkiksi komissio voisi kerätä rahoitusta EU:n nimissä. Saarenheimon mielestä rahasto olisi järkevä ympätä nykyiseen budjettiin eikä luoda erillistä rahoitusvälinettä EU:n lainsäädäntökehikon ulkopuolelle jäsenmaiden hallitusten välisellä sopimuksella.

– Kuten sanonta kuuluu, kansainvälinen oikeus on 95 prosenttia politiikkaa ja viisi prosenttia juridiikkaa. Unionin oikeudellinen kehikko taas on paljon enemmän juridiikkaa kuin kansainvälinen oikeus, ja sen takia se on vakaampi pohja rakentaa asioita, Saarenheimo selittää.

Komissio rahoittaa velkarahalla jo nyt esimerkiksi erilaisia ohjelmia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Euroopan unionin lainoilla on hyvä AAA-luokan luottoluokitus, ja velkaa voitaisiin laskea liikkeelle enemmänkin.

– Rajoittava tekijä on unionin lainsäädäntö, koska se asettaa rajoitteita sille, miten näitä varoja saadaan käyttää. Jos [lainojen liikkeellelaskuun] päädytään, sitten pitää tarkistaa mitä rajoitteen puitteissa voidaan tehdä, Saarenheimo sanoo.

Kriisi on lisännyt jäsenmaiden joustohaluja

Tähän asti EU-maat ovat riidelleet budjettineuvotteluissa jopa prosentin kymmenyksistä. Nyt tiukasta talouskurista tunnetut maatkin kuten Saksa ovat jo kertoneet olevansa valmiita kasvattamaan yhteistä rahapottia.

Epidemiatilanne on muuttanut EU-maiden tapaa neuvotella ja vauhdittanut poliittisen yhteisymmärryksen löytämistä eri yhteyksissä.

– Nykyinen tilanne on muuttanut maailmaa monessa mielessä. Se on tehnyt mahdollista sellaisesta, joka ei olisi aiemmin ollut mahdollista.

Suomea pidetään tiukan talouskurin vaatijana ja sormenheristäjänä, mutta Saarenheimon mielestä mielikuva ei ole enää täysin oikea. Maine syntyi viime vuosikymmenen alussa Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) hallitusten aikana.

– Suomen tosiasiallinen linja on ollut joustavampi kuin mitä maine on.

Lue lisää:

Kansalaisjärjestö: Salamyhkäisen euroryhmän toimet pitää avata muillekin – isot maat jyräävät pienet rahan kulisseissa

Analyysi: Euroryhmän riitely jättää rumat jäljet EU:n yhteistyöhön juuri kun sitä eniten tarvitaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta