Lavarunous herkisti lukiolaiset itkemään, halailemaan ja ihmettelemään: "Voiko runous olla tällaista?"

Lavarunous herätti lukiolaisissa kiinnostuksen kirjoittamiseen ja lukemiseen.

Lavarunous
Nuorten open mic -ilta
Lavarunous on nykyään suosittu harrastus.Otto Eric

Lavarunous? Mitä se edes on?

Suuri osa 2000 lukiolaisesta, jotka osallistuivat Mun tarina -hankkeeseen eivät olleet edes kuulleet lavarunoudesta.

– Se oli toisaalta aika ihanteellinen tilanne, kun oppilailla ei ollut mitään ennakkoasenteita, kertoo hankkeen taiteellinen johtaja, runoilija Aura Nurmi.

Lavarunous eli omien tekstien esittäminen yleisölle on kasvanut viime vuosikymmenen aikana suosituksi, yhteisölliseksi taiteenlajiksi. Pääkaupunkiseudulla open mic -iltoja, joissa voi esittää omia tekstejään järjestetään tiuhaan.

Jos nuorilla oli ennakkoluuloja perinteistä runoutta kohtaan, opettajilla niitä vasta oli. He olivat Nurmen mukaan paljon asenteellisempia kuin nuoret.

– Opettajat olivat täysin vakuuttuneita siitä, ettei runous kiinnosta nuoria lainkaan.

Nurmi ei ihmettele, että runous näyttäytyy puisevana. Sitä opetetaan lukioissa samoin metodein kuin Nurmen omina lukioaikoina reilu kymmenen vuotta sitten.

Opetus perustuu yhä lähinnä termeihin ja analyysiin.

Aura Nurmi ja hänen työparinsa, Talentistakin tuttu lavarunoilija Juho Kuusi ottivat käyttöön toiset metodit. Heidän työpajoissaan nuoret kirjoittivat itse tekstejä. Lähtökohtana oli hakea tunnetta tai asioita, jotka ovat tärkeitä elämässä.

– Oli ihana huomata, kun nuoret innostuivat ja sanoivat "voiko runous todellakin olla tällaista?"

Aura Nurmi ja Juho Kuusi
Aura Nurmi ja Juho Kuusi kiersivät kahden vuoden aikana noin 50 koulussa. Kuva on otettu ennen koronarajoituksia.Jasper Kaarna

Koneen säätiön rahoittama hanke lähti liikkeelle heikentyneistä Pisa-tuloksista ja nuorten huonosta lukumotivaatiosta. Työpajojen anti ei kuitenkaan rajoittunut luku- ja kirjoitustaitoihin – monet nuoret tunsivat runouden laajentavan maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä.

Tunneilla itkettiin ja halailtiin

Oppitunneilla koettiin usein myös tunteellisia hetkiä, kun sanat iskivät kuulijoihin.

– Lähes joka kerta koettiin vahvoja tunteita – siellä itkettiin ja halailtiin.

Työpajoissa kaikkien oli osallistuttava, kukaan ei saanut vetäytyä syrjään ja olla hiljaa. Miten ihmeessä sellainen onnistuu nuorten kanssa?

– Emme antaneet vaihtoehtoja. Otimme heti alussa kontaktin jokaiseen. Pian luottamus syntyi ja kaikki olivat mukana.

Aura Nurmi korostaa vaativuutta. Hänen mukaansa nuorilta voi ja pitää vaatia.

– Tuntuu siltä, että pelätään haastaa nuoria. Esimerkiksi nämä meidän työpajat olivat todella vaativia, kun pitää tuottaa lyhyessä ajassa teksti ja esittää se muille.

Nurmeakin jännitti astella luokan eteen ja sanoa " hei, olen runoilija."

– Tilanteissa täytyi vain olla mahdollisimman aito. Jos vaatii muilta jotain, silloin täytyy myös pudottaa omat suojamuurinsa.

Lisää luovaa kirjoittamista lukioihin

Lavarunous ruokkii monenlaisia taitoja. On osattava kirjoittaa, esiintyä ja vielä kuunnella muita.

Nuoret eivät suinkaan säikähtäneet entuudesta outoa taidemuotoa, sillä yli kolmannes työpajoihin osallistuneista kiinnostui lavarunoudesta ja lähes puolet toivoi lisää luovan kirjoittamisen opetusta lukioihin. Mun tarina -hankkeeseen liittyi myös tutkimus (siirryt toiseen palveluun), jossa nuorten työpajoja seurattiin ja osallistujia haastateltiin.

Nuorten open mic -ilta Oodissa huhtikuussa 2019.
Nuorten open mic -ilta Oodissa huhtikuussa 2019.Marjuli Heliö

Kaksi vuotta kestäneen projektin aikana Nurmi ja Kuusi ovat kiertäneet lukioissa ympäri Suomea. Heidän kädenjälkensä näkyy yhä monissa kaupungeissa, sillä niihin on syntynyt alaikäisille nuorille tarkoitettuja lavarunousklubeja.

– Nuoret lähettävät mulle edelleen tekstejä luettavaksi. Ne ovat usein aika emotionaalisia ja niissä huomaa, miten hieno keino kirjoittaminen on tunteiden jäsentelyssä.

Nurmi on aktiivijäsen palkitussa Helsinki Poetry Connection -yhdistyksessä. Hän on julkaissut myös kaksi kehuttua runokirjaa. Runous on ollut hänelle itselleen myös tärkeä keino käsitellä vaikeita asioita.

– Onhan se vähän absurdia ajatella, että runoudesta on tullut mulle työ ja ura.

Mun tarina -hankkeen jälkeen Nurmi haluaa ehdottomasti jatkaa työtä nuorten parissa. Kokemustensa perusteella hän uskoo, että runoudella olisi jalansijaa etenkin syrjäytyneiden nuorten parissa.

– Heille runous voi olla jopa pelastava taidemuoto.

Nuorten lavarunoutta voi seurata Lukuviikolla 20.-26.4. joka ilta klo 18 Instagramissa live-esiintymisissä. Kanava @nuortenopenmic