Analyysi: Miksi Business Finlandin koronarahoituksesta nousi niin suuri kohu? Tämä sinunkin on hyvä ymmärtää tästä kaikesta

Koronatuki vai kehittämistuki? Kohun tausta tiivistyy kysymykseen siitä, mihin rahat alun perin tarkoitettiin, kirjoittaa taloustoimittaja Heikki Valkama.

koronavirus
Pöydille nostettuja tuoleja tyhjässä ravintolassa kauppakeskuksessa.
Moni yritys kärsii koronasta ja vaatii nopeita tukia. Hallitus päätti antaa suoraa rahoitusta Business Finlandin sekä ELY-keskusten kautta ja taata lainoja Finnveran kautta.Henrietta Hassinen / Yle

Mistä soppa syntyi?

Business Finland on valtion työkalu, jolla tuetaan yritysten innovaatioita ja kansainvälistymistä.

Sen tehtävä on siis jakaa yrityksille rahaa uusien ideoiden kehittämiseen.

Kun koronakriisi iski, tarvittiin jokin taho auttamaan ongelmiin joutuneita yrityksiä.

Hallitus päätti antaa suoraa rahoitusta Business Finlandin sekä ELY-keskusten kautta sekä taata lainoja Finnveran kautta.

Business Finland alkoi jakaa saamaansa tukipottia.

Puhe oli koronatuista, mutta koska Business Finlandin tehtävä ei ole jakaa koronatukia vaan tukia kehittämiseen ja uusiin ideoihin, tuet menivät yrityksille, jotka hakivat tukea kehittämiseen ja innovaatioihin.

Viime päivinä mediassa on päivitelty, että tukia on mennyt konsulteille, hyvää tulosta tekeville yrityksille, konkurssikypsille yrityksille, blogeille, ja esimerkiksi huutokauppakeisarile, joka ilmoitti palauttavansa tuen. Tukea saaneet ovat kertoneet esimerkiksi tappouhkauksista.

 Aki Palsanmäki
Huutokauppakeisari Aki Palsanmäen yritys sai Business Finlandilta 100 000 euroa tukea hakemuksen perusteella. Yritys päätti kuitenkin palauttaa tuen.Markku Ulander / Lehtikuva

Miksi Business Finlandia kritisoidaan?

Ongelmana on kysymys siitä, että onko Business Finlandin kautta jaettu raha tukea koronakriisistä kärsiville vai jotain muuta.

Kun työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti Finnveran, Business Finlandin ja Ely-keskusten ylimääräisestä kriisirahoituksesta, se kertoi näin.

Business Finland avasi 19.3.2020 kaksi uutta rahoituspalvelua, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia. Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta.

Rahoituspalvelujen kohteena ovat ainakin matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen poikkeusoloissa.

Kriisirahoituksen tiedotteen voi lukea kahdella tavalla.

Ensimmäinen tapa tulkita tiedote on se, että tukea on tarkoitus antaa yrityksille, jotka kärsivät koronavirustilanteesta.

Nyt julkisuudessa esitetty kritiikki on kohdistunut siihen, että moni yritys, joka on saanut tukea, ei ole sitä koronan vuoksi tarvinnut. Tukea ovat saaneet firmat, joiden liikevaihtoon tai toimintaan korona ei ole vaikuttanut.

Toinen tapa lukea tiedote on se, että rahoitus on mennyt juuri niin kuin pitääkin.

Tiedotteessa sanotaan. Rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen poikkeusoloissa.

Tämän perusteella monet ovat julkisuudessa puolustaneet rahanjakoa. Rahaa on annettu tutkimukseen ja kehitykseen aivan niin kuin pitääkin.

Rahoja ei siis ole alun perinkään tarkoitettu tueksi, vaan kehittämään uutta liiketoimintaa koronan jälkeiseen aikaa. Tämäkin perustelu on järkeenkäypä.

Business Finlandin toimintaa puolustavat sanovat, että medialla on lähtenyt kritiikki laukalle. Tuen saajista nostetaan esiin yksittäisiä yrityksiä, vaikka suuri linja on järkevä ja tarkoituksenmukainen. Business Finland jakaa tukia samoilla periaatteilla kuin ennen koronaa. Nyt saatiin vain lisää rahaa.

Siis: Ajatus ei alun perin ollut tukea koronan yli, vaan rahoittaa uuden liiketoiminnan syntymistä. Tämä on ollut kirkkaana ajatuksena myös työ- ja elinkeinoministeriössä. Koska suoria tukia yritysten tappiohin ei ole voinut EU:n sisämarkkinsäädösten vuoksi jakaa, ei valtiolla ole ollut sellaista keinoa, jolla koronan tuomia tappioita olisi voitu kattaa.

Kumpaan tulkintaan pitäisi kallistua? Koronatuki vai kehittämistuki?

Kun tuesta kerrottiin virallisesti ensimmäistä kertaa työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteella 20.3.2020, se otsikoitiin näin:

Hallitukselta mittava paketti yritysten tueksi.

Tiedotteessa elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi näin:
Vahvistamme voimakkaasti yritysten tukea koronavirusepidemiassa. Suuntaamme Finnveran, Business Finlandin ja ELY-keskusten lisärahoitusta siten, että parannamme yritysten mahdollisuuksia selviytyä hankalasta tilanteesta.

Siis: TEM vahvistaa yritysten tukea koronavirusepidemiassa. Ei TEM panostaa erilaisten yritysten kehitystoimiin koronan aikana.

Viestintä ei ole siis ollut selvää: tarkoitus ei ole ollut tukea yritysten kassaa, vaan auttaa niitä muuttumaan koronan jälkeistä aikaa varten ja uudistamaan toimintaansa, mutta viestinnän keskiössä on ollut tuki koronavirusepidemiassa.

Mika Lintilä
Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi maaliskuun lopussa, että yrityksiä tuetaan koronapandemian yli poikkeustuilla. Käytännössä Business Finlandin jakamat tuet eivät ole koronatukia, vaan kehittämistukia uuteen liiketoimintaan.Heikki Saukkomaa / AFP

Viestin ja todellisen tuen välinen ristiriita on olemassa. Ja koska kyse on poliittisella päätöksellä tehdyistä isoista ylimääräisistä tukirahoista, on oikein, että tuista käydään myös poliittista keskustelua.

TEM:n keskeinen kanava yritysten ongelmiin oli koronaviruksen iskiessä pankista saatava laina. Kuten ministerit maaliskuussa hokivat: valtio takaa, pankit jakaa.

Finnveralle annettiin jo maaliskuun puolivälissä oikeudet nostaa pienten ja keskisuurten yritysten lainoja. Nyt sillä on 10 miljardin takausvaltuus. Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta jaettava raha oli tämän rinnalle tarkoitettua tukea, jota oli tarkoitus myöntää uusien digitaalisten kauppapaikkojen tai vaikkapa tuotteiden kuljetuspalveluiden kehittämiseen.

Tekikö Business Finland väärin?

Kuten sanottu, Business Finland on taho, joka jakaa rahaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Business Finland on tehnyt tehtävänsä mukaista työtä. Sen työntekijät ovat voimiaan säästelemättä käsitelleet hakemuksia. Business Finland on toiminut sen mukaan, mitä sen kuuluu tehdä.

Business Finlandissa työskentelevä Heidi Sabanadesan tarjoaa Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa näkökulman:

Nykyisellä lainsäädännöllä rahoitusinstrumenttimme eivät yksinkertaisesti taivu vastaamaan yritysten akuuttiin kassavirtaongelmaan. Monissa muissa maissa valtio onkin maksanut yrityksille myös suoraa tukea. Tämä on Suomessakin ihan pohtimisen arvoinen vaihtoehto.

Raa’asti sanoen poliisi pantiin hoitamaan palokunnan tehtäviä. Poliisi ei tehnyt huonoa työtä, mutta oliko se oikea taho sammuttamaan paloa?

Business Finlandin johtaja Reijo Kangas totesi Ylelle, että virheitäkin on tehty. Tukea on siis annettu tahoille, joille sitä ei olisi edes Business Finlandin kriteerien mukaan pitänyt antaa.

– Olen koko ajan sanonut, että tällaista prosessia ei viedä läpi ilman virheitä. Niitä väistämättä tulee, Kangas sanoi Ylelle. Blogissaan Kangas perustelee rahanjakoa.

Poikkeuksellisesti suljettu -lappu ravintolan ikkunassa.
Moni yritys on pandemian takia joutunut laittamaan lapun luukulle ainakin väliaikaisesti. Business Finlandin tukia ei kuitenkaan voitu suunnata akuuttien kassakriisien ratkaisemiseen. Business Finland jakaa rahaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.Tiina Jutila / Yle

Kohun edetessä elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi vaativansa selvitystä tuista.

Lintilä totesi, että Business Finlandin jakamat yritystuet tarkastetaan kahdesti ja tukiperusteisiin tulee muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiontalouden tarkastusvirasto perkaavat koronavirustuet.

Tänään TEM ilmoitti vielä, että se on aloittanut koronatukien tarkastuksen. (siirryt toiseen palveluun)Tarkastuksen tavoitteena on selvittää mm. ovatko rahoituskriteerit selkeät ja hyvin viestitty. Tarkastuksen kohteena ovat myös käsittelyprosessin asianmukaisuus ja päätösten säädöstenmukaisuus, myöntö- ja hylkäysperusteet, hakemusmäärät ja käsittelyajat sekä myönnetyn rahoituksen aiottujen käyttökohteiden sääntöjenmukaisuus.

Business Finland on siis kovassa vauhdissa tehtyjä virheitä lukuunottamatta toiminut sen mukaan, mitä sen tehtävä on.

Miksi rahat ohjattiin juuri kehittämiseen?

Miksi rahaa ei vain jaettu koronan vuoksi pulassa oleville yrityksille puhtaana käteen? Yksi syy on EU-lainsäädäntö, kuten aiemmin tuli ilmi.

Kun tuki julkistettiin, työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrottiin, että rahoituspalveluiden muodon määrittää EU-lainsäädäntö: nyt tukea on mahdollista antaa juuri muutokseen ja sen suunnitteluun.

Jatkossa suorakin tuki on mahdollista.

EU on jo myöntänyt mahdollisuuden väliaikaisiin tukiohjelmiin. TEM:n sivulla oleva tiedote kertoo, että:

Tiedonannon nojalla jäsenvaltioissa voidaan ottaa käyttöön tukiohjelma tai tukiohjelmia, joiden puitteissa voidaan myöntää yhdelle yritykselle tukea enintään 800 000 euroa. Tukea voidaan myöntää suorina avustuksina, takaisin maksettavina ennakkoina sekä verotuen muodossa kyseisen yrityksen mihin tahansa kustannuksiin.

Jatkossa siis suora tuki koronan aiheuttamille tappioille on mahdollista. Mutta vielä ei ole keinoa, jolla sitä voitaisiin jakaa. Yksi vaihtoehto on verotusjärjestelmä.

Verottaja on taho, johon kaikki yritykset koosta ja yritysmuodosta huolimatta ovat yhteydessä.

Ja vielä kertaalleen: Mikä Business Finland on?

Business Finland tarjoaa rahoitusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja monenlaisiin liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.

Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen.

Business Finland syntyi vuonna 2018 kun Tekes ja Finnpro yhdistettiin. Tekes eli teknologian edistämiskeskus oli virasto, joka rahoitti yritysten ja korkeakoulujenvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja. Finnpro taas tarjosi kansainvälistymis-, investointi- ja matkailunedistämispalveluita.

Kymmenen Business Finlandilta eniten tukea saanutta toimialaa 18.4. mennessä
Samuli Huttunen / Yle
Yritysrahoitus koronavirustilanteessa
Samuli Huttunen / Yle

Lue myös:

Jättitukia konkurssikypsille ja nollaliikevaihtoa tehneille yrityksille – Yle selvitti koronarahaa saaneiden yhtiöiden taloustiedot

Jaetaanko veronmaksajien rahoittamia tukia koronan runtelemille yrityksille nyt liian vähän, tarpeeksi vai liikaa? Riippuu täysin, keneltä kysytään

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus