Uuden tutkimuksen mukaan Suomi pyysi Yhdysvaltain miehitystä vuonna 1943 saadakseen rauhan ja Yhdysvallat jopa harkitsi asiaa

Yhdysvallat kuitenkin kieltäytyi miehittämästä Pohjois-Suomea, koska piti sitä liian suurena riskinä.

jatkosota
Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua
Presidentti Risto Ryti haki Yhdysvalloilta tukea Suomen pyrkimyksille päästä irtautumaan toisesta maailmansodasta jo vuoden 1943 aikana. Kuvassa presidentti Ryti pitämässä radiopuhetta sodan aikana.SA-kuva / V. Pietinen

Suomen presidentti Risto Ryti ja pääministeri Edvin Linkomies esittivät Yhdysvalloille länsiliittoutuneiden maihinnousua Norjaan ja Pohjois-Suomen miehittämistä vuonna 1943, sanotaan uudessa Oulun yliopiston tutkimuksessa.

Tutkimuksen on tehnyt Oulun yliopiston kansainvälisten suhteiden ja informaatioverkostojen historian dosentti Henry Oinas-Kukkonen. Hänen aineistonaan on ollut erityisesti Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoja.

Tutkimuksen mukaan ehdotus perustui ajatukseen, että Pohjois-Suomen miehitys olisi estänyt Neuvostoliittoa valtaamasta Suomea ja olisi näin turvannut maan itsenäisyyden säilymisen. Samalla Suomi olisi voinut irrottautua toisesta maailmansodasta.

Jo aiemmin on tiedetty Suomen toivoneen tietä pois

Sodasta irtautumisen tavoitteista kirjoitti myös presidentti Risto Ryti sodanaikaisissa päiväkirjoissaan, jotka julkistettiin vuonna 2012.

Päiväkirjoista selviää myös, että Suomen valtionjohdossa alettiin havitella toisesta maailmansodasta irtautumista pian sen jälkeen, kun alkoi näyttää selvältä, että liittolaisena oleva Saksa häviäisi sodan. Tätä ennakoitiin varsinkin sen jälkeen, kun saksalaisjoukot antautuivat Stalingradissa alkuvuonna 1943.

Henry Oinas-Kukkosen tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että Yhdysvaltain sodanjohto aidosti harkitsi Suomen ehdotusta. Kyse ei ollut pelkästä diplomaattisesta tunnustelusta.

– Ehdotusta nimittäin tosiaankin käsiteltiin USA:n puolustushaarakomentajien neuvostossa eli Joint Chiefs of Staffissa. Se kertoo, että suomalaisten ehdotus otettiin vakavasti, Oinas-Kukkonen sanoo.

Ehdotuksesta neuvoteltiin salaa Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa, ja mukana neuvotteluissa olivat Suomen lähetystön väliaikainen asiainhoitaja Taavi Pohjanpalo, Yhdysvaltain lähetystöneuvos George F. Kennan ja sotilasasiamies ja OSS-tiedustelupalvelun edustaja Robert A. Solberg.

Olisi saattanut vaarantaa Normandian maihinnousun

Harkitessaan Suomen ehdotusta Yhdysvallat asetti sen laajempaan yhteyteen, jossa se arvioi Suomen lisäksi myös muita sotanäyttämöitä. Harkinnan jälkeen Yhdysvallat piti maihinnousua Norjaan ja joukkojen kuljettamista sieltä Suomeen liian epäkäytännöllisenä ja vaarallisena operaationa.

USA:n ratkaisun teki amiraali William D. Leahyn johtama neuvosto sen jälkeen, kun se oli kuullut maavoimien esikuntapäällikön George C. Marshallin arvion tilanteesta.

Yhdysvaltalaisarvion mukaan vetäytyvien saksalaisjoukkojen pelättiin myös vahvistavan saksalaisten puolustuslinjoja Atlantin puolustusvallilla. Se puolestaan olisi voinut vaarantaa suunnitelmissa olleen jo muutenkin äärimmäisen uhkarohkean maihinnousun Normandiaan.

Amerikanska soldater står på en gravgård för offren på Normandie.
Yhdysvaltalaisveteraanit osoittamassa kunnioitustaan Normandian maihinousussa 1944 kaatuneiden sotilaiden muistomerkillä.EPA

Saksalaisten sitominen pohjoiseen oli liittoutuneitten näkökulmasta parempi vaihtoehto. Lisäksi Yhdysvallat pelkäsi myös Neuvostoliiton reaktioita.

– Arveltiin, ettei Neuvostoliitto kuitenkaan vetäisi joukkojaan pois Suomen rajan takaa sodan keskeisille rintamille, vaan se saattaisi entistä suuremmilla joukoilla miehittää Suomen, Oinas-Kukkonen kertoo.

Suomella ei juuri liikkumavaraa

Henry Oinas-Kukkosen mukaan uusi tieto auttaa myös ymmärtämään sitä, miten rauhanprosessi Suomen jatkosodassa eteni ja kuinka pieni liikkumavara Suomella loppujen lopuksi sodan pyörteissä oli.

– Neuvostoliiton kanssa ei päästy neuvottelemaan eikä Saksa halunnut Suomen erillisrauhaa.

– USA halusi erillisrauhan, mutta poikkeuksellisesti ei juuri Normandian maihinnousun alla, joten sitä ei saatu syksyllä 1943, Henry Oinas-Kukkonen kertoo.

Kun länsiliittoutuneet aloittivat kesällä 1944 Normandian maihinnousun, Neuvostoliitto aloitti idästä oman suurhyökkäyksensä, jonka Suomi vain vaivoin onnistui torjumaan.

Suomessa jatkosota päättyi ja Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen aineisto koostuu erityisesti USA:n ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoista. Oinas-Kukkosen artikkeli The Problem of the Finnish Separate Peace, US Initiatives, and the Second Front in 1943 on julkaistu historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa.

Voit keskustella aiheesta 24.4. kello 23:een saakka!