Matti Mörttisen kolumni: Menevät miehet vetivät ne väkevät, sitten tuli koronakevät 

Terveysviranomaisilla on kädet täynnä pandemiaa. Juuri siksi aika on nyt otollinen tehostetulle tupakkavalistukselle, kirjoittaa Matti Mörttinen.

kolumnit
Matti Mörttinen
Jani Aarnio / Yle

Koronakriisi uhkaa terveyttä ja taloutta. Sillä on kuitenkin todettu hyviä sivuvaikutuksia.

Ongelmapelaaminen on vähentynyt. Koulukiusaaminen on suurelta osin tauonnut. Etätyötä opitaan tehokkaasti.

Seuraava mielenkiintoinen kysymys: väheneekö myös tupakointi?

Vielä ei ole näkynyt tilastolukuja siitä, kannustaako korona-aika tumppaamaan. Tupakoinnin lopettamiseen kannustavaa tietoa kyllä on saatu. Lääkärit ovat kertoneet, että tupakoitsijan vastustuskyky koronavirusta kohtaan paranee selvästi (siirryt toiseen palveluun) hyvin pian lopettamisen jälkeen.

Tieto luo toivoa: Tavoite savuttomasta Suomesta vuoteen 2030 mennessä saattaa olla saavutettavissa, vaikkei vähän aikaa sitten olisi uskonut.

Tupakointi on toki vähentynyt myös ilman viruskauhuja. Vielä 1940-luvun lopulla 76 prosenttia kansakuntamme miehistä poltti. Nyt tupakoitsijoita on alle 15 prosenttia.

Suomalaisen tupakoinnin historia on synkkää ja ”miehekästä”.

Tupakka tuli Suomeen 1600-luvulla sotilaiden mukana. Vielä viime sodissamme polttamiseen suorastaan kannustettiin. Oli jopa sellainen käsite kuin muonatupakat.

Jos suomalainen nuori ei ennen armeijaa röökiä vetänyt, niin intissä viimeistään alkoi monelle maistua.

Sotien jälkeenkin nikotiinin ja tervan kiskominen keuhkoihin oli varuspalveluksessa niitä harvoja asioita, jotka pyhittivät taukojen pitämisen.

Jos suomalainen nuori ei ennen armeijaa röökiä vetänyt, niin intissä viimeistään alkoi monelle maistua.

Siviilissä savuttelumyönteistä mielikuvaa pitivät yllä mainokset (siirryt toiseen palveluun). Niistä legendaarisin todisteli matalalla äänellä, että ”miehet, jotka menevät, näkevät ja tekevät, vetävät ne väkevät”.

Tupakkabisneksen ketteryydestä kertoo se, että vain joitain vuosia tuon jälkeen alettiin joitain savukkeita mainostaa muka kevyinä tai vähemmän haitallisina. Ikään kuin kuoleminen yhden tupakkamerkin aiheuttamaan syöpään olisi kevyempi kuin jonkin toisen.

Tupakoinnin rajoittamisessa ja tupakanvastaisessa valistustyössä päästiinkin jollain lailla alkuun vasta 1970-luvulla.

Pubit muuttuivat viihtyisämmiksi kaikille, kun tupakointi niiden sisällä loppui.

Jokainen rajoittava toimenpide kohtasi vastustusta. Kun ravintolat päätettiin muuttaa savuttomiksi henkilökunnan terveyden suojelemiseksi, alkoi pelottelu kapakkakonkurssien ja tarjoilijoiden työttömyyden aallolla.

Kuka tahansa voi tänään nähdä, että kauhukuvat olivat vääriä. Pubit muuttuivat viihtyisämmiksi kaikille, kun tupakointi niiden sisällä loppui. Ruokaravintoloista puhumattakaan.

Tupakkarajoitusten ja kieltojen toteuttaminen helpottui huomattavasti heti, kun savuketehtaat poistuivat Suomesta.

Maanpuolustus ja tupakkateollisuus eivät olleet kuitenkaan ainoat, jotka pitivät Suomessa pitkään yllä nikotiinimyönteistä mielialaa.

Moottoriurheilu pyöri pitkään tupakkarahoilla. Ykkösmannekiinina tuprutteli (siirryt toiseen palveluun) vuoden 1982 formula yksi -mestari Keijo Rosberg.

Mutta kulttuurin puolella on ollut melkein tätäkin tehokkaampia tupakoinnin edistäjiä: Kaari Utrio, Juice Leskinen, Jörn Donner.

He mainostivat syöpävaarallista tuotetta ilmaiseksi. Kekelle sentään maksettiin siitä miljoonia – sikäli kuin se kelpaa lieventäväksi asianhaaraksi.

Nyt koronapoikkeusolojen keskellä voi jäädä vähälle huomiolle se, että yksi uusi tupakanvastainen toimi astuu pian voimaan.

Mauste tekee tupakoinnin aloittamisen turhan helpoksi.

Mentolisavukkeita ei nimittäin saa myydä (siirryt toiseen palveluun) enää missään päin Euroopan unionia 20. toukokuuta alkaen.

Tälläkin kiellolla on vahvat tietoon pohjautuvat perusteet. Mauste tekee tupakoinnin aloittamisen turhan helpoksi. Hengitysteiden sairauksista valmiiksi kärsivää mentoli puolestaan helpottaa vetämään sisään entistä enemmän savua ja sen mukana syöpävaarallisia aineita.

Voisiko yksi seuraus korona-ajasta olla oivallus: miksi tuhota omia keuhkoja tahallaan. Tekemistä riittää myös sellaisissa terveysriskeissä, joihin emme pysty suoraan vaikuttamaan.

Oivalluksesta tupakoinnin lopettamiseen on pitkä matka. Harva pystyy tekemään matkaa ilman karttaa eli ulkopuolista tukea.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt paljon tupakkahaittojen vähentämiseksi Suomessa. Nyt sillä on kädet täynnä koronaa, mutta siitä huolimatta ja juuri siksi aika olisi otollinen vielä tehostaa työtä tupakointia vastaan.

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on pirkanmaalainen tietokirjailija ja toimittaja, joka muistaakseen poltti savukkeen viimeksi 1990-luvun alkupuolella.

Kolumnista voi keskustella 28.4. klo 23:00 asti

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus