Pahimmillaan jopa puolet koronatestien negatiivisista tuloksista voi olla vääriä – Annen mies oli jo teholla kun tartunta viimein todettiin

Luotettavan tuloksen saamiseksi testi pitäisi tehdä varhaisessa vaiheessa sairastumista.

koronavirus
Koronavirustestausta Mehiläisen drivein-asemalla Espoon Tapiolassa.
Koronavirus todetaan nenänielunäytteestä tai nielunäytteestä. Suurimmat epävarmuustekijät testaamisessa liittyvät näytteenottoon.Janne Järvinen / Yle

Tauti oli raju alusta lähtien. Annen keski-ikäinen, perusterve mies sairastui maaliskuussa. Oireet täsmäsivät koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin. Tauti alkoi kovalla kuumeella, joka välillä laski.

– En ole koskaan nähnyt häntä noin kipeänä, Anne kertoo.

Yle ei käytä jutussa Annen oikeaa nimeä, sillä hänen miehensä on edelleen hoidettavana sairaalassa. Yle on nähnyt kirjallista aineistoa, jossa kerrotaan miehen hoidosta.

– Kolmantena päivänä hänellä tuli kuivaa yskää, joka paheni koko ajan. Samoin tuli ihon kosketusarkuutta, eli käytännössä koko hänen ihonsa oli kosketusarka. Ja todella kova päänsärky.

Viiden päivän kuluttua mies kävi lääkärissä, jossa hänet otettiin vastaan koronapotilaana. Henkilökunta oli asianmukaisesti suojautunut, mutta koronatestiä ei kuitenkaan tehty.

Mies jäi saman tien sairaalaan

Mies testattiin vasta seuraavana päivänä nenänielunäytteen avulla, ja testin jälkeen Anne ajoi puolisonsa kanssa takaisin kotiin. Testitulos ei ollut vielä valmis, kun miehen tila heikkeni niin paljon, että Anne oli yhteydessä alueensa keskussairaalaan ja vaati hoitoa puolisolleen. Mies otettiin saman tien sisään sairaalaan.

– Hän oli sitten jo hengenvaarallisessa tilanteessa, hänelle laitettiin saman tien happimaski.

Vuorokauden kuluttua Annen mies siirrettiin teho-osastolle.

– Pahin asia tässä taudissa on se, ettei ihminen pysty hengittämään omilla keuhkoillaan. Pari kertaa teho-osastolla lääkäri on joutunut pohtimaan hänen laittamistaan hengityskoneeseen, jolloin hänet olisi nukutettu.

Potilas tehohoidossa, laitteistoa.
Annen puoliso oli viikkoja hoidossa teho-osastolla. Tehohoitoon päätyvät vakavimmin COVID-19-tautiin sairastuneet. Tiina Mäki / Oulun yliopistollinen sairaala

Vasta keuhkoista otettu testi kertoi totuuden

Annen miehen ensimmäinen testitulos oli negatiivinen. Koska oireet olivat niin selkeät, tehtiin toinen nenänielutesti. Sekin oli negatiivinen.

Teho-osastolla otettiin uusi näyte, tällä kertaa imulimanäytteenä keuhkoputkista.

Tämä näyte oli positiivinen, eli Annen puolison COVID-19-virustartunta varmistui virallisesti. Oireiden alkamisesta oli kulunut lähes kaksi viikkoa.

– Siinä tuli vähän tuskainen olo, että minkä takia testi ei kahdella ensimmäisellä kerralla antanut oikeaa tulosta. Me olimme kyllä karanteenissa, mutta jos testi ei kerro totuutta, ihmiset saattavat toimia väärin, eli levittää tautia.

Anne keskusteli kahden ensimmäisen testin vääristä negatiivisista tuloksista lääkäreiden kanssa.

– Lääkärit ovat olleet sitä mieltä, että kyse voi olla näytteenottotekniikasta, Anne kertoo.

"Jos testi ei kerro totuutta, ihmiset saattavat toimia väärin, eli levittää tautia."

Anne

Ylen MOT-toimituksen tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa potilaan oireet ovat olleet tyypillisiä koronaviruksen aiheuttamille oireille: sahaavaa kuumetta, kuivaa yskää, paineen tunnetta keuhkoissa ja väsymystä. Silti nenän limakalvoilta otetun näytteen tulos on ollut negatiivinen. Oireet ovat jatkuneet.

Oireilevia ihmisiä ei välttämättä ole ohjattu terveysasemalta uuteen testiin, vaan heitä on ohjeistettu parantelemaan oloa kotona. Näytteenottoon tarvitaan aina lääkärin lähete.

 Koronaviruksen testausta terveyspalveluyritys Terveystalon Leppävaaran lääkärikeskuksessa Espoossa 1. huhtikuuta.
Koronavirustestien väärät negatiiviset tulokset johtuvat yleensä näytteenottoon liittyvistä ongelmista.Jussi Nukari / Lehtikuva

Tämän vuoksi testeihin liittyy epävarmuutta

Koronavirus todetaan nenänielunäytteestä tai nielunäytteestä. Suurimmat epävarmuustekijät testaamisessa liittyvät näytteenottoon.

– PCR-testejä sinällään pidetään hyvin luotettavina. Mutta kun testiä käytetään, saadaan oikea tulos parhaimmillaankin vain noin 80 prosentissa tapauksista. Pahimmillaan testituloksista jopa puolet voi olla vääriä negatiivisia, kertoo ylilääkäri Maija Lappalainen HUS:n kliinisen mikrobiologian laboratoriosta.

Ensimmäinen riskitekijä virheelliselle testitulokselle on ajoitus.

Tutkimusten mukaan koronavirusta alkaa erittyä sairastuneen hengitysteissä jo ennen oireiden ilmenemistä. Taudin alkuvaiheessa viruseritys on kiivaimmillaan. Näytteenotto olisi hyvä tehdä tässä vaiheessa, eli muutaman vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta.

Pahimmillaan testituloksista jopa puolet voi olla vääriä negatiivisia.

Maija Lappalainen, HUS:n kliinisen mikrobiologian laboratorion ylilääkäri

Jos sairaus on edennyt pidemmälle, virus on voinut siirtyä ylähengitysteistä keuhkoihin, eikä nenänielunäytteellä välttämättä ylletä tarpeeksi alas.

– Kaikkein vaikeimmin sairastuneilla potilailla – potilailla, joilla on keuhkokuume ja jotka tarvitsevat hengityksen tukihoitoa – nenänielusta otetusta näytteestä ei välttämättä virusta löydy, vaan näyte tulisi saada alempaa hengitysteistä. Tällaista näytettä ei aina voida ottaa tai saada, Lappalainen sanoo.

Jos testi otetaan liian aikaisin, virusmäärät ovat vielä pieniä, eikä virusta välttämättä päädy analysoitavaan näytteeseen.

– Useimmat asiantuntijat sanovat, että todennäköisyys saada virusta kiinni nenänielutikulla on 70–90 prosenttia, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Lehtonen arvioi, että käytännössä joka viides koronavirusinfektion saaneista jäisi testissä tunnistamatta. Myös kansainväliset asiantuntijat kehottavat suhtautumaan negatiiviseen testitulokseen varauksella (siirryt toiseen palveluun).

Lasse Lehtonen on Helsingin Yliopiston terveysoikeuden professori ja  HUSin ylilääkäri.
HUSin diagnostiikkajohtaja, professori Lasse Lehtonen arvioi, että noin viidesosa koronatartunnoista saattaa livahtaa testiseulan läpi.Markku Pitkänen / Yle

Ajoituksen lisäksi epävarmuutta aiheuttaa itse näytteenottomenetelmä. Nenänielutikun pyörittely ylähengitysteissä vaatii tekijältä osaamista ja on epämiellyttävää potilaalle. Aina se ei suju ongelmitta.

Pitkistä ja joustavista nenänielutikuista on myös ollut pulaa Suomessa. Osassa maata on jouduttu tästä syystä siirtymään näyttenottoon pelkästään nielusta, eli suun kautta. Se laskee testin luotettavuutta entisestään, jopa vain puoleen tapauksista.

Jos näytteeseen on saatu virusta ja testi on positiivinen, sen tulos on yleensä luotettava.

Koronavirusta etsitään laboratorioissa PCR-tekniikalla, eli geenimonistamiseen perustuvalla tutkimuksella. Jos potilaalta otetusta näytteestä löytyy koronavirusta, virukselle ominainen geenipätkä alkaa monistua laboratoriossa ja testi on positiivinen.

Lasse Lehtosen mukaan testauksen luotettavuutta voitaisiin lisätä toistamalla näyteenotto kaksi kertaa saman vuorokauden aikana. Käytännössä testien toistamista tehdään kuitenkin erittäin harvoin rajallisen testauskapasiteetin vuoksi.

Jos potilaalta otetusta näytteestä löytyy koronavirusta, virukselle ominainen geenipätkä alkaa monistua laboratoriossa ja testi on positiivinen.

Suomeen on tarjottu huonoja vasta-ainetestejä

Markkinoilla on tarjolla nyt myös testejä, joiden avulla voidaan selvittää, onko ihminen sairastanut COVID-19-taudin.

Osa Suomeen tarjotuista testeistä on kuitenkin ollut huonolaatuisia. Fimean ylitarkastajan Nelli Karhun mukaan Suomeenkin on yritetty tarjota testejä, joiden CE-merkintä on väärennetty tai testillä ei sellaista ole. CE-merkintä on vakuutus siitä, että laite täyttää EU-direktiivien vaatimukset.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ei usko, että suomalaiset toimijat olisivat ostaneet tällaisia testejä.

– Suomalaisten laboratorioiden laatu on hyvä ja olemme tottuneet ostamaan vain sellaisilta tuottajilta, joilla on CE-merkinnät. Monen tasoisia ehdokkaita on kuitenkin ollut viime aikoina liikkeellä, Lehtonen kertoo.

HUS: vasta-ainetesteistä ei vielä suurta hyötyä

Vasta-aineita mittaavat testit ovat yksilötasolla vielä erittäin epäluotettavia. Ammattilaisia huolestuttavat erityisesti väärien positiivisten testitulosten seuraukset: jos ihminen kuvittelee virheellisesti olevansa immuuni koronavirukselle, hän saattaa asettaa itsensä sairastumisvaaraan.

– Se on melkein sama kuin rahaa heittäisi, kun tällaiseen testiin menee, sanoo Lasse Lehtonen.

Epäluotettavuus johtuu taudin harvinaisuudesta väestössä. Ilmiötä on esitellyt muun muassa lääketieteen tohtori Juhani Knuuti Turun Sanomien blogissaan. (siirryt toiseen palveluun)

Koronaepidemian edetessä tilanne muuttuu. Kun oikeasti koronan sairastaneita alkaa olla väestössä 5–10 prosenttia, myös vasta-ainetestistä tulee yksilön kannalta luotettavampi. Toistaiseksi niiden omatoimista käyttöä ei voi suositella.

– Pääsääntöisesti nettitestit ja kotiin tarjottavat pikatestit eivät ole sillä tasolla, että niitä voi suositella käytettäväksi sen enempää diagnostiikkaan kuin vasta-ainemäärityksiinkään, lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen Sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Koronaviruksen testauspiste Laakson sairaalassa 19.3.2020
Parhaimmillaan Suomessa on tehty noin 3500 koronavirustestiä vuorokaudessa. Janne Järvinen / Yle

Suuren väestöjoukon analysointiin ja kohdennettuun testaamiseen vasta-ainetestit soveltuvat jo nyt.

Esimerkiksi THL on aloittanut väestötutkimuksen, jossa selvitetään vasta-aineiden esiintymistä eri ikäryhmissä ja eri alueilla Suomessa.

Toipuminen vie kuukausia

Annen mies on sairastanut pian kuukauden. Teho-osastolta hän pääsi pois viikko sitten.

– En vielä tiedä, milloin hänet kotiutetaan. Se riippuu esimerkiksi keuhkokuvien tilanteesta, millaset tuhot siellä on. Varmaa on se, että hän ei lähiviikkoina, tuskin lähikuukausinakaan, pysty työskentelemään meidän perheyrityksessämme. Sen verran heikko kunto hänellä on, Anne kertoo.

Perheyrityksessä on kahdeksan työntekijää. Anne on joutunut ottamaan ohjat, vaikka hän on normaalisti muualla töissä.

– Kaikki päivät oon tehnyt töitä sen eteen, että selvittäisiin. Tässä ovat olleet päivät todella täynnä aamusta iltaan, yöhön asti, Anne kertoo.

"Lääkäri sanoi, että neljän viikon sairastamisen jälkeen mieheni ei pitäisi enää tartuttaa ketään."

Anne

Anne on helpottunut puolisonsa tervehtymisestä, mutta kotiutumisen lähestyessä hänet on vallannut uusi huoli: voiko mies edelleen kantaa virusta.

– Lääkäri sanoi, että neljän viikon sairastamisen jälkeen miehen ei pitäisi enää tartuttaa ketään. Hänet testataan vielä, mutta vaikka testi olisi positiivinen, lääkäreiden mukaan tauti ei enää tartu, koska se on kestänyt niin pitkään, Anne kertoo.

Mies testattiin perjantaina, tulos oli negatiivinen. Kotiuttamista pohditaan maanantaina.

Suomessa on huhtikuussa lisätty testauskapasiteettia. Parhaimmillaan päivässä on testattu noin 3500 ihmistä. Mutta esimerkiksi Annelle itselleen ei ole tähän mennessä tarjottu testausta.

Juttua korjattu: Muutettu kohta "THL on huhtikuussa kaksinkertaistanut testauskapasiteettinsa" muotoon "Suomessa on huhtikuussa lisätty testauskapasiteettia".

Lue lisää:

Aiheesta lisää MOT:n erikoisjaksossa Korona I: Taistelu tuntematonta vastaan. Maanantaina 27.4.2020 Yle Areena klo 12 ja TV1 klo 20.

Katso paljonko sairaanhoitopiirissäsi tehdään koronatestejä – HUSin alueella testattu noin joka sadas ihminen

Hoitohenkilökunta ympäri Suomen kertoo Ylelle: "Emme pääse koronatesteihin" – Sairaanhoitopiirien johtajat kummeksuvat

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus