Kun vanhukset eristettiin huoneisiinsa, harhat alkoivat parissa päivässä – hoitaja kertoo koronaeristyksen karuista seurauksista Belgiassa

Sairaanhoitaja Hanna Järvisen mukaan belgialaisessa hoivakodissa eristäminen on tuottanut tulosta, mutta sen hinta on kova.

vanhustenhoito
Henkilökuva Hanna Järvisestä kasvomaski yllään.
Hanna Järvinen toimii osastonhoitajana belgialaisessa hoivakodissa. Hän ihmettelee, miten vähän Suomessa puhutaan eristämisen vaikutuksista vanhusten elämään.Hanna Järvinen

Eristämisen vaikutukset alkoivat näkyä muutamassa päivässä ja ne olivat yllättävät. Kun belgialaisen hoivakodin asukkaat määrättiin omiin huoneisiinsa, monesta aiemmin pirteästä vanhuksesta tuli sekava ja ahdistunut, osasta harhaisia.

Rollaattorilla liikkuneet eivät enää päässeet sängystä ylös. Kaatuilu lisääntyi. Kännykkää aiemmin sujuvasti käyttäneet asukkaat eivät enää osanneet vastata, kun puhelin soi.

Näin kuvailee suomalainen sairaanhoitaja Hanna Järvinen viime viikkojen arkea työpaikallaan belgialaisessa hoivakodissa. Järvinen työskentelee osastonhoitajana 53-paikkaisessa yksityisessä hoivakodissa Gentissä. Hoivakodin omistaa ylikansallinen hoiva-alan yritys Orpea Groupe, joka toimii 16 maassa Länsi-Euroopassa. Suomessa Orpealla ei ole hoivakoteja.

Järvinen on seurannut sekä suomalaista että belgialaista keskustelua koronaepidemian aikana. Hänestä on hämmästyttävää, miten vähän Suomessa puhutaan sosiaalisen eristämisen seurauksista vanhuksille.

– Totaalinen eristäminen on yhtä suuri uhka kuin koronavirus. Viruksen torjumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, mutta vanhusten pitkäaikainen eristäminen on kestämätön ratkaisu, Järvinen sanoo.

Hän on nähnyt omalla työpaikallaan eristämisen seuraukset.

Hoivakodin asukas menee huoneeseensa belgialaisessa hoivakodissa.
Totaalinen huone-eristys kesti gentiläisessä hoivakodissa kaksi viikkoa. Edelleen asukkaat viettävät iso osan ajastaan omissa huoneissaan.Hanna Järvinen

Levottomuus, paniikki ja aggressio lisääntyivät

Belgiassa epidemia puhkesi aiemmin kuin Suomessa, ja tartuntamäärät ovat eri luokkaa. Tartunnan saaneita on raportoitu yli 45 000 ja kuolleita yli 6 500. Kuten Suomessa, myös Belgiassa virus on levinnyt moniin hoivakoteihin. Järvisen työpaikalla tartuntoja ei toistaiseksi ole todettu.

Järvisen työnantaja antoi ohjeet suojavarusteiden käyttöön ja määräsi järeät eristämistoimet aiemmin kuin moni muu hoivakoti. Järvinen arvioi, että tilanteeseen herättiin ajoissa, koska yrityksellä on hoivakoteja myös epidemian pahimmilla kriisialueilla Italiassa ja Espanjassa.

Omaisten vierailut kiellettiin ennen maaliskuun puoliväliä, ja asukkaat määrättiin pysymään huoneissaan 15. maaliskuuta alkaen. Järvinen kertoo, että yrityksen päätös totaalisesta huone-eristyksestä oli radikaali ja sitä kritisoitiin. Nyt hän ajattelee, että päätös oli oikea, sillä viruksen torjunnassa saatiin etumatkaa.

Hoitajat osasivat aavistaa, mitä päätöksestä seuraisi.

Iäkkään naisen hiuksia laitetaan belgialaisessa hoivakodissa.
Hanna Järvinen laittaa Liliane Peetersin hiuksia.Hanna Järvinen

– Etenkin muistisairailla sekavuus ja paniikkioireilu lisääntyivät. Muutaman päivän kuluttua osa alkoi käyttäytyä aggressiivisesti. Hoitajat yrittivät rauhoitella asukkaita heidän huoneissaan, mutta se oli hankalaa, Järvinen kertoo.

Asukkaiden toimintakyky rapistui nopeasti. Kaatuilun lisääntyminen näkyy hoitotyön kirjauksissa. Arjen normaalit toimet, kuten pukeutuminen ja puhelimen käyttö, eivät enää onnistuneet osalta asukkaista.

Hanna Järvinen kertoo, että omaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden rooli on Belgian vanhustenhoidossa merkittävä.

– Oikeastaan suurin osa elämänlaatua ylläpitävästä toiminnasta loppui kuin seinään. Enää ei ollut mahdollisuutta ryhmähetkiin, kynsihoitoon ja puutarhakonsertteihin, Järvinen sanoo.

Rakastunut pariskunta sai olla yhdessä

Myös suomalaisissa hoivakodeissa omaisten vierailut on kielletty. Se on monelle hoivakodin asukkaalle ja omaiselle inhimillisesti kestämätön tilanne, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.

– Henkilökuntamitoitus on niin tiukka, että monessa paikassa omaisten merkitys arjen auttajina, syöttäjinä ja kävelyttäjinä on suuri, Jylhä toteaa.

Hanna Järvisen mukaan Belgiassa keskustellaan nyt paljon siitä, miten hoivakotien asukkaiden elämänlaatua pidetään yllä poikkeusoloissa. Kuinka pitkään vierailukielto voi jatkua? Miten yksilöllisiä tarpeita huomioidaan?

Järvisen työpaikalla tiukin huone-eristys kesti kaksi viikkoa. Huhtikuun aikana sitä on varovasti purettu. Hoitajien tärkein tehtävä on ollut pohtia, millaisia myönnytyksiä kenenkin kohdalla voidaan tehdä.

Hoitaja ja vanhus ulkoilevat belgialaisessa hoivakodissa
Hoivakodin asukas Margaretha Houthoofdt ja fysioterapeutti Elien Matthijs ulkoilivat maskit yllään.Hanna Järvinen

– Meillä on vain yksi tupakoiva asukas. Hän on saanut koko ajan käydä tupakkahuoneessa. Hoivakodissa hiljattain rakastunut pariskunta sai pysyä yhdessä, Järvinen kertoo.

Asukkaiden huoneiden ovia ei missään vaiheessa lukittu. Levottomat muistisairaat tulivat usein huoneestaan käytävälle, joten yksi hoitaja päivysti jatkuvasti käytävällä rauhoittelemassa ja ohjaamassa heitä takaisin huoneisiin.

Omaisia pyydettiin vilkuttamaan vanhuksille ikkunan tai aidan takaa. Kaikkien asukkaiden huoneisiin avattiin perinteiset puhelinlinjat, jotta yhteydenpito omaisiin onnistuisi helpommin.

Järvinen kertoo, että eräässä toisessa hoivakodissa vaille töitä jäänyt rakennusnosturifirma tuli joka päivä tiettyyn aikaan nostamaan omaisia vierailulle kerrostalossa asuvien hoivakodin asukkaiden ikkunoiden taakse.

– En ole asunut Suomessa yli 20 vuoteen. Kulttuurinen kokemukseni kuitenkin on, että Suomessa ihmisiä ajatellaan usein yhtenä ryhmänä, kun taas Belgiassa keskiössä ovat yksilölliset toiveet, Järvinen sanoo.

Omaiset vierailevat belgialaisessa hoivakodissa aidan takana.
Margaretha Houthoofdt tapasi omaisiaan aidan läpi. Hanna Järvinen

Erot hoivan laadussa kärjistyvät Suomessa

Professori Marja Jylhä ei tunne belgialaista vanhustenhoitoa, eikä pysty vertaamaan sitä Suomen oloihin. Hän tunnistaa kuitenkin peruskysymyksen.

– Iäkkäistä ihmisistä puhutaan usein yhtenä nippuna, samoin hoidosta. Vähemmän puhutaan siitä, että ihmisellä on oikeus omannäköiseen elämään myös viimeisinä vuosinaan, Jylhä sanoo.

Hänen mukaansa hoivakodeissa eletään nyt kahden pahan välissä. Eristystoimet ovat välttämättömiä ja asukkaita täytyy suojella. Toisaalta eristäminen on erittäin haitallista ja laskee merkittävästi elämänlaatua. Hankala tilanne jatkuu joka tapauksessa kuukausia.

Jylhän mielestä koronakriisi tuo näkyville ongelmat, joista suomalaisissa hoivakodeissa on kärsitty jo pitkään: henkilökuntaa on liian vähän ja kiire on jatkuvaa.

– Hoivan laadussa on valtavia eroja suomalaisissa hoivakodeissa. Ne kärjistyvät nyt entisestään, Jylhä sanoo.

Tuolijumppaa belgialaisessa hoivakodissa korona-aikana.
Liikuntahetkeen osallistutaan nyt pienessä ryhmässä ja turvaväleillä.Hanna Järvinen

Hän arvioi, että Suomessa myöhästyttiin epidemiaan varautumisessa, eikä viruksen torjuminen ole kaikkialla vieläkään riittävällä tasolla. Jylhä toivoo nyt toimintakulttuurin kiristämistä ja velvoittavia ohjeita: suojavarusteita on käytettävä ja niitä on oltava saatavilla, eikä hoitajia saa kierrättää eri yksiköissä.

Samaan aikaan pitäisi varmistaa, että hoitajilla todella on mahdollisuus viettää aikaa vanhusten kanssa yksittäin tai pienissä ryhmissä.

Videopuhelut mahdollistavia tabletteja pitäisi hankkia jokaiseen hoivakotiin. Esimerkiksi Lahdessa niiden käytöstä onkin saatu hyvä kokemuksia.

Jylhä kertoo lukeneensa tapauksesta, jossa hoivakodin asukasta ei päästetty parvekkeelle tapaamaan pihalla odottavia omaisiaan. Kieltoa perusteltiin sillä, että sitten sama pitäisi sallia kaikille, eikä siihen ole aikaa.

– Yhteydenpito on järjestettävä. En ymmärrä myöskään sitä, jos ulkoilu kielletään epidemian varjolla, Jylhä sanoo.

Eristäminen oli rankka kokemus kaikille

Hanna Järvisen työpaikalla Gentissä on jo järjestetty puutarhakonsertti asukkaille niin, että turvavälit toteutuivat ja osa seurasi ohjelmaa parvekkeiltaan. Rajattu määrä vapaaehtoistyöntekijöitä on päästetty takaisin.

Kun täydellinen huone-eristys purettiin, asukkaiden vointi koheni nopeasti ja toimintakyky palautui.

– Eristäminen oli todella rankka kokemus kaikille. Eivät minkään ikäiset ihmiset pärjää ilman ihmiskontakteja. Vanhusten kunnon eristys romuttaa hetkessä, Järvinen sanoo.

Osallistu keskusteluun aiheesta. Keskustelu suljetaan 26.4. klo 23.

Lue myös:

Jorma Hänninen ei pääse halaamaan muistisairasta vaimoaan, mutta Whatsapp-videolla voi lievittää ikävää koskemalla tuttuja kasvoja

Hoitajat kertovat hoivakotien kaoottisesta korona-arjesta – “Juostaan kolmessa kerroksessa, ja sijaiset kiertävät ympäri kaupungin paikkoja”

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus