Tartuntaketjujen selvittäminen muistuttaa rikostutkintaa – johtajalääkäri: “Se on salapoliisityötä, jossa on pakko hyväksyä, että kaikkia ei tavoiteta”

Helsingissä tartuntaketjuja jäljittää 80 ihmistä, Mikkelissä 10. Tavoitteena on hidastaa viruksen leviämistä ja säästää ihmishenkiä.

koronavirus
Lääkäri piirtää fläppitaululle tartuntaketjumallinnosta.
Essoten pandempiapäällikö Hans Gärdström piirtää jokaisesta koronapotilaasta tartuntaketjukartan. Esa Huuhko / Yle

Poliisin väkivaltarikosyksikössä henkirikosten selvittäminen alkaa käytännössä aina vainajan viimeisten liikkeiden selvittämisellä. Koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämisessä on paljon samaa: alkutilanne on se, kun ihminen antaa positiivisen koronatuloksen. Tämän jälkeen ryhdytään järjestelmällisesti käymään läpi, millaisia ihmiskontakteja tartunnan saaneella on ollut.

Tätä jäljitystyötä tekee iso joukko terveydenhuollon ammattilaisia ympäri Suomea. Esimerkiksi Mikkelissä jäljittämistiimissä on 10 henkilöä ja toiminta on ympärivuorokautista. Heti kun positiivinen koronatestitulos saadaan, alkaa selvitystyö tartunnan lähteestä, oli sitten päivä tai yö.

Helsingissä, jossa tartuntoja on ylivoimaisesti enemmän kuin missään muualla, jäljitystyötä tehdään 80 ihmisen voimin kolmessa eri toimipisteessä.

Työtä on siis paljon ja käsiparejakin melkoinen määrä. Mutta mitä tartuntaketjujen selvittäminen oikeasti tarkoittaa?

Potilaan elämä syynätään kahden viikon ajalta

Ensimmäiseksi perataan tartunnan saaneen potilaan liikkeet. Potilaan kanssa käydään tiheällä kammalla läpi hänen elämäänsä: missä hän on liikkunut, keitä hän on tavannut, kuinka kauan ja miten hän on ollut näiden ihmisten kanssa tekemisissä.

– Etsitään se todennäköinen syy, mistä tauti on lähtenyt liikkeelle. Se voi olla kauppareissu, tai henkilön luona on käynyt vieraita. Kaikki kontaktit kartoitetaan viimeisen parin viikon ajalta ennen sairastumista, sanoo pandemiapäällikkö Hans Gärdström Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä.

Nykytiedon valossa on vaikea sanoa, mikä koronaviruksen tartuttamisaika on. Eli voiko virusta tartuttaa tietämättään jo siinä vaiheessa, kun ei edes itse tiedä sairastuneensa, sanoo Helsingin terveyskeskusten johtajalääkäri, epidemiologisesta toiminnasta vastaava Timo Lukkarinen.

– Tällä hetkellä laskemme varman päälle, että ennen oireiden alkamista ihmisellä olisi vuorokausi tällaista mahdollista tartuttamisaikaa.

Mikkelissä tämä aikaraja on kaksi vuorokautta ennen oireiden alkamista. Toisin sanoen sairaanhoitopiiristä riippuen, potilaan liikkeet ja ihmiskontaktit selvitetään vähintään vuorokautta tai kahta ennen kuin oireet alkoivat. Myös oireiden ilmaantumisen jälkeiset kontaktit käydään läpi.

Lukkarisen mukaan jäljittämistyössä on pakko hyväksyä myös se, että ihan kaikkia kontakteja ei voida tavoittaa.

– Jos joku on vaikkapa kävellyt metrovaunun päästä päähän, niin ei ole oikein mitään mahdollisuuksia tavoittaa kaikkia siinä vaunussa olleita. Mutta jos joku on sairastuneena vaikka junassa istunut vartin verran tuntemattoman ihmisen vieressä, on tärkeä yrittää etsiä tämä vieressä istunut ihminen.

Tässäkin tullaan yhtäläisyyksiin rikospoliisin työn kanssa. Ihmisten liikkeistä jää erilaisia jälkiä järjestelmiin, ja näitä jälkiä seuraamalla päästään kiinni olennaisiin tietoihin.

Esimerkiksi kaukojunissa istumapaikat on numeroitu, ja matkalipun ostaneiden matkustajien nimet on lähtökohtaisesti löydettävissä. Vastaava tilanne on esimerkiksi lentokoneiden kanssa ja sellaisten konserttien, joihin myydään istumapaikkoja.

Ennen koulujen sulkemista tuli ilmi useita tapauksia, joissa esimerkiksi kokonainen luokka on altistunut yhdelle sairastuneelle oppilaalle. Mikkelissä koko Urpolan alakoulu suljettiin maaliskuun puolivälissä ja oppilaat ja opettajat asetettiin karanteeniin.

Pandemiapäällikkö Hans Gärdströmin mukaan koronatilanne voisi olla aivan erilainen koko Etelä-Savossa, jos koulua ei olisi heti asetettu karanteeniin.

– Koko koulun pikaisella sulkemisella oli iso merkitys taudin hillitsemiselle maakunnassa. Vielä viikko sitten tuli vastaan tiettyjä kytköksiä, jotka liittyivät Urpolan kouluun, vaikka koulu on ollut suljettuna maaliskuun puolivälistä lähtien.

Selvitys voi kestää puoli tuntia tai monta päivää

Kun potilaan liikkeet ja kontaktit on käyty läpi, alkaa altistuneiden tavoittelu. Timo Lukkarisen mukaan altistuneista selvitetään pääsääntöisesti nimi ja puhelinnumero, ja heihin ollaan yhteydessä puhelimitse.

– Kysytään onko heillä oireita ja kysytään tilanteesta, jossa he ovat potilasta tavanneet. Tämä on tosin aika hienovaraista, sillä meillä ei ole lakisääteistä oikeutta ilmaista sen potilaan nimeä, jolle he ovat mahdollisesti altistuneet.

Jos keskustelun perusteella syntyy käsitys, että kohtaamisessa on ollut korostunut riski tartunnalle, altistunut ihminen asetetaan kotikaranteeniin ja jäädään seuraamaan tilannetta.

Altistumisen aikarajana pidetään varttituntia. Toisin sanoen, jos ihminen on ollut sairastuneen kanssa vähintään 15 minuuttia samassa tilassa, hänet lasketaan altistuneeksi. Altistuneeksi luokitellaan myös lyhyemmän aikaa lähikontaktissa esimerkiksi hoitotyössä ollut henkilö.

Lääkäri ja hoitajat juttelevat sairaalassa
Tartuntatutihoitajat Laura Siitari ja Johanna Matikainen käyvät päivittäin läpi tartuntaketjujen tilannetta pandemiapäällikkö Hans Gärdströmin kanssa. Esa Huuhko / Yle

Tartunnanjäljitystä voi tehdä myös muuten kuin puhelimen ja sähköpostin avulla. Lukkarinen kertoo kerran menneensä paikan päälle palvelutaloon, jossa oli altistumisepäilyjä.

– Oli helpompaa mennä suoraan sinne ja kysyä kaikki asiat kerralla ja hahmottaa ne tilat.

Erilaiset rajoitustoimet ja vapaaehtoiset karanteenit ovat nopeuttaneet tartuntaketjujen jäljitystyötä merkittävästi. Nyt usein lähtötilanne on se, että tartunnan saanut ihminen ei ole välttämättä tavannut juuri ketään tai liikkunut missään.

– Paitsi tietenkin jostainhan se tartunta on aina tullut. Usein voidaan puhua puolesta tunnista tai tunnista, että saadaan koko prosessi käytyä läpi, Lukkarinen sanoo.

Lisäksi on vaikeampia tapauksia, joissa tarvittavien kontaktien selvitystyötä voidaan tehdä useiden päivien ajan monen ihmisen voimin. Tällainen pitkäkestoinen selvitystyö tehtiin esimerkiksi Helsingin Musiikkitalon naistenpäivän konsertin (siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat) yhteydessä.

Tavoitteena epidemian hidastaminen

Tartuntaketjujen jäljittämisen keskeinen tavoite on Suomen koronavirusepidemian hidastaminen. Tällä pyritään siihen, että sairaaloissa riittää tilaa ja tekijöitä eikä kuormitus muutu hetkessä kohtuuttomaksi.

Esimerkiksi Etelä-Savossa tilanne voisi olla aivan toisenlainen, jos jäljitystyötä ei olisi tehty.

Kun tauti lähti etenemään maaliskuussa, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten alue oli Uudenmaan jälkeen heti toisena koronaviruksen ilmaantuvuuden suhteen. Nyt tilanne on keikahtanut päälaelleen, ja Essoten alueella uusia tautitapauksia tulee ilmi vähiten koko Suomessa.

– Me olemme laskeneet, että sairaala olisi täynnä koronapotilaita ja teho-osasto myös, jos emme olisi lähteneet heti alusta lähtien tartuntaketjujen jäljitystyöhön näin napakasti, pandemiapäällikkö Hans Gärdström sanoo.

Jäljitystyön mielekkyys ja siihen laitettavien resurssien määrä riippuu kuitenkin monesta asiasta. Vaakakupissa painaa esimerkiksi työvoiman määrä: jokainen tartuntaketjuja jäljittävä terveydenhuollon ammattilainen on poissa muusta, mahdollisesti arvokkaammasta työstä.

Ihmisiä nopeassa liikkeessä
Bluetooth-tekniikkaan perustuva sovellus kerää tunnisteita tilanteista, joissa ihmiset ovat lähekkäin pidemmän ajan. Jos käyttäjä saa koronavirustartunnan, sovellus varoittaa tämän tiedon perusteella muita altistuneita.Ivan Nesterov / Alamy | Muokkaus: Lasse Isokangas / Yle

Toinen suuri kysymys on yksityisyyden rajat ja niiden ylittäminen. Esimerkiksi Etelä-Koreassa positiivisen testituloksen saaneen ihmisen puhelimen paikkatiedot voidaan käydä viranomaisten toimesta läpi.

Lukkarisen mukaan Suomessa käytössä oleva kevyempi tartuntaketjujen jäljitysmalli on riittävä ja kuitenkin kohtalaisen tarkka.

– Kyllä tällainen Korean tapainen valvonta voitaisiin varmaan täälläkin teknisesti toteuttaa, mutta onko ihan loputtomiin menevään tarkkailuun järkevää lähteä? Uskoisin, että tällainen kevennetty malli, joka on kuitenkin aika tarkka, on varmasti riittävä.

Hans Gärdström näkee tartuntojen jäljittämiseen kehitetyissä mobiilisovelluksissa mahdollisuuksia, jos vain henkilötietosuoja-asiat saadaan ratkottua.

– Ne antaisivat meille lisätietoa siitä, kenen kanssa ihminen on ollut tekemisissä, jos tartuntaketju ei muuten lähde selviämään.

Niin Lukkarisen kuin Gärdströmin mukaan tartuntaketjujen selvitystyötä kannattaa jatkaa, koska sillä voidaan säästää ihmishenkiä.

– Meillä on hyvä henkilökunta ja mahdollista lisätä tarvittaessa jäljitystiimin työntekijämäärää, Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdström sanoo.

Lue lisää:

Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan – "testaa, jäljitä, eristä ja hoida"

Analyysi: Koronatartuntoja jäljittävä sovellus ei ole hopealuoti, joka vapauttaa meidät karanteenista

Kuka maksaa kulut, jos korona sairastuttaa töissä? Tartunta kannattaa selvittää, sillä COVID-19 voi olla korvauksiin oikeuttava ammattitauti

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus