Mikä muuttuu, kun 10 000 suomalaista menee päivittäin koronatestiin? Kysyimme asiantuntijoilta, miten testien raju lisäys onnistuu

Asiantuntijoiden mukaan oireettomien ihmisten laajamittaisesta testauksesta ei ole hyötyä.

koronavirus
Drive-in koronavirus näytteenotto Porvoossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö tavoittelee koronaviruksen testausmäärien nostamista jopa 10 000 testiin vuorokaudessa. Kuvassa näytteenottopaikka Porvoossa.Markku Rantala / Yle

Hallitus ja terveysviranomaiset laskevat paljon koronatestauksen varaan, vaikka testimäärät ovat tällä hetkellä vain murto-osa tavoitellusta.

Yle kysyi asiantuntijoilta, miten testimäärien moninkertaistaminen onnistuu, testataanko entistä enemmän myös oireettomia, miksi testien määrät vaihtelevat nyt paljon päivittäin eikä testejä tehdä niin paljon kuin pystyttäisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on nostaa koronaviruksen testausmäärät jopa 10 000 testiin vuorokaudessa.

Testaamisen lisääminen on keskeistä, jotta mahdollisimman suuri osa koronatartunnoista pystytään katkaisemaan. Potilaat määrätään karanteeniin, ettei tauti leviä enää kun henkilö on positiiviseksi osoitettu.

Juttuun on haastateltu lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkusta sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sekä johtavaa asiantuntijaa Carita Savolainen-Kopraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Keitä kaikkia testataan, kun testejä tehdään 10 000 päivässä?

Anni Virolainen-Julkunen, STM:

– Oireisia ihmisiä testattaisiin matalammalla kynnyksellä kuin aiemmin. Ensisijaisesti testattaisiin potilaat, jotka eivät enää pärjää kotihoidossa. Sen jälkeen tulee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Carita Savolainen-Kopra, THL:

– Laajan testauksen tavoite on juuri se, että testattaisiin yhä enemmän väestöä, jolla on hengitystieinfektion oireita. Ei enää lähdettäisi siitä, että lievät infektiot sairastetaan kotona, vaan varmistetaan lievemmissäkin oireissa, onko kyse koronasta ja jos on, katkaistaan jatkotartunnat kontaktien jäljittämisellä ja eristämisellä.

– Isossa osassa ovat nyt ja jatkossa hoivakoti- ja hoitolaitosepidemiat. Tarkoitus on testata laajasti sekä hoidossa olevia henkilöitä että hoitohenkilöstöä, jotta varmistetaan, että hoito on turvallista.

Koronaviruksen näytteenotto Porvoossa
Koronavirusnäytteen ottoa Porvoossa drive-in testauspisteessä.Markku Rantala / Yle

Menisikö esimerkiksi yksittäinen hoitaja useasti testeihin?

Carita Savolainen-Kopra:

– Kysymys on sikäli mielenkiintoinen, että pohdittavaksi tulee myös oireettomien testaus. Sillä saattaa olla arvoa erityisesti terveydenhuollon henkilöstön kohdalla ja silloin, kun kontakteja halutaan katkaista kattavasti. Näkisin kuitenkin, että oireettomien laajamittainen testaus ei ole välttämättä hyödyksi, koska negatiivinen tulos ei anna minkäälaista taetta, etteikö infektiota voisi saada sen jälkeen tai etteikö itämisaika olisi vielä meneillään.

– Oireettoman testauksen jälkeen mahdollisesti jo seuraavana tai sitä seuraavana päivänä testitulos voisi olla positiivinen. Näillä testimäärillä ei päästä siihen, että koko väestö pystyttäisiin useaan kertaan testaamaan.

Anni Virolainen-Julkunen:

– Oireettomien testaaminen ei ole mustavalkoinen asia. Esimerkiksi jos hoivakotiepidemiassa löytyy yksikin tapaus, niin harkitaan olisiko järkevää testata kaikki, jotka siellä asuvat ja koko henkilöstö. Tällaisissa tilanteissa testataan jo nytkin altistuneita, jotka ovat vielä oireettomia.

– Paljon puhutaan oireettomista, mutta heidän testaamisestaan ei ole näillä näkymin hyötyä, koska emme tiedä kuinka montaa kertaa päivittäin samaa henkilöä pitäisi testata. Tuloksella ei ole käyttöarvoa.

– Toinen asia on, että oireettomuus on subjektiivista. Joku mieltää, että pieni nuha tai yskä ei ole mitään.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Miksi testattavien määrät vaihtelevat nyt niin paljon päivittäin?

Carita Savolainen-Kopra:

– Se vaihtelee sen mukaan kuinka paljon henkilöitä hakeutuu testaukseen tai lääkärin arvioon. Toki myös pyhät vaikuttavat. Viikonlopun aikana testimäärät yleensä notkahtavat, ja varsinkin pääsiäisenä kävi niin. Muidenkin infektiotautien osalta tiedetään, että viikon alkupäivinä testejä tehdään yleensä enemmän. Mutta toki vaikuttaa sekin, miten epidemia etenee. Jos tulee rypäs, se näkyy heti testausmäärissä.

Carita Savolainen-Kopra
Carita Savolainen-KopraYle

Miten testien määrän moninkertaistaminen päivittäiseen 10 000:een onnistuu?

Carita Savolainen-Kopra:

– Lähiviikkojen aikana on jo tapahtunut merkittävää nousua. Muutama kuukausi sitten koko testiä ei ollut olemassakaan, ja nyt niitä tehdään tuhansia päivässä. Tämän hetken laskennallinen kansallisten laboratorioiden yhteiskapasiteetti on noin 5 000 näytettä päivässä. Yhtenäkään päivänä siihen ei ole vielä päästy, korkein analyysimäärä on tällä hetkellä noin 3 500 näytettä päivässä, mutta se on noussut koko ajan ja edelleen nousee.

– Viime viikolla muokattiin THL:n ja sairaanhoitopiirien yhdessä laatimia kriteereitä siitä, millä perusteella lääkärit tekevät päätöksen potilaan lähettämisestä koronavirustestiin. Tämä on ensimmäinen asia, ettei suitsita testausta, vaan lievempioireisiakin testataan laajemmin.

Anni Virolainen-Julkunen:

– Se onnistuu normaalilla työllä, jota koko ajan tehostetaan. Meille on palkattu lisää väkeä isoihin laboratorioihin, siellä tehdään tällä hetkellä jopa kolmivuorotyötä. On tullut lisää analytiikkaa tekeviä laboratorioita, ja myös näytteenottopisteitä.

Anni Virolainen-Julkunen
Anni Virolainen-JulkunenYle

Milloin nähdään, että Suomessa otetaan 10 000 testiä päivässä?

Anni Virolainen-Julkunen:

– Todennäköisesti kesäkuun alussa, oletan näin. Jos saamme toteutettua kaikki materiaalihankinnat, jotka ovat vireillä.

Mikä on testauksen pahin pullonkaula?

Anni Virolainen-Julkunen:

– Pullonkaula on edelleen niinkin konkreettinen kuin näytteenottotikkujen ja -putkien saaminen. Niistä on pulaa, ja olemme kiivaasti hankkimassa niitä lähiviikkoina. Kotimainen tuotanto on käynnistynyt, ja ensimmäiset tikut ovat olleet koekäytössä.

Carita Savolainen-Kopra:

– Näytteenottovälineiden saatavuus pitää saada korjattua ennen kuin koko testauskapasiteetti voi olla käytössä.

– Iso asia on myös se, mitä tapahtuu testituloksen jälleen. Testaamista ei tehdä vain testaamisen takia, vaan tuloksella täytyy olla merkitys ja vaikutusta potilaan hoitoon ja tartuntaketjun katkaisemiseen. Tähän tarvitaan tartunnan jäljitystä, kontaktiselvityksiä, joita tekevät kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntatautiviranomaiset, kun potilaan positiivinen testitulos on selvinnyt. Tätä laajennetaan niin, että on mahdollista katkaista tartuntaketjuja.

Aasiasta tilattuja näytteenottovälineitä on odotettu jo viikkoja, onko niitä saatu?

Anni Virolainen-Julkunen:

– Asia on edennyt, mutta hankinnat eivät ole vielä toteutuneet.

Carita Savolainen-Kopra:

– Kansallisesti on paljon tilauksia sisällä sekä Aasian suuntaan että muualle maailmaan. Kliinisen mikrobiologian laboratoriot huolehtivat pitkälti tilauksista itse, ja lisäksi tehdään kansallisia hankintoja, ja niitä saadaan pikku hiljaa. Isossa merkityksessä on myös kotimainen tuotanto.

Onko tarkoitus lisätä näytteenottopaikkoja?

Anni Virolainen-Julkunen:

– Jonkun verran tarvitaan, koska nyt testaus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, mutta tapauksetkin ovat olleet täällä. Haja-asutusalueilla ihmiset eivät ole hakeutuneetkaan testeihin. He ovat poteneet oireitaan kotona, ellei ole tullut tilanne, että täytyy hakeutua sairaalaan.

Carita Savolainen-Kopra:

– Arvioisin niin, että niitä täytyy lisätä, että saadaan koko kapasiteetti käyttöön.

– On tärkeää, että meillä on näytteenottopisteitä sellaisissa paikoissa, että potilaiden on turvallista tulla niihin, eikä muita terveyspalveluihin hakeutuvia vaaranneta tartuntariskillä.

Drive-in koronaviruksen testausasema Espoon Otaniemessä.
Drive-in koronaviruksen testausasema Espoon Otaniemessä.Jussi Nukari / Lehtikuva

Millainen on yksityisten yritysten osuus, että 10 000 testiin päästään?

Anni Virolainen-Julkunen:

– Yksityisten yritysten varaan on laskettu 2 000–3 000 näytettä päivässä.

– Yksityisten merkittävin rooli on tällä hetkellä vielä näytteenotossa ja laboratorioanalytiikassa. Jatkossa yksityiset toimijat tulevat osallistumaan enemmän muihinkin koko ketjun tehtäviin, näytteenotosta tartunnan jäljitykseen asti.

Carita Savolainen-Kopra:

– Meillä on tälläkin hetkellä yksityisiä terveyspalveluiden tuottajia, jotka yksityisten laboratorioiden kautta osallistuvat testaamiseen. Heillä on samalla tavalla tavoitteet kasvattaa testausmääriään.

Mistä johtuu, että testejä tehdään nyt vähemmän kuin mihin olisi mahdollisuus?

Anni Virolainen-Julkunen:

– Meillä ei ole epidemiaa sillä tavalla muilla alueilla kuin pääkaupunkiseudulla. Yhdestä isosta yliopistosairaalasta kuulin tänä aamuna, että heillä ei ole sairastuneita, jotka haluaisivat näytteenottoa.

– Odotamme, että virus etenee pikku hiljaa väestössä kuten muuallakin maailmassa on käynyt, vaikka edelleen onkin järeitä rajoitustoimia. Luonnontieteellinen realiteetti on, että tapauksia tulee lisää ja niihin täytyy varautua.

Koronaviruksen testausta Terveystalon Leppävaaran lääkärikeskuksessa Espoossa.
Koronaviruksen testausta Terveystalon Leppävaaran lääkärikeskuksessa Espoossa 1. huhtikuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Edelleen kerrotaan, että kaikki hoitajat ja lääkärit eivät pääse testeihin, vaikka olisi oireita. Kuinka paha ongelma on?

Anni Virolainen-Julkunen:

– Yleensä meille tulee viestejä epäonnistumisista ja yksittäistapauksista. Oma käsitykseni on palautteen perusteella, että ongelma ei ehkä ole niin laaja-alainen kuin viesteistä voisi päätellä, mutta totta kai se pitää ottaa huomioon.

Carita Savolainen-Kopra:

– Saattaa olla alueellisia eroja, osittain liittyen siihen missä vaiheessa epidemia on tai miten lääkärit näkevät testauksen tarpeen. THL:n ja ministeriön kriteerit perustuvat siihen, että hoitava lääkäri tekee arvion testauksen tarpeesta.

On esitetty arvio, että koronaepidemian huippu on jo ohitettu. Miten se vaikuttaa testien tarpeeseen?

Carita Savolainen-Kopra:

– Jos näin on, että ollaan laskusuunnassa, niin yhä tärkeämmäksi tulee juosta kaikkien tartuntojen perässä. Eli tunnistaa kaikki mahdolliset ketjut, jotta oikeasti varmistustaan siitä, että piileviä pesäkkeitä ei jää ja saadaan käyrää alaspäin.

Miten keskeistä testaaminen on, kun rajoituksia puretaan?

Carita Savolainen-Kopra:

– Testaaminen on hybridimallissa hyvin olennaista, että ei olla pimennossa siitä, mikä on positiivisten osuus. Tärkeää on tunnistaa uudet tapaukset, jos epidemia nousee jollain alueella uudelleen.

Jutusta voi keskustella perjantai-iltaan kello 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan – "testaa, jäljitä, eristä ja hoida"

Tartuntaketjujen selvittäminen muistuttaa rikostutkintaa – johtajalääkäri: “Se on salapoliisityötä, jossa on pakko hyväksyä, että kaikkia ei tavoiteta”

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus