Edessä kaikkien aikojen riita rahasta – Miljardit tai tuhannetkaan eivät riitä, kun EU-maat etsivät pelastusta kriisin jälkeen

EU suunnittelee jättimäistä jälleenrakennusta. Onko unionista ollut kriisissä mihinkään ja miten verorahoja aiotaan käyttää jatkossa? Kokosimme listan.

Euroopan unioni
von der Leyen
EU-komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyen hakee torstai-illan EU-johtajien kokouksesta osviittaa siitä, millaisia esityksiä jäsenmaat toivovat komissiolta.Christian Bruna / EPA

Kun EU-johtajat räpsäyttävät tänä iltana tietokonenäytöt päälle ja istuutuvat yhteiseen videokokoukseen, ruuduille piirtyy huolestuneita kasvoja.

Ilmassa on ison poliittisen kriisin merkit. Torstai on periaatteellisesti tärkeä ratkaisujen päivä, kuten Kauppalehti kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun). Taustalla häilyy jopa mahdollisuus euroalueen hajoamisesta.

Kokouksessa ratkotaan paitsi koronaviruksen talousvaikutuksia myös koko eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuutta. EU:sta on tullut koronaan keskittyvä kriisiorganisaatio, mutta jäsenmaiden yhteiset talouden pelastustoimet ovat jääneet vähäisiksi.

Pääpelurit videoruuduilla ovat Italian pääministeri Giuseppe Conte ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Italia on pahassa kriisissä ja sen kansalaisten EU-vastaisuus on lisääntynyt voimakkaasti. Saksan Merkelin (siirryt toiseen palveluun) taas toivotaan hellittävän kukkaronnyörejä ja sitoutuvan yhteiseen rahankäyttöön.

Tämä juttu jakautuu kahteen osaan. Alussa on listattu kuusi vaihtoehtoa, jotka EU:lla on pöydällä. Sen perään on koottu EU:n toimet tähän mennessä ja arvio siitä, onko EU onnistunut vai epäonnistunut koronakriisin hoitamisessa.

Pääministeri Sanna Marin EU:n videokokouksessa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) EU-johtajien maaliskuun kokouksessa.Valtioneuvosto

1. Yhteistä velkaa

EU-maat, ennen kaikkea Italia, velkaantuvat koronakriisissä pahasti. Samalla kun Italian velka kasvaa, sen tuotanto supistuu.

Velan suhde maan bruttokansantuotteeseen voi kasvaa jopa 180 prosenttiin. Se on kolme kertaa enemmän kuin EU:n nykysäännöt sallivat.

Viime päivinä Italian velan korot ovat jälleen nousseet markkinoilla suhteessa muihin EU-maihin. Sijoittajat eivät usko Italian kykyyn selviytyä veloistaan, vaikka Euroopan keskuspankki on ilmoittanut valtavasta 750 miljardin euron tukiosto-ohjelmasta.

Etelä-Eurooppa, etunenässä Italia ja Ranska, vaatii yhteistä vastuunkantoa. Etelän mukaan koronavirus ei ole kenenkään vika vaan yhteinen ongelma. Lisäksi Italia tavallaan "auttoi" muuta EU:ta koronaviruksen vastaisessa taistelussa: muut maat ovat voineet sen kokemusten pohjalta suunnitella omia toimenpiteitään.

Kun kaikki jäsenmaat laskisivat liikkeelle yhteisiä joukkovelkakirjoja, pohjoisten maiden parempi luottokelpoisuus pönkittäisi niitä ja pitäisi lainan korot matalina.

Pohjois-Eurooppa, kuten Suomi, Saksa ja Hollanti, vastustavat ideaa. Niiden mielestä yhteisvelan ongelma on, että velkakakku voi jäädä maksukykyisimpien maiden käsiin.

2. EU:n "Marshall-suunnitelma" eli jälleenrakennusrahasto

Jälleenrakennusrahastoa ovat ideoineet sekä jäsenmaat että EU-toimielimet. Esitykset rahaston koosta vaihtelevat 500:n ja 1 500:n miljardin euron välillä.

EU-budjettia voitaisiin käyttää lainantakuuna. Esimerkiksi Espanja esittää (siirryt toiseen palveluun), että varat rahastoon kerättäisiin ikuisilla velkakirjoilla, joista maksettaisiin vain pientä korkoa sijoittajille.

Rahastosta jäsenmaat voisivat saada pitkäaikaisia lainoja talouden elvytystä varten.

Jälleenrakennusrahastoa tarvitaan EU:n sosiaalisen ja taloudellisen jakautumisen estämiseksi, korostaa euroryhmän puheenjohtaja, Portugalin valtiovarainministeri Mario Centeno. Sirpaloituminen haittaisi hänen mukaansa sisämarkkinoiden toimintaa.

Taakanjakoa vastustavien maiden mielestä jälleenrakennusrahasto tarkoittaisi kuitenkin suurinpiirtein samaa kuin yhteinen velkakin: myönnetyt luotot jakautuisivat epätasaisesti ja vastuu voisi viime kädessä jäädä maksukykyisille maille.

Jälleenrakennusrahastoa kutsutaan Brysselissä myös uudeksi Marshall-suunnitelmaksi. Marshall-apu oli Yhdysvaltain tukea Euroopan jälleenrakentamiseen toisen maailmansodan jälkeen. Nimensä se sai Yhdysvaltain ulkoministeriltä George Marshallilta.

Euroryhmä
Euroryhmän puheenjohtajan Mario Centenon mielestä budjetti on hyvä mutta hidas väline. Centeno oli keskiviikkona EU-parlamentin kuultavana.Olivier Hoslet / EPA

3. Uuden alun EU-budjetti

Euromaiden valtiovarainministerit ovat jo sopineet, että koronakriisin jälkeen EU:n 2021–2027 budjettia käytetään jälleenrakentamiseen. Budjettia pitäisi kuitenkin kasvattaa selvästi nykyisestä.

Suuri kysymys on, tarvitaanko jälleenrakennusta koko seitsemän vuoden ajaksi vai vain rahoituskauden alkuvuosiksi.

Jäsenmaiden on ollut jo ennen koronakriisiäkin vaikea päästä yhteisymmärrykseen EU:n rahoituksesta. Budjetin koosta päättäminen on jumiutunut riitaan prosentin kymmenyksistä.

Nyt tuulet ovat kääntymässä. Jopa Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi alkuviikosta (siirryt toiseen palveluun), että Saksa on valmis myönnytyksiin ja tarvittaessa kasvattamaan EU:n budjettia. Lopulliset neuvottelut käydään tämän vuoden lopussa juuri Saksan EU-puheenjohtajakaudella.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo esitellä johtajille vielä ennen vappua mallin, jolla uudesta budjetista tehdään jättimainen elvytyspaketti.

Euroryhmän Mario Centeno puolestaan arvioi, että budjetti on hyödyllinen mutta liian hidas väline. Jo pelkkä budjetin ratifioiminen kaikissa 27 EU-maassa vie aikaa. Rahaa tarvitaan Centenon mielestä heti.

4. Komissio hankkimaan lisää rahaa

Koska budjetti rahoitetaan pääosin EU-maiden suorilla jäsenmaksuilla, rahaa tuskin saadaan kasaan riittävän paljon. Siksi esimerkiksi EU:n parlamentti on esittänyt, että komissiolle annettaisiin lupa hankkia lisukkeeksi markkinarahaa Euroopan unionin nimissä.

Lainat voitaisiin taata EU-talousarviosta.

Jos komissio saa tällaisen vetovastuun, se olisi iso muutos EU:n valtasuhteissa. Euroopan keskuspankki EKP saisi komissiosta vastinparikseen eräänlaisen "taloushallituksen".

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty (siirryt toiseen palveluun), että komissio voisi kerätä koronmaksua varten rahaa myös digi-, muovijäte- tai päästöverolla. Näin ei tarvitsisi käydä jäsenmaiden kukkarolla.

Wopke Hoekstra
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra euroryhmän videokokouksessa huhtikuun alussa.Bart Maat / AFP

5. Ilmaston ehdoilla

Komissio julkisti tammikuussa jättimäisen ilmastopaketin, johon on tarkoitus koota tuhat miljardia euroa osin EU-budjettia käyttäen, mutta suurimmaksi osaksi markkinoilta.

EU-parlamentti korostaa, että jälleenrakennuspaketin pitää sopia yhteen unionin hiilineutraaliustavoitteiden ja niin kutsutun Green Dealin eli Vihreän kehityksen paketin kanssa.

Maaliskuun lopussa EU-maat sopivat, että talous nostetaan takaisin jaloilleen kestävän kasvun periaatteiden mukaan. EU:n komission viesti on myös ollut selvä: Vihreä kehitys on EU:n kasvustrategia.

6. EU:n oma roskapankki

Italian lisäksi myös Kreikan pankit ovat koronakriisin jäljiltä todennäköisesti erittäin huonossa kunnossa. Kreikassa hoitamattomien luottojen osuus uhkaa kasvaa jopa isommaksi kuin Italiassa.

EU:n "roskapankki" eli perustettava omaisuudenhoitoyhtiö voisi ostaa liikepankeilta nämä "roskalainat". Roskapankki pyrkisi ajan kanssa saamaan ongelmaluotoista rahaa erilaisilla maksujärjestelyillä ja myymällä vakuutena olevaa omaisuutta.

Nykysääntöjen mukaan vaikeuksissa olevalle pankille voidaan antaa tukea vasta selvitysmenettelyn jälkeen. Näin myös pankin osakkeenomistajat ja velkakirjojen haltijat ottavat kantaakseen osan tappioista.

Roskapankkimenettelyssä sijoittajien vastuu pienenisi. Roskapankin perustaminen on tällä erää Euroopan keskuspankin idea (siirryt toiseen palveluun).

Kuinka isoja päätöksiä torstain kokoukselta voi odottaa?

Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen uskoo, että EU-budjetin ympärille rakennettava vaihtoehto on todennäköisin.

– EU-budjettia muokataan koronatilanteeseen sopivaksi. Tarvitaanko budjetin kylkeen jonkinlainen rahasto, se ehkä selviää torstaina, Ronkainen sanoo.

Ronkaisen mielestä EU-maat voivat torstaina päästä parhaimmillaan yhteisymmärrykseen siitä, miten vakava asia koronakriisi on.

– Todettaisiin, että se iskee enemmän Etelä-Eurooppaan ja hyväksytään, että sen vuoksi tarvitaan tulonsiirtoja maiden välillä. Olisi jo kova saavutus, jos EU-maat saavat yhteisen strategian sovituksi siitä, miten koronakriisiin vastataan, Ronkainen sanooo.

Koronakriisiä edeltäneissä budjettineuvotteluissa Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Hollanti olivat tiukasti sitä mieltä, että EU-budjetti ei saa kasvaa yli prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantulosta. Jos mieliala on yhä tällainen, on vaikea sopia ison kaliiberin elvytyksestä.

Vaatimaton rahapotti taas uhkaa lisätä poliittista epäluuloa jäsenmaiden välillä.

European Policy Centerin kestävän kehityksen johtaja Annika Hedbergin mielestä paineet ovat kasvaneet, että budjetin kautta tuotetaan kansalaisille ja yrityksille lisäarvoa. Komissio antaa esityksen budjetista lähiaikoina.

– Kun budjettiesitys kiersi jäsenmaita ennen koronakriisiä, se ei enää ollut linjassa Vihreän kehityksen paketin kanssa. Nyt komissiolla on mahdollisuus korjata sitä, Hedberg sanoo.

Onko EU onnistunut koronan keskellä vai ei?

Rammaksi EU:ta ei ole voinut koronan keskellä sanoa.

Unioni on nopeasti muuttunut kriisinhallintaorganisaatioksi, jonka kaikkien toimielinten työ keskittyy nyt koronan torjuntaan. Uusia toimia on tullut lähes päivittäin, ja isoja toimia viikoittain.

Aikajana EU:n toimista koronaa vastaan.

EU on toiminut kriisin keskellä kuten muutkin, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen johtaja Juhana Aunesluoma.

– EU on keventänyt sääntelyä ja nopeuttanut prosesseja. Siis tehostanut toimintaansa, samoin kuin valtiot ja muut toimijat ja kuten kriisitilanteessa pitääkin. Jäsenvaltioiden kärjekäs kielenkäyttökin on kriisitilanteille ominaista.

Merkittävintä on ollut se, että EU on joustanut julkisen talouden säännöistään ja antanut jäsenmaiden hoitaa kriisiä kukin tavallaan.

Tilastografiikka koronatoimiin käytetyistä varoista.

Paljon vaikeampi kysymys on, onko EU onnistunut vai epäonnistunut kriisin hoidossa. Sekä EU:n että esimerkiksi Suomen toimia voidaan arvioida vasta myöhemmin, kun on nähty mihin ne johtavat, Aunesluoma sanoo.

– Jos italialaisilta kysytään niin EU ei varmasti ole onnistunut, koska ei ole tullut lupausta yhteisvastuullisista joukkovelkakirjoista. Jos onnistumista taas katsotaan rahoitusmarkkinoiden kautta, niin EKP:n toimet näyttäisivät olleen riittävän laajoja ja oikea-aikaisia.

– Kokonaisuutta on vielä mahdotonta arvioida.

Lue lisää:

Euroopan talouden jälleenrakennusta suunnitellaan suomalaisjohdolla – Tuomas Saarenheimo vetää EU-maiden virkamiesten vaikutusvaltaista sisäpiiriä

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua – ja siitä hyötyy muilta tiukkaa taloudenpitoa vaativa Hollanti

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus