Analyysi: Kuka ottaa vallan, kun koronakriisi hellittää?

Kansankiihottajat ympäri maailman kirjoittavat jo palopuheitaan, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio.

Ulkomaat
Villisika ylittää suojatietä Haifassa, Israelissa.
Villisika kävelee israelilaiskaupungissa kuuliaisesti suojatiellä. Samaan aikaan koteihinsa eristetyt ihmiset ryhmittäytyvät tukemaan johtajiaan. Abir Sultan / EPA

Olemme nähneet hämmentäviä kuvia kaupungeista, joissa villieläimet tallustelevat kaduilla omistajan elkein. Koronaeristyksiin jääneet ihmiset puuttuvat näkymistä lähes täysin.

Jos olisi vuodenvaihteessa vaipunut koomaan ja juuri herännyt, niin mielessä saattaisi häivähtää orwellilainen ajatus eläinten vallankumouksesta.

Kaupunkikuvan muutos on väliaikainen, mutta koronan aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset muutokset ovat syviä. Mikään ei ole koronakriisin jälkeen entisensä, eri alojen asiantuntijat sanovat.

Saksanhirvet ohittamassa huoltoasemaa Zakopanessa Puolassa 16. huhtikuuta.
Saksanhirviä Zakopanessa Puolassa 16. huhtikuuta.Grzegorz Momot / EPA

Ihmiset eri puolilla Eurooppaa ovat ryhmittäytyneet johtajiensa ja hallitustensa taakse tukemaan koronan vastaisia toimia.

Tieteelliset perustelut ovat siirtyneet poikkeuslakien perusteluiksi. Liikkumisen rajoitukset ja liikkeiden valvonta tuntuvat saavan kansoilta hyväksynnän.

Luottamus poliittiseen johtoon säilynyt

Muutosvauhti on ollut hämmästyttävän nopea. Euroopan maissa ihmisten luottamus poliittiseen järjestelmään on ollut avaintekijä yhteiskuntarauhan säilymisessä.

Poliittiset kansankiihottajat eivät ole saaneet joukkoja taakseen.

Yhdysvalloissa asiat ovat toisin.

Yhtäältä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pyrkinyt näyttäytymään liittovaltiotason johtajalta ja toisaalta hän on politikoinut osavaltiotasolla ja yllyttänyt kansalaisia heidän omia kuvernöörejään vastaan.

San Diegossa ihmiset protestoivat "pysy kotona"  kehotusta  vastaan 18. huhtikuuta.
San Diegossa, Yhdysvalloissa ihmiset protestoivat "pysy kotona" kehotusta vastaan 18. huhtikuuta.Ariana Drehsler / AFP

Mitään tämän suuntaista emme ole vanhalla mantereella nähneet. Ainakaan vielä.

Sen sijaan olemme saaneet nähdä, kuinka tavalliset ihmiset taputtavat parvekkeillaan ja tsemppaavat virtuaalisesti sairaanhoitajille, vanhusten hoivaajille ja lääkäreille. Koronapandemian sysäämä solidaarisuuden aalto on pyyhkäissyt yli Euroopan, Yhdysvaltain ja maailman laajemminkin.

Ihmiset taputtavat terveydenhoitohenkilöstölle Amsterdamissa 17. huhtikuuta.
Ihmiset taputtavat terveydenhoitohenkilöstölle Amsterdamissa 17. huhtikuuta.Olaf Kraak / EPA

Neljän seinän sisästä muuttuneeseen maailmaan

Koronaeristyksen päätyttyä ihmiset marssivat ulos maailmaan, joka muuttui.

Iso osa heistä on ilman työtä. Osan ammattitaito saattaa olla alalla, jonka koronavirus halvaannutti.

Moni vanha kauppakumppani on entinen kauppakumppani. Monen firman tilauskirja on tyhjä.

Tuhansien miljardien eurojen tukipakettien jälkeinen maailma on jotain sellaista, jota yksikään nykyinen poliittinen johtaja ei ole aiemmin kokenut. Tietenkään tulevaa urakkaa ei voi mittasuhteiltaan verrata toisen maailmansodan jälkeiseen Eurooppaan, mutta paikkailtavaa riittää.

Alkaa tappioiden lasku ja jälleenrakentaminen, joka ei suju konsensuksen auvossa.

Tällöin muuttuu eurooppalaisten demokratioiden poliittinen pelikenttä.

Suurtyöttömyyden marinoimalle joukkovoimalle on puoluekentällä ja poliittisissa liikkeissä ottajia. Siksi koronan jälkeen eletään demokratian kannalta kiikkerää aikaa ja siksi menneiden vuosikymmenten virheiden tulee olla mielessä.

Opittiinko finanssikriisistä mitään?

Vuoden 2008 finanssikriisissä pelastettiin pankit. Valitun säästökuripolitiikan kautta maksajan rooli langetettiin tavalliselle työtä tekevälle kansalle.

Talouspoliittisen vaihtoehdottomuuden mantra yhdistyi näkymään, jossa poliittisen ja taloudellisen eliitin elämä tuntui jatkuvan muuttumattomana. Tällä irvokkaalla näyllä vauhditettiin populististen liikkeiden nousua ja syvempää eurooppalaisten poliittisten rakenteiden murrosta.

Mielenosoittajia parlamentin edessä.
Mielenosoittajat vaativat Kreikan pysymistä euroalueen osana Kreikan parlamentin ulkopuolella Ateenassa kesällä 2015.Yannis Kolesidis / EPA

Vanha maltillisen oikeiston ja keskusta-vasemmiston johtama poliittinen valta on ollut sittemmin kanveesissa ja joutunut ottamaan poliittiset aloitteet vastaan populistisilta, kansallismielisiltä ja äärioikeistolaisilta liikkeiltä.

Jos koronan runtelemaa yhteiskuntaa elvytetään yhtä yksisilmäisesti kuin finanssikriisin aikaan, saa Eurooppa heittää yhteiskuntarauhalle hyvästit.

Jos talouteen kaadetut sadat miljardit eivät toisaalta nosta keskusteluun esimerkiksi veroparatiiseja ja harmaata taloutta, niin se on merkki siitä, ettei poliittis-taloudellinen valta osaa tulkita ihmisten tyytymättömyyttä enää lainkaan.

Koronakriisi on tietenkin tyystin erilainen 12 vuoden takaiseen koettelemukseen verrattuna. Kriisi ei ole nyt järjestelmän sisässä, virus ujuttautui siihen ulkopuolelta. Siitä ei suoranaisesti voi ketään syyttää.

Sen sijaan sen hoidon – ja vallankin jälkihoidon – vuoksi voi valtaa pitäviä arvostella mielin määrin ja kutsua toreille isojakin kansanjoukkoja.

Odottavatko kansankiihottajat vuoroaan?

Tässä on kansankiihottajan paikka etsiä ja löytää vallitsevalle olotilalle syntipukkeja. Historia on osoittanut, että etniset, uskonnolliset tai rodulliset vähemmistöt joutuvat monesti vihan kohteeksi.

Huomioitava on esimerkiksi se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käytti taatusti harkiten koronan yhteydessä luonnehdintaa “kiinalainen virus”. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on puolestaan sanonut, että korona on tullut Unkariin ulkomaalaisten mukana.

Viktor Orban puhuu paperit kädessään. Taustalla mies hengityssuojuksessa.
Unkarin parlamentti pani pääministeri Viktor Orbánin paljon vartijaksi.Tamas Kovacs / EPA

Nämä voimakkaat yleistykset on tarkoitettu levitettäviksi kansan syvissä riveissä ja luomaan epäluuloa kyseisiä ryhmiä kohtaan.

Populismissa etsitään yksinkertaisia ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin, siksi se elää voimakkaimmin epävarmuudessa.

Juuri nyt hallitukset lähtevät hakemaan poliittista tasapainoa suuressa epävarmuudessa. Koronavirus on ollut liikkuva maali, mutta sen eteneminen on ollut virologien ja matemaatikkojen mallinnettavissa.

Takaraivossa on vielä jyskyttänyt vahva lupaus siitä, että joskus huomenna rokote tulee.

Mutta lähes täysin pysähtyneelle maailmantaloudelle on annettu toistaiseksi vasta oireenmukaista hoitoa – hirvittävästi rahaa. Sitten se pitäisi saada oikeasti toimimaan edes suurin piirtein samalla tavalla kuin ennen.

Mitä pitempään menee siinä, että maailmantalous löytää uuden vakauden, sitä viheliäisemmiksi paisuvat talouskriisin sosiaaliset ja poliittiset seuraukset.

EU on haavoittuva ja eripurainen

Euroopan kannalta olennaista on se, että brexitistä toipuvan Euroopan unionin yhtenäisyys näyttää huonolta. Koronapandemia näytti EU:n haavoittuvuuden.

Nyt vanha kahtiajako tarkan markan pohjoiseen ja hölläkätisempään etelään nousi pintaan.

Jako elää siitäkin huolimatta, että tiukat budjettikurit on nyt yhteisesti heitetty roskiin ja euroja lapioidaan tekohengittämään Euroopan taloutta.

Lisäksi eurokriisi ja maahanmuuttokriisin taakanjaon mahdottomuus ovat entuudestaan tulehduttaneet EU-maiden suhteita.

EU-vastaisten, populististen, kansallis-konservatiivisten ja äärioikeistolaisten puolueiden mukaan EU:n heikkous koronakriisin torjunnassa osoittaa koko unionin tarpeettomuuden.

Poikkeuslait ovat järjestelmän stressitesti

Korona-aika on tuottanut myös uusia ristiriitoja unionin sisään.

Esimerkiksi Italian EU-vastainen populistijohtaja Matteo Salvini tulee muistuttamaan maanmiehiään siitä, että muut EU-maat jättivät Italian koronan kanssa aluksi perin yksin.

Unkarin pääministeri Orbán on joutunut muiden EU-maiden arvostelun kohteeksi, koska hän äänestytti koronan varjolla parlamentilla itselleen koko lailla rajattoman vallan ilman takarajaa.

Poliisit keskutelivat polkupyörällä liikkeellä ollen naisen kanssa muuten autiolla kadulla Bekescsabasas Unkarissa.
Korona on hiljentänyt kadut myös Budapestissä.Tibor Rosta / EPA

Tämä avaa uusia kulmia polkuja koronakriisin aiheuttamaan poliittiseen muutokseen. Hallitusvallalle annetaan niin Unkarissa kuin muuallakin Euroopassa poikkeuslain nojalla mahdollisuus kaventaa perusoikeuksia.

Unkarissa se avaa nyt heti selvän ja vaarallisen näkymän siitä, että demokratia voidaan syrjäyttää peruuttamattomastikin. Unkari oli jo ennen koronakriisiä demokratiaa hyljeksivällä tiellä.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa joudutaan pohtimaan sitä, kuinka poikkeuslakien kanssa tulevaisuudessa toimitaan. Erityisesti kannattaa miettiä sitä, millaisten kriisien yhteydessä näitä lakeja seuraavan kerran säädetään.

Hyvin olennaista on myös se, millaiset voimat ovat silloin vallassa.

Alussa mainittuun George Orwellin “Eläinten vallankumous” -kirjaan sisältyy hyvä opetus. Siinä sikojen kovakätisen vallan alla olot synkkenevät ja sikojen edut sen kun kasvavat. Koko vallankumouksesta jää oikeastaan jäljelle vain hokema:

“Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Korjattu 26.4.2020 klo 20.09 kuvateksti: Huoltoaseman ohittavat eläimet ovat saksanhirviä, eivät metsäkauriita.

Lue lisää:

Toimittajalta: Korona tukahdutti Unkarin demokratian – vieläkö joku kaipaa vahvaa johtajaa? (1.4.2020)

Seuraava siirto (19.4.2020)

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua (22.4.2020)

Italialaiset pettyivät EU:n kriisinhoitokykyyn – Tutkija: "Nyt ei ole aika pohjoisen ja etelän poteroille" (23.4.2020)

Edessä kaikkien aikojen riita rahasta (23.4.2020)

Amerikkalaisten koronaprotestit ovat vaarallista peliä ihmisten turhautumisella (23.4.2020)

Katso myös:

Eläinten vallankumous (Joy Batchelor ja John Halas -kaksikon ohjaama animaatioklassikko George Orwellin satiirista vuodelta 1954, katsottavissa vielä sunnuntaina 26.4.)