Vanhusprofessorit hoivakotien eristyksestä: On tärkeää, että vanhukset kohdataan lempeästi ja he kuulevat hoitajan tutun äänen

Emeritusprofessori Jaakko Valvanne toivoo, että omaiset voisivat olla paikalla myös koronapotilaan elämän loppumetreillä.

vanhustenhoito
Jaakko Valvanne laiturilla.
Luhangassa on tilaa elää ja hengittää. Emeritusprofessori Jaakko Valvanne elää eristyksessa vaimonsa kanssa. Hannele Valvanne

Huhtikuinen aurinko paistaa ikkunan läpi ja mieleen hiipii ikävä. Omia vanhempia ei saa tavata.

Tiedot hoivakotikuolemista eivät helpota tilannetta. Nyt painaa myös huoli eristämisestä. Onkohan isällä yksinäistä?

Vierailukiellon takia yhteyttä voi pitää vain puhelimitse. Skype-puheluja tai digiloikkaa en kehtaa edes vaatia, onhan hoitajilla jo ennestään kädet täynnä töitä.

Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne pohtii näitä kysymyksiä päivittäin. Valvanne viettää kevätpäiviä Keski-Suomessa Luhangassa vaimonsa kanssa. Hän on täyttänyt 70 vuotta ja elää eristyksessä.

Ihminen on haavoittuvimmillaan siinä vaiheessa, kun hän elää hoivakodissa.

Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne

Vielä alkuvuodesta Valvanne veti asiantuntijaryhmää, joka selvitti hoidon laatua hoivayhtiö Esperi Caren vanhustenhoidossa. Esperi Caren toiminnasta syntyi reilu vuosi sitten paha kupru vanhustenhoitoon. Raportissa todettiin, että laadun sijaan yritys keskittyi laajenemiseen ja voiton tavoitteluun.

Juuri nyt Valvanne haluaa kuitenkin puhua siitä, miten herkässä tilanteessa vanhukset ovat.

– Ihminen on haavoittuvimmillaan siinä vaiheessa, kun hän on hoivakodissa. Silloin ei tarvita kuin pieni ulkoinen tekijä, niin se on vaarallinen tälle ihmiselle, Valvanne sanoo.

Sellainen voi olla influenssa tai koronavirus.

Jaakko Valvanne laiturilla.
Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne pitää yhteyttä veljeensä laiturilla. Veljekset vilkuttelevat toisilleen. Kännykässä voi jutella. Yhdessä on seurattu esimerkiksi jäiden lähtöä.Hannele Valvanne

Omaisten pitäisi saada olla läsnä myös kuolemassa

Valvanne toteaa, että juuri nyt hän ei halua lähteä myöskään arvostelemaan hoivakotien henkilökuntaa tai niiden johtamista.

– Yleensä olen ollut hyvin kriittinen, kun olen arvioinut johtamista ja esimiestaitoja. Nyt ajattelen ihan eri tavalla. Varmasti virheitä on tehty, mutta henkilökuntaa on ollut vaikea löytää eikä sijaisia saada, Valvanne sanoo.

On tavattoman tärkeää, että etenkin muistisairaat kohdataan lempeästi ja he kuulevat hoitajan tutun äänen.

Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne

Yhden asian Valvanne kuitenkin muuttaisi. Geriatrien yhdistys on tehnyt aloitteen, että omaiset saisivat olla vanhuksen mukana myös koronakuoleman hetkellä. Omainen voisi käyttää siinä tilanteessa suojavaatteita.

– Tällaista olemme ehdottaneet. Mutta ei se taida tällä hetkellä missään onnistua, Valvanne sanoo.

Moni on alkanut jo pohtia, millaiset henkiset kustannukset on ikäihmisten eristämisellä. Valvanne ei ole menettänyt toivoaan. Hän uskoo, että yksinäisyyttä voidaan helpottaa myös hoivakodeissa, vaikka niissä on vierailukielto.

Hoitajat voivat tehdä paljon.

– On tavattoman tärkeää, että etenkin vanhukset ja muistisairaat kohdataan lempeästi ja he kuulevat hoitajan tutun äänen. Läheisyys ja koskettaminen on todella tärkeää, Valvanne sanoo.

Me tarvitsemme aika pikaisesti tietoa, onko tässä ollut ylikuolevuutta ja jos on, niin mistä se johtuu.

Emeritaprofessori Marja Vaarama
Marja Vaarama
Emeritaprofessori Marja Vaarama haluaa, että vanhuskuolemien syyt selvitetään pian. Richard Pieper

Hoitojärjestelmä on vedetty liian tiukaksi

Vanhusten oikeuksia yli 30 vuotta ajanut emeritaprofessori Marja Vaarama haluaa myös puhua välittämisestä. Vaarama tunnetaan ärhäkkänä vanhusten puolustajana.

Tinkimättömyydestä kertoo se, että Vaarama ei suostunut aikanaan lähtemään hoivayhtiö Esperi Caren laaturyhmän puheenjohtajaksi.

Nytkin hän jaksaa puhua siitä, miten monta kertaa varakkaassa Suomessa on luvattu toteuttaa vanhustenhoidon hoitajamitoitus ja miten monta kertaa se jäänyt muiden asioiden jalkoihin

Tällä hetkellä emeritaprofessori tekee töitä kotonaan. Sieltä hän on seurannut hämmentyneenä uutisia hoivakotien koronakuolemista.

Varhaman mukaan 80 prosenttia hoivakodeissa asuvista ikäihmisistä on joko muistihäiriöisiä tai muuten hyvin heikkokuntoisia. Mutta se ei tarkoita, että heidän kuolevaisuutensa pitäisi nousta liikaa.

– Me tarvitsemme aika pikaisesti tietoa, onko hoivakodeissa ollut ylikuolevaisuutta ja jos on, niin mistä se johtuu.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen totesi tiistaina A-Studiossa, että pelkästään Helsingissä hoiva-asumisessa menehtyy joka kuukausi normaalioloissakin noin 150 asukasta.

Selitys ei emeritaprofessorille riitä. Hänen mielestään koronakuolemat heijastelevat yleistä huolta vanhustenhoidon tilasta.

– Hoitojärjestelmä on vedetty tiukaksi ja kun tulee kriisi, se sitten pettää. Huoli on aiheellista, mutta onko se liioiteltu, se selviää kun lisää tietoa tulee, Vaarama sanoo.

vanhukset käsi kädessä
Ihminen tarvitsee kosketusta vauvasta hautaan saakka.Ari Tauslahti / Yle

Elämänlaatua voi pitää yllä kosketuksella

Vaarama muistuttaa, että perustuslaki takaa vanhuksille hyvän hoidon, oli tilanne mikä hyvänsä. Mutta vaarana on, että korona jättää jäljet vanhustenhoitoon.

Pahimmillaan se tarkoittaa ikäsyrjinnän lisääntymistä.

– Jo nyt on kuultu lausuntoja, että arvokkaita elinvuosia ei ole menetetty, koska niin suuri osa kuolemista koskettaa ikäihmisiä.

Vähän tuli sellainen tunne, että näitä kuolemia salaillaan, että tiedot tulevat vaivan kautta.

Emeritaprofessori Marja Vaarama

Vaaramalle on syntynyt vaikutelma, että hoitokotikuolemista ei ole kerrottu avoimesti.

– Vähän tuli sellainen tunne, että näitä kuolemia salaillaan, että tiedot tulevat vaivan kautta. Olen miettinyt, mistä tässä on kysymys.

Mutta myös emeritaprofessori Vaarama haluaa puhua toivosta. Siitä, miten arkipäivän teot auttavat hoitokotien asukkaita. Elämänlaatua voi parantaa sillä, että hoitaja voi viivähtää vanhuksen huoneessa.

– Kun vanhusta hoidetaan, kosketus voi olla kovakourainen tai lempeä. Äänelläkin voi ihmistä tyynnyttää. Se riippuu siitä, onko hoitajilla nyt aikaa.

Vaarama toivoo, ettemme unohtaisi sitä tärkeintä: ihminen tarvitsee toisen ihmisen läheisyyttä ja kosketusta vauvasta hautaan saakka.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus