1. yle.fi
  2. Uutiset

Maistuisiko lörtsy ranskalaiselle kuin samppanja savolaiselle? Nimisuojan saaminen vaatii vuosien työn ja ennustajan lahjoja

Esimerkiksi karjalanpiirakka, kalakukko ja Kainuun rönttönen ovat EU:ssa nimisuojattuja tuotteita.

Itä-Suomen ruokakulttuuri
Leivonnainen ihmisen käsissä
Lörtsy-niminen leivonnainen tunnetaan ympäri Suomea, ja erityisen suosittu se on Savonlinnassa. Esa Huuhko / Yle

Suomella olisi paljon annettavaa eurooppalaisilla herkkumarkkinoilla, jos oivaltaisimme tuotteidemme omaperäisyyden.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on löytää 20 uutta nimisuojattavaa suomalaistuotetta vuoteen 2025 mennessä.

Esimerkiksi itäsuomalaisille tutusta lörtsystä voisi tulla nimisuojan turvaa nauttiva tuote, jos sille löytyisi innokkaita puolestapuhujia ja useita yrityksiä sitoutuisi niitä valmistamaan.

Ensin pitäisi pohtia, mitkä ulkonäkö- ja sisältökriteerit tekevät lörtsystä lörtsyn.

– Pitäisi yhdessä miettiä, mitkä ovat lörtsyn kovat ytimet, johon kaikki voivat sitoutua. Itäsuomalainen lörtsyhän eroaa ulkonäöltään tavallisesta jauhelihapiirakasta. Lörtsy voi olla myös makea, munkkimainen leivonnainen. Olisi hyvä, että eri leipomoilla olisi omia versioitaan, visioi erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista.

Särkkä-Tirkkonen uskoo, että Suomessa on useita muitakin tuotteita, jotka tunnetaan, mutta joita kukaan ei vielä ole hoksannut hakea nimisuojan piiriin.

– Kuluttajat tietävät nimisuojasta aika vähän, eivätkä monetkaan yritykset ja yhteisöt ole hakeneet mukaan järjestelmään. Toukokuussa tiedotamme yrityksiä ja kuluttajia lisää tästä mahdollisuudesta, toteaa Särkkä-Tirkkonen.

Mikkelissä toimiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on juuri saanut Ruokavirastolta yli 160 000 euron avustuksen (siirryt toiseen palveluun) uusien tuotteiden etsimiseen ja nimisuojan tunnetuksi tekemiseen. Mukana työssä ovat myös Turun yliopiston Brahea-keskus ja Maa- ja kotitalousnaisten keskus.

Nimisuoja on EU:n laatujärjestelmä, jonka kuuluisimpia esimerkkejä ovat samppanja, konjakki ja fetajuusto.

Aito saunapalvikinkku on komission nuijittavana

Kun uudelle tuotteelle halutaan nimisuoja, hakemus tehdään Ruokavirastolle (siirryt toiseen palveluun), joka toimittaa sen eteenpäin komissioon. Oman tuotemerkin saa säilyttää, sillä suoja haetaan nimelle.

Nimisuojasta innostuvat yritykset ja yhteisöt voivat ottaa yhteyttä Ruralia-instituuttiin, jos haluavat apua nimisuojahakemuksen tekemiseen. Yksittäinen yritys ei voi hakea tuotteelleen nimisuojaa, vaan hakemukseen tarvitaan laajempi taustajoukko.

Nimisuojaluokkia tuotteille on kolme. Niillä on omat merkkinsä, joita valmistaja voi käyttää tuotepakkauksessa.

Aito saunapalvikinkku on viimeisin suomalaistuote, jolle on tehty EU:n nimisuojahakemus. Hakemuksen taustalla on Saunapalviyhdistys ry.

Hakemuksen käsittelyssä komissiossa voi mennä 2–4 vuotta. Saunapalvikinkun ympärillä on käyty vääntöä siitä, miten savun maku lopputuotteeseen saadaan (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus).

Kansallisessa käsittelyssä ovat parhaillaan Suonenjoen mansikka, Savolainen talkkuna ja Savolainen mustikkakukko.

Ruislimpun ja reikäleivän voisi nimisuojata erikseen

Hankaluutena usean tuotteen kohdalla on, että Suomessa ei ole ollut tapana nimetä tuotteita maantieteen mukaan. Ruisleipä olisi maineensa ja tunnettuutensa puolesta hyvä tuote nimisuojan piiriin, mutta pelkällä ruisleipä-nimellä se tuskin menisi komission seulan läpi.

Sen sijaan leivän ulkonäön vaihtelun voisi valjastaa nimisuojahakemuksessa maantieteeseen liittyväksi erityispiirteeksi.

– Ruisleipä tunnetaan yleisnimellä ruisleipä eri puolilla Suomea, vaikka sama leipä voi olla ihan eri tuote lännessä ja idässä. Savolainen ruisleipä voi olla pehmeä ja pyöreä, lännemmässä se on yleensä litteä reikäleipä, pohtii Särkkä-Tirkkonen.

Jotta ruisleipä jossakin muodossaan pääsisi nimisuojan piiriin, olisi sen ulkonäkö perusteltava vaikkapa savolaisuuden tai pohjalaisuuden kautta.

Nimisuojatun tuotteen pakkauksen kuluttajamerkki kertoo, että sen laatua varmistaa yhteinen laatujärjestelmä. Merkintä on myös matkailijalle keino tunnistaa aito suomalainen tuote.

– Nimisuojan ja kuluttajamerkin avulla Suomessa hyvin tunnettua tuotetta voidaan markkinoida laajemmin EU:n alueella. Esimerkiksi ulkomaiset matkailijat tunnistavat näitä tuotteita Suomessa käydessään, tästä on myös tutkittua tietoa.

Myös laktoositon maito kelpaa nyt karjalanpiirakkaan

Karjalanpiirakan ympärillä syntyi taannoin kohu kun ilmeni, että sille haettu nimisuoja sisälsi määritelmän maidon käyttämisestä karjalanpiirakan riisipuurossa.

Alun perin EU-nimisuojan karjalanpiirakalle haki vuonna 2003 Pohjois-Karjalan maaseutukeskuksen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Reseptiä hakemukseen rustatessa ei osattu ennustaa, miten elintarviketeknologia muuttaa suomalaisille rakasta peruselintarviketta, maitoa.

– Silloin laktoositon maitojuoma ei vielä ollut yleisessä käytössä. Nimisuojaluokka, jossa resepti on tarkkaan määritelty, on EU:n tiukin juuri reseptinsä osalta, kertoo Särkkä-Tirkkonen.

Pohjoiskarjalaiset eivät kuitenkaan heittäneet pyyhettä kehään karjalanpiirakan suojaamisessa. ProAgria Pohjois-Karjala ry ja Maa- ja kotitalousnaiset jättivät Ruokavirastolle muutoshakemuksen, ja EU:n komissio hyväksyi reseptin muutoksen (siirryt toiseen palveluun).

Suomi innokkain Pohjoismaa suojaamaan tuotteitaan

Koko EU:n alueella 3500 tuotetta saanut nimisuojan. Suomessa nimisuoja on esimerkiksi karjalanpiirakalla, kalakukolla ja Puruveden muikulla. Nimisuojattuja suomalaistuotteita on yhteensä 12 (siirryt toiseen palveluun) (Ruokaviraston verkkosivut), joista 10 on maataloustuotteita, 2 alkoholituotetta.

– Suomalaiset marjaliköörit ovat tässä kovassa seurassa. Nimisuoja tekee niitäkin entistä tunnetummaksi. Pohjoismaista Suomella on eniten tuotteita järjestelmän piirissä, kertoo Särkkä-Tirkkonen.

Nimisuojan saadakseen tuotteen pitää olla valmiiksi hyvämaineinen. Hakemuksessa on tärkeä osoittaa, että maantiede vaikuttaa tuotteen erityispiirteisiin.

– Suomihan on EU:n pohjoisin maatalousvaltio. Kaikki, mitä täällä kasvaa, on jollain tavalla erityistä. Intensiivinen ja valoisa kasvukausi vaikuttavat esimerkiksi marjojen aromiin.

Lue myös:

Vuosien karjalanpiirakkasota päättyi – EU hyväksyi, että aidon karjalanpiirakan saa nyt tehdä myös laktoosittomasta maidosta

Laktoositon maito oli liikaa viranomaiselle – pienleipomon lopetettava vuosia jatkunut karjalanpiirakan myynti välittömästi

Lue seuraavaksi