Eurooppa-kirje: Työttömyys räjähtää käsiin kaikkialla, edessä on pitkä jälleenrakentaminen

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Susanna Turunen, Bryssel
Susanna Turunen

Eurooppa on sulkutilassa ja ihmisten terveyteen keskittyvät toimet alkavat tuottaa pikkuhiljaa tulosta. Sairastumistilanne on jo sen verran parempi osissa Eurooppaa, että hallitukset ovat aloittaneet pikkuhiljaa purkaa liikkumista ja työntekoa rajoittavia esteitä.

Hyvä niin, koska kulman takana väijyy yhtä häijy ilmiö kuin pandemia – nimittäin suurtyöttömyys.

Euroopan ammattiyhdistysliikkeitä edustava kattojärjestö ETUC julkisti keskiviikkona tietonsa jäsentensä työllisyystilanteesta. Vain runsaassa kuukaudessa Eurooppaan on tullut yli 40 miljoonaa uutta työtöntä (siirryt toiseen palveluun), joko lomautettuna tai pysyvästi.

Järjestön pääsihteeri Luca Vincentini lähetti EU:n johdolle kirjeen, jossa hän kehotti jäsenmaiden johtajia tekemään nopeita päätöksiä ja luomaan tarvittavat tukipuitteet yrityksille ja työntekijöille.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti Suomen maaliskuun työttömyysluvut (siirryt toiseen palveluun)torstaina, ja käyrä on jyrkästi nouseva. Työttömiä työnhakijoita on jo lähes 12 prosenttia työvoimasta eli 309 100 henkilöä. Helmikuun työttömyysaste oli 9,5 prosenttia. Kuukaudessa työttömyyskortistoon on kirjattu 60 900 uutta kokonaan lomautettua tai työttömäksi jäänyttä henkilöä.

Suomessa on lähtökohtaisesti jo korkea työttömyysaste eurooppalaisessa vertailussa. Finanssi- ja eurokriisin jälkeinen työttömyyshuippu koettiin heinäkuussa 2015, jolloin työttömyysaste oli 14,5 prosenttia

Koronapandemia ruhjoo EU-maita finanssikriisiä tasaisemmin. Esimerkiksi Irlannissa (siirryt toiseen palveluun) työttömyysaste oli helmikuussa vajaat viisi prosenttia, mutta maaliskuussa se pomppasi jo 16,5 prosenttiin.

EU-johtajilta tarvitaan nyt mittavia ja rohkeita tekoja, jotta elämä koronan jälkeen palautuisi taloudessa nopeasti mahdollisimman normaaliksi. Suunnitteilla on tulevan budjetin kasvattaminen ja varojen osittainen uudelleenohjaus sekä mittavan jälleenrakennusrahaston perustaminen.

Kumpikaan ei kuitenkaan ole käytössä ennen ensi vuotta. Kovat ajat eivät siis hellitä ihan heti, vaikka korona hellittäisi.

#SOMESSA: Komissaari tykkäili EU:ta vastustavien kommenteista

Oliver Varhelyin Twitter-viesti.
Twitter

Unkarin EU-komissaari Olivér Várhelyi herätti pahennusta viikon alussa Brysselissä Twitter-käytöksellään. Ensin hän jakoi kansallismielisen ja juuriltaan fasistisen Fratelli d'Italia- eli Italian veljet -puolueen twiitin. Twiitin mukaan Italialla on vahva neuvotteluvoima EU:ssa, koska unionilla ei ole varaa menettää Britannian jälkeen Italiaakin.

Sen lisäksi Várhelyi tykkäili twiiteistä, joissa arvioidaan Euroopan vakausmekanismin EVM:n lainaohjelmaan hakeutumisen olevan Italialle haitallista. EU-maiden valtiovarainministerit ovat jo sopineet EVM-tuen tarjoamisesta Italialle, eikä komissaarin sovi arvostella jäsenmaiden toimia.

Várhelyi poisti myöhemmin Fratelli d'Italian twiitin tililtään ja vakuutti, (siirryt toiseen palveluun) että hän ei halua sekaantua Italian politiikkaan eikä tukea mitään yksittäistä puoluetta.

#FAKTA: Elvytysrahoilla on monta reittiä

Aikajana EU:n toimista koronaa vastaan.

Jälleenrakennusurakka on alkanut. Tähän mennessä EU ja jäsenmaat ovat osoittaneet kriisinratkaisuun yhteensä lähes 3 500 miljardia euroa komission laskelmien mukaan.

Unioni on nopeasti muuttunut kriisinhallintaorganisaatioksi, jonka kaikkien toimielinten työ keskittyy nyt koronan torjuntaan. Uusia toimia on tullut lähes päivittäin, ja isoja toimia viikoittain. Lue lisää niistä täältä.

ILMASSA SUURIA KYSYMYKSIÄ: Miten Eurooppa jälleenrakennetaan, miten EU:n hajoaminen estetään?

huippukokous
EU-johtajat tapasivat torstai-iltana etäyhteydellä. Eurooppa-kirjettä kirjoitettaessa kokouksen lopputulos ei ollut vielä selvillä.Ian Langsdon / EPA

EU-maiden valtioiden ja hallitusten johtajat kokoontuivat jälleen torstai-iltana puimaan talouden jälleenrakennusta koronakriisin jälkeen. Pöydällä oli ehdotuksia kuin palapelin palasia – tai puhuvia päitä johtajien etäkokouksen näytöillä. Mitä nyt suunnitellaan? Kokosimme listan tämänhetkisistä vaihtoehdoista ja jo tehdyistä päätöksistä.

"Jos olet viime aikoina lukenut yksinkertaistavia juttuja siitä, kuinka Italia on köyhä ja EU-vihainen banaanivaltio, joka vaatii euromailta rahaa tuhlaillakseen... kannattaa lukea tämä juttu", twiittaa Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen. Kyllä, ehdottomasti kannattaa!

Eurokriisiä ratkovilla virkamiehillä on nyt suomalainen työnjohto. EU-talouden konkari ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo avaa haastattelussa, kuinka olennainen rooli virkamiehillä on kriisiaikoinakin.

Brysselin koneessa Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti, GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen ennustaa, että tulossa on iso lama. Malinen kuuluu yhteisvaluutta euron kovimpiin vastustajiin, ja hänen mielestään nyt pitäisikin alkaa euron hallittu purkaminen. Toimittajana on Maija Elonheimo.

EU-instituutioiden kotimaa Belgia on yksi pahiten koronaviruksesta kärsiviä maita. Jo liki 6 000 belgialaista on kuollut viruksen aiheuttamaan tautiin, kirjoittaa Svenska Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Nyt Belgiassa keskustellaan, mistä korkea luku johtuu. Yksi syy on se, että tilastot eivät kerro koko totuutta.

Politico-verkkolehdessä on kiinnostava analyysi (siirryt toiseen palveluun)siitä, miksi Saksa on itse asiassa yksi EU:n suurimpia ongelmia. Sen ylisuuri taloudellinen vaikutus on tehnyt Berliinistä Euroopan poliittisen keskipisteen – mutta Saksan johtajille vastuu on epämiellyttävä, eivätkä he haluaisi sitä kantaa.

Terrorijärjestö Isis ja sen luoma kalifaatti on tärkeä aihe, joka helposti hukkuu koronauutisoointiin.Tämän viikon Ulkolinjassa on vaikuttava dokumentti al-Holin leirin suomalaisista Koillis-Syyriassa. Ohjelman on ohjannut vuoden journalistiksi valittu Antti Kuronen.

von der Leyen
EU-komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyen hakee torstai-illan EU-johtajien kokouksesta osviittaa siitä, millaisia esityksiä jäsenmaat toivovat komissiolta.Christian Bruna / EPA

SEURAA LÄHIAIKOINA: Turismi on pahassa pinteessä, tuleeko EU avuksi?

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut antaa uuden esityksen EU:n seitsemän vuoden budjetista koronan vaatimilla korjauksilla ennen vappua. Todennäköisesti esitykseen liittyy alustava ehdotus uudesta jälleenrakennusrahastosta.

Paras matkailukausi Euroopassa on alkanut, mutta kaupungit ja lomakohteet ovat kiinni. Turismista vastaavat EU-ministerit etsivät keinoja elinkeinon elvyttämiseksi maanantaina videokokouksessa.

Belgian hallitus päättää perjantaina höllennetäänkö Belgian kauppoja, kouluja ja vapaa-ajan viettoa koskevia sulkumääräyksiä jo seuraavalla viikolla.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata perjantaisin ilmestyvän kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus